{"id":124,"date":"2016-03-18T07:40:13","date_gmt":"2016-03-18T07:40:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=124"},"modified":"2016-03-18T07:44:07","modified_gmt":"2016-03-18T07:44:07","slug":"esihistorian-nakkila-rieskaronmaki-ja-rantamaki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/nakkilan-ymparistopolku\/kulttuuriymparisto\/esihistorian-nakkila-rieskaronmaki-ja-rantamaki\/","title":{"rendered":"Esihistorian Nakkila; Rieskaronm\u00e4ki ja Rantam\u00e4ki"},"content":{"rendered":"<div id=\"pageText\" class=\"pageText\">\n<p>Nakkilasta tunnetaan useita esihistoriallisen ajan asuinpaikkoja. Kivikaudella Nakkila sijaitsi meren rannalla, ja asutus sijoittui rannikkokyliin.<\/p>\n<div id=\"section_1\">\n<h3 class=\"editable\">Pronssikaudella Kokem\u00e4enjoen suisto alkoi muodostua Nakkilan seudulle. Pronssikaudella asutus siirtyi merenlahden molemmille rannoille ja suiston saaarille. Liikkuminen tapahtui edelleen p\u00e4\u00e4asiassa vesitse, ja kyl\u00e4npaikat alkoivat vakiintua maanviljelyksen my\u00f6t\u00e4.<\/h3>\n<p>Nakkilan Rieskaronm\u00e4ki on Suomen tunnetuin pronssikautinen asuinpaikka- ja r\u00f6ykki\u00f6kompleksi. Rieskaronm\u00e4en muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6salue sijaitsee Nakkilan pohjoisosassa Anolan kyl\u00e4ss\u00e4 aivan l\u00e4hell\u00e4 Ulvilan rajaa. Maisema on rikkonaista: peltoaukeita, joita halkovat ja moreenisel\u00e4nteet ja -saarekkeet. Vanhassa kuusimets\u00e4ss\u00e4 maastonmuodoiltaan hyvin ep\u00e4tasaisella moreeniharjanteella on 11 r\u00f6ykki\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 kolme rakennuksen pohjaa, jotka Unto Salo on tutkinut vuosina 1960 -1964. Rieskaronm\u00e4en r\u00f6ykki\u00f6t ja rakennukset on tehty kahden v\u00e4h\u00e4isen m\u00e4enkumpareen sivuille ja p\u00e4\u00e4lle. Talokin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sijainneen m\u00e4en rinteeseen tasatulla terassilla, ei kumpareiden v\u00e4lisell\u00e4 tasanteella.<br \/>\nRieskaronm\u00e4en muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6salue on poikkeuksellisen hyvin tutkittu ja l\u00f6yt\u00f6aineisto on runsas. L\u00f6yt\u00f6aineiston perusteella Rieskaronm\u00e4en muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6skompleksi ajoitetaan pronssikauden loppupuoliskolle.<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_2\">\n<h3 class=\"editable\">Rautakaudella asutus keskittyi madaltuvaan jokisuistoon. L\u00e4hiseudun kuivuessa maankohoamisen my\u00f6t\u00e4 ensimm\u00e4iset maalla sijaitsevat kulkureitit saivat luultavasti alkunsa. Kivikauden ja pronssikauden asuinpaikat hyl\u00e4ttiin my\u00f6hempin\u00e4 vuosisatoina, kenties ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisten kulkuyhteyksien takia. Rautakauden asuinpaikoille sen sijaan muodostui pysyv\u00e4\u00e4 asutusta, ja monet niist\u00e4 ovat keskiaikaisten kyl\u00e4tonttien pohjalla. Kyl\u00e4tonteille muodostuivat alueen kantatilat, joista monet nykyisten tilojen ja talojen maat on lohkottu.<\/h3>\n<p>Rantam\u00e4ki on vanha Soinilan kyl\u00e4n Penttalan tila. Penttalan tilan mailta on l\u00f6ydetty huomattava rautakautinen kalmisto, joka on osoitus paikan pitk\u00e4st\u00e4 asutushistoriasta.<\/p>\n<p>Vuoden 1987 koekaivauksissa havaittiin Penttalan talon ja Kokem\u00e4enjoen v\u00e4liss\u00e4 it\u00e4puolella kiveyksi\u00e4, mahdollisia uuninperustuksia yms. ja historiallisen ajan l\u00f6yt\u00f6materiaalia. Vuoden 2001 raportissa mainitaan samalta alueelta l\u00f6ytynyt rautakuona ja tiilenpala (inventointinumero 54). Karttamateriaalin perusteella osa kiveyksist\u00e4 on saattanut olla keskiajalta periytyneen kyl\u00e4tontin rakenteita, sill\u00e4 vuoden 1854 pit\u00e4j\u00e4nkartassa asutus on keskittynyt idemm\u00e4s Kokem\u00e4enjoen rantaan nykyiselle viheralueelle. Vuoden 1905 ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 topografikartassa rannassa ei ole en\u00e4\u00e4 tontteja ja ainoa tontti alueella on Penttalan nykyisest\u00e4 talosta etel\u00e4kaakkoon.<\/p>\n<p>Niilo J. Avellan tutkimusten mukaan Penttalan tila oli 1600-luvun alkupuolella pitk\u00e4\u00e4n autiona, mutta liitettiin sitten Porin kreivikuntaan, josta se purettiin vuonna 1681 kruununtilaksi. Vuodesta 1708 alkaen tila kuului Anolan kartanon omistuksiin aina 1830-luvulle saakka, jolloin sen osti Petter Polviander. H\u00e4nen tytt\u00e4renpoikansa Juho Henrik Penttala myi sen vuonna 1905 Juho Edvard M\u00e4kel\u00e4lle, joka myi sen jo samana vuonna Arantilan nahkatehtaan omistajalle Edvard Lehtiselle.