K\u00e4rkihankkeen toisena pilottina kehitet\u00e4\u00e4n kauppakorkeakoulun tohtoriopiskelijoille joustavia tapoja jatko-opiskelussa tarvittavien taitojen oppimiseen ja vertaistukeen. Kauppakorkeakoulun tohtoriopiskelijat edustavat 12 oppiainetta, vuosittain opinnot aloittaa noin 30 uutta opiskelijaa ja opinnot kest\u00e4v\u00e4t 6-7 vuotta. Moni tekee opintoja t\u00f6iden ohessa ja ulkomailta tulevat tohtoriopiskelijat tarvitsevat alkuvaiheessa perehdytyst\u00e4 my\u00f6s opintojen yleisist\u00e4 periaatteista kun opiskellaan Turun kauppakorkeakoulussa.<\/p>\n
Tarkoitus on suunnitella jatko-opiskelijoiden ohjaajia ja opiskelijoita hy\u00f6dytt\u00e4vi\u00e4 avoimia verkkokursseja\/sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, joita tohtoriopiskelijat voivat opiskella itsen\u00e4isesti tai opettajien\/tutoreiden ohjaamissa ryhmiss\u00e4 kokonaan verkossa tai monimuotoisesti. Introduction to doctoral studies sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 teemaa, jotka johdattelevat jatko-opintoihin: 1) Orientation, 2) PhD as a project & self-management skills 3) Academic communication & publishing ja 4) Networking & international collaboration.<\/strong> Tavoitteena on tukea tohtoriopiskelijoiden geneerisi\u00e4 taitoja ensimm\u00e4isen syyslukukauden aikana, jakaa hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 opiskelijoiden kesken ja tuottaa ohjaamista tukevia materiaaleja opettajien tueksi.<\/p>\n Koulutuksen tuelta ja it-palveluilta odotetaan tukea erityisesti kokonaisuuden jakelun toteutuksessa (intra, kirjasto, moodle vai joku muu?) sek\u00e4 opiskelijoiden keskin\u00e4ist\u00e4 verkostoitumista tukevien foorumien\/tapahtumien suunnittelussa. Sis\u00e4lt\u00f6jen tarjoamisen rinnalla ohjauksen eri muodot tukevat jatko-opiskelujen k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 ja etenemist\u00e4. Tutkimuksissa on ehdotettu mm., ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaprosessissa olisi hy\u00f6dyllist\u00e4 ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n entist\u00e4 intensiivisempi ja ohjatumpi vertaisty\u00f6skentely, joka auttaa integroitumaan paremmin tiedeyhteis\u00f6\u00f6n ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjan tekij\u00f6iden kokemia ohjauksen ongelmia. Vertaisilla voi olla iso merkitys my\u00f6s tiedeyhteis\u00f6\u00f6n liittymisess\u00e4 ja alan traditioiden omaksumisessa. Laadukas tohtoriopintojen ohjaus k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 tieteellisen orientaation lis\u00e4ksi monipuolista perehdytyst\u00e4 tieteenalan tutkimuksellisiin ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin heti alkuvaiheessa sek\u00e4 tulevaisuuteen suuntautuvaa uraohjausta (Pyh\u00e4lt\u00f6, Nummenmaa, Soini, Stubb, & Lonka, 2012). Hyv\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on olennainen edellytys my\u00f6s jatko-opiskelijan oppimiselle. Suomalaisissa tutkimuksissa tohtoriopiskelijan oppimisymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan yleens\u00e4 sit\u00e4 akateemista yhteis\u00f6\u00e4, johon jatko-opiskelija kokee kuuluvansa. Kuuluminen tiedeyhteis\u00f6\u00f6n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 niin tieteellisen asiantuntijuuden kehittymiselle kuin ty\u00f6hyvinvoinnille ja sitoutumiselle opiskeluun (Pyh\u00e4lt\u00f6 & Keskinen, 2012). Ohjaussuhteen hierarkkista asetelmaa on pit\u00e4nyt yll\u00e4 muun muassa mielikuva mestari-kis\u00e4lli -asetelmasta, jossa ohjaaja ohjaa opiskelijan vanhoihin tapoihin, joihin h\u00e4n itse on tottunut. Viime aikoina mestari-kis\u00e4lli -ohjausmallia on kritisoitu ja uudenlainen ajattelu tohtoriopiskelijan ja ohjaajan ohjaussuhteen hierarkkisuuden v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 on noussut esiin (Bastalich, 2015; Burger, 2016, 167; Harrison & Grant, 2015). Uudenlaisella ohjauksella haetaan esimerkiksi horisontaalisempaa ja sosiaalisia verkostoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4 