{"id":116,"date":"2016-03-22T06:46:36","date_gmt":"2016-03-22T06:46:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=116"},"modified":"2016-03-22T06:46:36","modified_gmt":"2016-03-22T06:46:36","slug":"rakennusperinto-ja-aikakaudet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/rakennusperinto-ja-aikakaudet\/","title":{"rendered":"Rakennusperint\u00f6 ja aikakaudet"},"content":{"rendered":"<div id=\"pageText\" class=\"pageText\">\n<p>Eri aikakausista on totuttu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nimi\u00e4, joita sanotaan <span class=\"bold\">tyylisuunniksi<\/span>.<\/p>\n<ul>\n<li><span class=\"bold\">Keskiaika<\/span> aina 1500 luvun alkuun saakka<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Renessanssi<\/span> 1500-luku<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Barokki<\/span> 1600-luvulta yli 1700-luvun puoliv\u00e4lin<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Uusklassismi<\/span>, <span class=\"bold\">Kustavilaisuus<\/span>, 1700-luvun loppupuoli<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Empire<\/span> 1800-luvun alkupuoli<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Kertaustyylit<\/span> 1800-luvun loppupuoli<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Kansallisromantiikka<\/span> ja <span class=\"bold\">jugend<\/span> 1900-luvun alku<\/li>\n<li class=\"bold\">1920-luvun klassismi<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Funktionalismi<\/span> 1930-luku<\/li>\n<li><span class=\"bold\">J\u00e4lleenrakentamiskausi<\/span> 1940- ja 1950-luku<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Modernismi<\/span> 1900-luvun loppupuolesta l\u00e4htien<\/li>\n<\/ul>\n<p>Aikaisemmilla vuosisadoilla tyylikaudet kestiv\u00e4t huomattavasti nykyaikaisia tyylijaksoja pidemp\u00e4\u00e4n. Usein tyylikaudet menev\u00e4t p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in ja joskus samassa rakennuksessa on tyylipiirteit\u00e4 eri kausilta.<br \/>\nTyylikaudet eiv\u00e4t koskaan ole olleet niin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4vi\u00e4, ett\u00e4 talon rakentamisajankohdan perusteella voisi suoraan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 tyylisuunnan.<\/p>\n<p><span class=\"bold\">Keskiajan <\/span> Euroopassa katsotaan kest\u00e4neen noin tuhat vuotta, 500-luvulta aina 1500-luvulle saakka. Suomessa keskiaika alkoi viel\u00e4 my\u00f6hemmin ja silt\u00e4 ajalta rakennuksia on s\u00e4ilynyt hyvin v\u00e4h\u00e4n, vain joitakin kivikirkkoja, -linnoja ja linnoituksia.<\/p>\n<p><span class=\"bold\">Uusklassismin\/Kustavilaisuuden<\/span> aikakaudella syntyi laajoja puukaupunkialueita, kun teollistuviin kaupunkeihin tarvittiin lis\u00e4\u00e4 asuntoja.<br \/>\nKlassismin aikaan seurattiin antiikin esikuvia rakennusten mittasuhteissa ja kattomuodoissa, suosittiin pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja vaaleita v\u00e4rej\u00e4. Puurakennusten sein\u00e4v\u00e4rin\u00e4 punamullan rinnalle tuli keltamulta, kivirakennuksiin saatiin kalkkimaalilla aikaan my\u00f6s hyvin vaaleita s\u00e4vyj\u00e4.<br \/>\n<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/palvelut2.tampere.fi\/taloista_kaupunki\/aineisto\/tietoiskut\/kuvat\/tietoisku_aika_varit_uusklassismi.gif\" alt=\"Uusklassimin ajan v\u00e4rej\u00e4\" width=\"328\" height=\"53\" vspace=\"3\" \/><\/p>\n<p><span class=\"bold\">Empire-aikaan<\/span>puukaupunkien paloturvallisuutta haluttiin vahvasti parantaa. Etenkin Turun palon 1827 j\u00e4lkeen kaupunkikuvaan tulivat puistokadut, toriaukiot, suuret tontit ja matalat talot.<br \/>\nEmpire-kauden tyylipiirteet yleistyiv\u00e4t 1800-luvulla Suomessa varsinkin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 saatuina vaikutteina. Kaupunkeihin rakennettiin yksikerroksisia, vaakalaudoitettuja ja helein v\u00e4rein maalattuja puutaloja leveiden katujen varsille. Avosaumaisella leve\u00e4ll\u00e4 vaakalaudoituksella saatiin aikaan mielikuva harkotetusta kivirakenteesta. Ulkoseiniss\u00e4 suosittiin keltaista p\u00e4\u00e4v\u00e4ri\u00e4 ja valkoisia, leveit\u00e4 listoituksia. Voimakkaita listoituksia k\u00e4ytettiin my\u00f6s r\u00e4yst\u00e4\u00e4n alla ja kivijalan yl\u00e4puolella oli leve\u00e4 lankku jalustana ja vesilistana. Julkisivuissa korostettiin nurkkia ja v\u00e4liseinien kohtia pilastereilla, joiden yl\u00e4puolella oli vaakasuora listoitus.