<br \/>\nLauri Pere muisteli, ett\u00e4 nahkuri Lehtinen muutti kaikki Penttalan rakennukset m\u00e4keen eli nykyiselle paikalleen. Aikaisemmin rakennukset olivat sijainneet Penttalanm\u00e4en Peren-puoleisella sivulla. Lehtinen myi Penttalan tilan piiril\u00e4\u00e4k\u00e4ri H. Nordlingille (Nortamo), joka asui siin\u00e4 ehk\u00e4 nelisen vuotta. Nortamo myi luultavasti aivan alkuvuodesta 1920 tilan kokem\u00e4kel\u00e4iselle Kalle M\u00e4nnist\u00f6lle, mutta jo maaliskuun puoliv\u00e4liss\u00e4 1920, ennen kuin Nortamo ehti muuttaa pois Penttalasta, p\u00e4\u00e4rakennus paloi. Seuraavana vuonna Kalle M\u00e4nnist\u00f6 kuitenkin rakennutti rakennusmestari Emil Aholla Penttalan tilalle uuden p\u00e4\u00e4rakennuksen vanhalle kivijalalle ja vanhan mallin mukaan. Kalle M\u00e4nnist\u00f6 oli Penttalan is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuoteen 1949 saakka, mink\u00e4 j\u00e4lkeen tila oli h\u00e4nen perikuntansa omistuksessa vuoteen 1964 ja siit\u00e4 alkaen is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 oli v\u00e4vy Arvo M\u00e4kinen ja sitten h\u00e4nen poikansa Keijo M\u00e4kinen. Vuodesta 1990 tilan on omistanut Asko Kalliom\u00e4ki, ja nykyisin tilan maakirjanimeksi on jouduttu muuttamaan Rantam\u00e4ki.<\/p>\n<p>Hae lis\u00e4\u00e4 tietoa <a class=\"external\" title=\"http:\/\/kulttuuriymparisto.nba.fi\/netsovellus\/rekisteriportaali\/portti\/default.aspx\" href=\"http:\/\/kulttuuriymparisto.nba.fi\/netsovellus\/rekisteriportaali\/portti\/default.aspx\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\">Museoviraston muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6srekisterist\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Tila on sijaitsee valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4 <a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.rky.fi\/read\/asp\/r_default.aspx\" href=\"http:\/\/www.rky.fi\/read\/asp\/r_default.aspx\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\">valtakunnallisesti merkitt\u00e4vist\u00e4 rakennetuista ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 (RKY)<\/a>.<\/p>\n<p>Penttalan tilan p\u00e4\u00e4rakennus on erityisen komealla paikalla maisemallisesti, se on rakennushistoriallisesti varsin mielenkiintoinen ja arvokas ja lis\u00e4ksi kohteeseen liittyy kulttuurihistoriallisiakin arvoja kirjailija Nortamon kautta.<br \/>\n(Nakkilan rakennusinventointi 1993)<\/p>\n<\/div>\n<div style=\"width: 399px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/3915\/=pronssikausi.jpg?size=webview\" alt=\"pronssikausi.jpg\" width=\"389\" height=\"550\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Pronssikaudella asutus vakiintui sel\u00e4nteille ja saarille Arantilaan v\u00e4hitellen muodostuvan Kokem\u00e4enjoen suun ymp\u00e4rille.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<div style=\"width: 399px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/3914\/=kivikausi.jpg?size=webview\" alt=\"kivikausi.jpg\" width=\"389\" height=\"550\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Kivikaudella Nakilassa asuttiin merenlahden rantakallioilla<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nakkilasta tunnetaan useita esihistoriallisen ajan asuinpaikkoja. Kivikaudella Nakkila sijaitsi meren rannalla, ja asutus sijoittui rannikkokyliin. Pronssikaudella Kokem\u00e4enjoen suisto alkoi muodostua Nakkilan seudulle. Pronssikaudella asutus siirtyi merenlahden molemmille rannoille ja suiston saaarille. Liikkuminen tapahtui edelleen p\u00e4\u00e4asiassa vesitse, ja kyl\u00e4npaikat alkoivat vakiintua &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/nakkilan-ymparistopolku\/kulttuuriymparisto\/esihistorian-nakkila-rieskaronmaki-ja-rantamaki\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":120,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-124","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/124","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=124"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/124\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":498,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/124\/revisions\/498"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=124"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}