ohjausta, jolloin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6yhteis\u00f6jen (ks. Wenger, 2000) rooli korostuisi. Opiskelijan kokemukseen v\u00e4it\u00f6skirjaprosessin kokonaisuudesta vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten ohjaussuhteen toimivuus, tieteellinen yhteis\u00f6 ja ohjaajan ja ohjattavan n\u00e4kemykset tutkimuksesta ja ohjauksesta (Pyh\u00e4lt\u00f6 ym., 2012). Erityisesti prosessin alussa opiskelijan tuen ja tiedon tarve on suuri ja edellytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ohjaussuhdetta. Suomalaisten tohtoriopiskelijoiden ongelmia kartoittavassa tutkimuksessa (Pyh\u00e4lt\u00f6 ym., 2012) havaittiin, ett\u00e4 suurin osa haasteista koski yleisi\u00e4 ty\u00f6skentelytaitoja, ohjausta ja tiedeyhteis\u00f6\u00f6n integroitumista. N\u00e4m\u00e4 seikat korostuvat erityisesti v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n alkuvaiheessa, joten ohjauksen alkumetreihin kannattaa panostaa. Erityisen haasteellista on kehitt\u00e4\u00e4 ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa lis\u00e4ohjausta tarvitsevat v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ntekij\u00e4t tunnistettaisiin riitt\u00e4v\u00e4n aikaisessa vaiheessa, mutta samalla itsen\u00e4isemp\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n kykenev\u00e4t saisivat ty\u00f6lleen riitt\u00e4v\u00e4n liikkumatilan (Kultti, R\u00e4m\u00f6, Kotilainen, Heinonen & Heinonen, 2013).<\/p>\n Kehitt\u00e4j\u00e4yhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 ovat kauppakorkeakoulun puolelta Jenni Heerv\u00e4, Satu Teerikangas, Jonna J\u00e4rvel\u00e4inen ja Matti M\u00e4ntym\u00e4ki. Koulutuksen toimialan ja it-palveluiden j\u00e4senet tarkentuvat kun ty\u00f6skentely k\u00e4ynnistyy alkuvuodesta 2019.<\/p>\n 7.3.2019 j\u00e4rjestimme ty\u00f6pajan, johon osallistui alku- ja loppuvaiheen jatko-opiskelijoita, tutoreita, avoimen yliopiston suunnittelijoita sek\u00e4 Johanna M\u00e4ki hyvinvointiyksik\u00f6st\u00e4, Jenni Heerv\u00e4 ja Satu Hakanurmi.<\/p>\n 5.4.2019 haettiin orientoiviin opintoihin sopivaa alustaa koulutuksen toimialan, it-palveluiden ja tutkimuksen it:n yhteisty\u00f6n\u00e4. Yliopiston wordpress-alusta vaikuttaa t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa potentiaalisimmalta.<\/p>\n Aiheeseen liittyvi\u00e4 tutkimuksia:<\/p>\n Bister, V., Scheperjans, F., Lilja-Maula, L., J\u00e4rvinen, R., Turunen, P. & Pieti\u00e4inen, V. 2017. V\u00e4it\u00f6skirjaohjattavan tukeminen ohjausprosessin alkuvaiheessa – Huoneentaulu v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n ohjaajalle.<\/a> Yliopistopedaogiikka 1\/2017. Creating Presence in an Online Doctoral Program at the University of Florida<\/a><\/p>\n Gritsenko D., Holopainen T., Laasonen M., Lehtisaari, K. ja Ruuskanen, T. 2017. ”Kuka? Miss\u00e4? Milloin?” JOOM-lomake v\u00e4it\u00f6skirjan ohjausprosessin j\u00e4sent\u00e4miseen.<\/a>Yliopistopedagogiikka 2\/2017. Gritsenko D., Holopainen T., Laasonen M., Lehtisaari, K. ja Ruuskanen, T. 2017. Polku asiantuntijuuteen: Miten ohjaajat ja vertaiset voivat tukea jatko-opiskelijan kehittymist\u00e4 itsen\u00e4iseksi tutkijaksi.<\/a> Yliopistopedagogiikka 2\/2017.<\/p>\n Kuusisto, K. & G\u00fcnther, K. 2015. Tutkimusmenetelm\u00e4opetus muuttuvissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/a> Yliopistopedagogiikka 2\/2015.<\/p>\n Laasonen, M. 2018. Sulautuva opetus tieteellisammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa – et\u00e4opetuksen mahdollisuuksia suomalaisiin kokeiluihin ja k\u00e4yt\u00e4nteisiin perustuen.<\/a> Yliopistopedagogiikka 2\/2018.<\/p>\n Maunula, M. 2015. Tohtoriopintojen ohjauksen uudet haasteet globaalissa ajassa.<\/a> Yliopistopedagogiikka 2\/2015.<\/p>\n Saarikkom\u00e4ki, E. & Ollus, N. 2018. Vertaistuella tohtoriksi: t\u00e4ll\u00e4 mallilla artikkeliv\u00e4it\u00f6skirjan yhteenveto syntyy (melkein) kuin itsest\u00e4\u00e4n.<\/a> Yliopistopedagogiikka 2\/2018.<\/p>\n
\n<\/strong><\/p>\n
\n<\/strong><\/p>\n