{"id":1226,"date":"2016-04-13T05:51:27","date_gmt":"2016-04-13T05:51:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1226"},"modified":"2016-04-26T09:52:20","modified_gmt":"2016-04-26T09:52:20","slug":"waha-knuutla-kauppakatu-21","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-portit\/waha-knuutla-kauppakatu-21\/","title":{"rendered":"W\u00e4h\u00e4-Knuutla"},"content":{"rendered":"
\"Kuva:<\/a>

Kuva: Jalmari Karhula, 1933, Rauman museon valokuva-arkisto
Photograph: Jalmari Karhula, 1933, Rauma Museum archive<\/p><\/div>\n

W\u00e4h\u00e4-Knuutla represents neo-renaissance style. The house origins to 1830\u00b4s but the fa\u00e7ade was renovated in 1897. Outer buildings and other residential building were renovated in 1904.<\/p>\n

The plot consists of two estates, W\u00e4h\u00e4-Knuutla and Katula. They were originally two separate plots, whose first owners found from the parish register were burgher Marcus Laihiander and burgher John \u00c5berg. In the beginning of the 20th<\/sup> century the estate was sold to a local bank, Rauman S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki.<\/p>\n

\"


Inner court of W\u00e4h\u00e4-Knuutla in 1941. Rauma Museum archive<\/p><\/div>\n

Kookkaalla tontilla Kauppakadun ja Isopoikkikadun kulmassa on Vanhan Rauman hienoimpiin kuuluva, pitk\u00e4\u00e4n pankkina ja asuinrakennuksena toiminut uusrenessanssitalo, joka alunperin on 1830- ja 1870-luvuilta, mutta jonka hyvin s\u00e4ilynyt julkisivu on vuodelta 1897. Lis\u00e4ksi tontilla on toinen, vuonna 1904 nykyisen ulkoasunsa saanut asuinrakennus, sek\u00e4 piharakennus ja ulkorakennus, joiden molempien ulkoasut on p\u00e4\u00e4osin 1900-luvun alusta.<\/p>\n

Vuonna 1750 Katulan ja W\u00e4h\u00e4-Knuutlan tontit olivat kaksi erillist\u00e4 tonttia. Isopoikkikadun varrella sijaitsevan Gatulan omisti ensimm\u00e4isten l\u00f6ydettyjen rippikirjamerkint\u00f6jen mukaan porvari Marcus Laihiander ja Kauppakadulla sijaitsevan Lil-Knutlan porvari John \u00c5berg. Tontilla sijaitseva rakennuskanta ja omistajat ovat ehtineet vaihtua useampaan kertaan vuosisatojen saatossa. Vuoden 1928 muutossuunnitelman rakennuksen omistajaksi mainitaan Rauman S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki, joka omisti kiinteist\u00f6n vuoteen 1993 saakka, mist\u00e4 l\u00e4htien omistajana on ollut Kiinteist\u00f6 Oy W\u00e4h\u00e4-Knuutla.<\/p>\n

\"Kuvat

Kuvat sis\u00e4pihalta vuodelta 1941, Rauman museon valokuva-arkisto
Inner court of W\u00e4h\u00e4-Knuutla in 1941. Rauma Museum archive<\/p><\/div>\n

The current gate\u00b4 s appearance origins from the gate built in also in the beginning of the 20th<\/sup> century. The original drawings have disappeared, but architect Timo Tuomola utilized old photograph when designing the current gate in 2009.<\/p>\n

Tuomola\u00b4s work relates to the Old Rauma Foundation\u00b4s maint street project from 1992. Foundation ordered recontruction plans for disappeared gates along the Kauppakatu and Kuninkaankatu streets from 3 local architects. The current gate is quite heavy, and a lot of attention was needed to design a base strong enough to keep it in balance without harming the buildings in both sides. The materials and ornaments are also designed not just to respect the architecture of the main building but last in demanding weather conditions for decades.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n porttiin, tai oikeastaan sen taakse k\u00e4tkeytyv\u00e4\u00e4n tonttiin, liittyv\u00e4t ensimm\u00e4iset merkinn\u00e4t l\u00f6ytyv\u00e4t vuodelta 1904, jolloin Arvi Forsman suunnitteli Isopoikkikadun varteen purettavan makasiinin tilalle uusrenessanssihenkisen aidan. Seuraava porttisuunnitelma on vasta vuodelta 2009, jolloin Timo Tuomola suunnitteli Kauppakadun puolelle uuden portin vanhaan tyyliin. Paikalla oli jo aiemmin samantyyppinen portti, mutta luultavasti sek\u00e4\u00e4n ei ollut aito uusrenenssanssiportti.<\/p>\n

Tuomolan suunnitelma liittyy Vanha Rauma S\u00e4\u00e4ti\u00f6n p\u00e4\u00e4katuprojektiin vuodelta 1992. Tuolloin Vanha Rauma S\u00e4\u00e4ti\u00f6 tilasi kolmelta raumalaiselta arkkitehdilt\u00e4 suunnitelmat Kuninkaankadun ja Kauppakadun varrella sijaitsevien kiinteist\u00f6jen porttien palauttamiseksi tai ennallistamiseksi. Timo Tuomola sai teht\u00e4v\u00e4kseen suunnitella Kauppakadun puoleisen portin. Suunnitelmassa on tarkasteltu aikaisemman portin tyylipiirteit\u00e4 ja rakennusosia, mutta muokattu niit\u00e4 siten ett\u00e4 ne kest\u00e4isiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Porttirakennelma on painava, ja sen perustuksiin kiinnitettiin erityist\u00e4 huomiota.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Satakunnan museon inventointitietokanta Pakki<\/p>\n

Nurmi-Nielsen Anna: Vanhan Rauman talot. Julkaisematon k\u00e4sikirjoitus, osin luettavissa http:\/\/www.rauma.fi<\/a><\/p>\n

References:<\/p>\n

Satakunta Museum, inventory database Pakki<\/p>\n

Nurmi-Nielsen Anna: Vanhan Rauman talot. Unpublished manuscript, partially readable (in finnish) in \u00a0http:\/\/www.rauma.fi<\/a><\/p>\n

K\u00f6ntt<\/a><\/p>\n

Naol<\/a><\/p>\n

Iso-Taari<\/a><\/p>\n

Kukola<\/a><\/p>\n

Marela<\/a><\/p>\n

Vanhan Rauman Portit ; Gates of Old Rauma <\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

W\u00e4h\u00e4-Knuutla represents neo-renaissance style. The house origins to 1830\u00b4s but the fa\u00e7ade was renovated in 1897. Outer buildings and other residential building were renovated in 1904. The plot consists of two estates, W\u00e4h\u00e4-Knuutla and Katula. They were originally two separate … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":1222,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1226","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1226","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1226"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1226\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1442,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1226\/revisions\/1442"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1222"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1226"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}