<br \/>\nMaaseudun talonpoikaistaloissa yleistyi peiterimoitettu pystyvuori ja punamultaus.<br \/>\n<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/palvelut2.tampere.fi\/taloista_kaupunki\/aineisto\/tietoiskut\/kuvat\/tietoisku_aika_varit_empire.gif\" alt=\"Empirev\u00e4rej\u00e4\" width=\"328\" height=\"53\" vspace=\"3\" \/><\/p>\n<p><span class=\"bold\">Kertaustyylien aikaan 1800-luvun loppupuolella <\/span>kaupunkeihin rakennettiin ty\u00f6v\u00e4en asuintalojen lis\u00e4ksi tehdasrakennuksia ja porvariston kivitaloja. Kerrostalojen rakentamisen yleistymiseen vaikutti osaltaan my\u00f6s vesijohtoj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitys. <span class=\"bold\"><br \/>\nSveitsil\u00e4istyyli<\/span> yleistyi 1850-luvulla ja puutaloissa haluttiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nimenomaan puulle luontaisia ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja maalaukseenkin tulivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuultov\u00e4rit, jotka j\u00e4ttiv\u00e4t puun kuviot n\u00e4kyviin. En\u00e4\u00e4 ei j\u00e4ljitelty kivitaloa, vaan korostettiin puuta materiaalina my\u00f6s korostusosissa, joita ty\u00f6stettiin puusta poraamalla, sorvaamalla ja koristesahaamalla.<br \/>\n<span class=\"bold\">Uusrenessanssi <\/span>oli vallalla samaan aikaan sveitsil\u00e4istyylin kanssa. Uusrenessanssityyli seuraili kivirakentamisen tyyli\u00e4 nurkkapilastereineen my\u00f6s puurakennuksissa. K\u00e4ytettiin runsaita listoituksia ja erisuuntaisia laudoitusalueita.<br \/>\n<span class=\"bold\">Nikkarityyli<\/span> eritt\u00e4in runsaine puukoristeineen seurasi uusrenessanssia. Uutena piirteen\u00e4 alettiin ikkunoiden ja ovien listoitukset maalaamaan sein\u00e4pintoja tummemmiksi toisin kui aikaisempina tyylikausina.<br \/>\n<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/palvelut2.tampere.fi\/taloista_kaupunki\/aineisto\/tietoiskut\/kuvat\/tietoisku_aika_varit_uusren.gif\" alt=\"Uusrenessanssin v\u00e4rej\u00e4\" width=\"328\" height=\"53\" vspace=\"3\" \/><\/p>\n<p><span class=\"bold\">Jugendtyyli<\/span> ja kansallisromantiikka toivat my\u00f6s puurakennuksiin kaarevia muotoja, laudoittamatonta hirsipintaa sek\u00e4 paanu- ja p\u00e4repintoja. Leveill\u00e4 laudoilla tehtiin suuria sein\u00e4pintoja sek\u00e4 kulma- ja p\u00e4\u00e4tylaudoituksia. Rappauspinnat ja luonnonkivi olivat yleisi\u00e4 ja rakennuksiin tehtiin yksil\u00f6llisi\u00e4 yksityiskohtia, erkkereit\u00e4, torneja ja erikokoisia ja -muotoisia ikkunoita.<br \/>\nV\u00e4ris\u00e4vyt olivat murrettuja, sein\u00e4pinnoissa k\u00e4ytettiin usein vaaleita kellert\u00e4vi\u00e4 ja punertavia s\u00e4vyj\u00e4.<br \/>\n<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/palvelut2.tampere.fi\/taloista_kaupunki\/aineisto\/tietoiskut\/kuvat\/tietoisku_aika_varit_jugend.gif\" alt=\"Uusrenessanssin v\u00e4rej\u00e4\" width=\"328\" height=\"53\" vspace=\"3\" \/><\/p>\n<p><span class=\"bold\">1920-luvun klassismi<\/span> oli pelkistetymp\u00e4\u00e4 kuin aiempi uusklassismi. Kansanperinteen puna- ja keltamulta yhdess\u00e4 sahapintaisen peiterimalaudoituksen kanssa tulivat yleisemminkin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. My\u00f6s rapatuissa sein\u00e4pinnoissa k\u00e4ytettiin voimakkaita ja kyll\u00e4isi\u00e4 v\u00e4rej\u00e4.<br \/>\n<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/palvelut2.tampere.fi\/taloista_kaupunki\/aineisto\/tietoiskut\/kuvat\/tietoisku_aika_varit_20klas.gif\" alt=\"Uusrenessanssin v\u00e4rej\u00e4\" width=\"328\" height=\"53\" vspace=\"3\" \/><\/p>\n<p><span class=\"bold\">Funktionalismin<\/span> ajalla julkisivuja leimasivat suoraviivaisuus, t\u00e4sm\u00e4llisyys ja koristelemattomuus. Julkisivuja j\u00e4senneltiin ikkuna-aukkojen sommittelulla ja tasakatosta tuli aikakauden tunnusmerkki.<br \/>\nPerusv\u00e4ri oli valkoinen ja v\u00e4rit ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n keveit\u00e4 ja haaleita. Ikkunapuitteita, pylv\u00e4it\u00e4, kaiteita ja muita rakenneosia voitiin maalata voimakkaillakin v\u00e4reill\u00e4 tai petsata tummiksi ja lakata.<br \/>\n<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/palvelut2.tampere.fi\/taloista_kaupunki\/aineisto\/tietoiskut\/kuvat\/tietoisku_aika_varit_funkki.gif\" alt=\"Funktionalismin v\u00e4rej\u00e4\" width=\"328\" height=\"53\" vspace=\"3\" \/><\/p>\n<p><span class=\"bold\">J\u00e4lleenrakentamiskauden <\/span>eli 1940-50 lukujen symboliksi tuli puolitoistakerroksinen omakotitalo. Kaupunkeihin nousi suuriakin yhten\u00e4isi\u00e4 rintamiestaloalueita. Sota-ajan j\u00e4lkeen rakentamiseen ei ollut paljon varoja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja talot tehtiin yksinkertaisen konstailemattomiksi.<br \/>\nSein\u00e4t maalattiin vaaleahkoilla v\u00e4reill\u00e4, ikkunapuitteet ja listat valkoisella tai hyvin vaaleilla s\u00e4vyill\u00e4.<br \/>\n<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/palvelut2.tampere.fi\/taloista_kaupunki\/aineisto\/tietoiskut\/kuvat\/tietoisku_aika_varit_jallee.gif\" alt=\"J\u00e4lleenrakennuskauden v\u00e4rej\u00e4\" width=\"328\" height=\"53\" vspace=\"3\" \/><\/p>\n<p><span class=\"bold\">Modernismin <\/span> aikana on muodostunut lukuisia erilaisia tyylej\u00e4, jotka eiv\u00e4t yleens\u00e4 erotu selvin\u00e4 ajanjaksoina vaan ennemminkin rinnakkaisina erilaisina suunnittelutavoitteina. N\u00e4it\u00e4 &#8221;uusia tyylisuuntia&#8221; ovat mm. orgaaninen arkkitehtuuri, postmodernismi, rationalismi, brutalismi, konstruktivismi, dekonstruktivismi, manierismi, regionalismi, high-tech, minimalismi, ekologinen arkkitehtuuri, vau-arkkitehtuuri (tai wow-arkkitehtuuri).<br \/>\nV\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikutti maalituotteiden mullistus 1960-luvulla. Maalituotteiden s\u00e4vytysmahdollisuudet kehittyiv\u00e4t ja v\u00e4rikartoista valittavien s\u00e4vyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi satoihin. Perinnev\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6 syrj\u00e4ytyi ja etenkin alkuinnostuksessa maisemaan ilmaantuikin oudon v\u00e4risi\u00e4 taloja. Erikoisten v\u00e4rien vastapainona yleistyi kuitenkin my\u00f6s tummien puunsuoja-aineiden k\u00e4ytt\u00f6.<br \/>\nMateriaalien omat v\u00e4rit ovat tyypillisi\u00e4 1970-80 -luvuilla, puhtaaksi muurattu tiili, kivirouhepintaiset elementit ja kuparipelti yleistyiv\u00e4t. Seinien maalauksessa palattiin takaisin vaaleisiin, maalarinvalkoisiin tai harmaisiin v\u00e4reihin. Ikkunapuitteet ja ovet k\u00e4siteltiin usein tummilla puunsuoja-aineilla.<\/p>\n<p class=\"txt_viite\">Tyyppiv\u00e4rimallien l\u00e4hteen\u00e4:<br \/>\n&#8221;Rakennusten v\u00e4rit ja koristetyylit&#8221;, Pentti Pietarila<br \/>\n&#8221;V\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6 rakentamisessa Kustavilaisuudesta modernismiin&#8221;, www.tikkurila.fi<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eri aikakausista on totuttu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nimi\u00e4, joita sanotaan tyylisuunniksi. Keskiaika aina 1500 luvun alkuun saakka Renessanssi 1500-luku Barokki 1600-luvulta yli 1700-luvun puoliv\u00e4lin Uusklassismi, Kustavilaisuus, 1700-luvun loppupuoli Empire 1800-luvun alkupuoli Kertaustyylit 1800-luvun loppupuoli Kansallisromantiikka ja jugend 1900-luvun alku 1920-luvun klassismi Funktionalismi &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/rakennusperinto-ja-aikakaudet\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":14,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-116","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/116","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=116"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/116\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":117,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/116\/revisions\/117"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/14"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=116"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}