{"id":128,"date":"2016-03-18T08:01:31","date_gmt":"2016-03-18T08:01:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=128"},"modified":"2016-03-22T08:05:11","modified_gmt":"2016-03-22T08:05:11","slug":"keskiajan-nakkila-ruskilan-kyla","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/nakkilan-ymparistopolku\/kulttuuriymparisto\/keskiajan-nakkila-ruskilan-kyla\/","title":{"rendered":"Keskiajan Nakkila: Ruskilan kyl\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n

Ruskilan historiallinen kyl\u00e4paikka sijaitsee Nakkilan kirkolta luoteeseen Kokem\u00e4enjoen varressa.
\nVuoden 1694 geometrisen kartan (Kansallisarkisto mikrofilmiarkisto A1B, 6) perusteella kyl\u00e4 on sijainnut nykyisen Tynin tilan tonttimaalla. Paikka on joen varressa sijaitseva luode-kaakko-suuntainen harjanne.<\/p>\n

Huovintie kulkee Ruskilan l\u00e4pi jatkuen Ulvilaan. Pieni p\u00e4tk\u00e4 siit\u00e4 erkanevaa vanhaa tiet\u00e4 on s\u00e4ilynyt peltotien\u00e4 Aikalan ja Klasin v\u00e4lill\u00e4 l\u00e4hes alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossaan ja se on historiallisen ajan muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Ruskilassa on 1950-luvulla rakennettu kansakoulu ja Hyppingin tilan paikalle rakennettu 1960-luvun vanhainkoti.<\/p>\n

Nakkilan ja Ulvilan nykyinen raja kulkee Ruskilankoskessa, jossa on Saksankivi, Saksankorva, ja Saksankorvansaari. Suur-Ulvilan historiassa on k\u00e4sitelty saksankivien alkuper\u00e4\u00e4 ja esitetty, ett\u00e4 ne liittyv\u00e4t seudun vanhimpaan rajalaitokseen ja periytyv\u00e4t viimeist\u00e4\u00e4n 1300-luvun alusta.<\/p>\n

L\u00e4hde: Hertell, Esa (2009): Nakkilan yleiskaava-alueen muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6sinventointi 2009<\/em>. Satakunnan Museo.<\/p>\n

Unto Salo on tutkinut satakuntalaisia rajakivi\u00e4 1960-luvulla. Salon mukaan saksankivien nimi juontaa juurensa ruotsinkielen sanasta ”saks”, kivi. Salon mukana saksankivet ovat rajakivi\u00e4, joilla osoitettiin kalavesien nautintaoikeuksien rajat 1340-luvulla\u00a0 asetetun maakuntalain mukaisesti. Ruskilan saksankivi n\u00e4ytti, miss\u00e4 kohtaa joessa alkoivat talonpoikien kalavedet, ja miss\u00e4 kohtaa kalavedet kuuluivat piispalle. Piispalle osoitettiin Anolan eli Kirkkosaaren ja Ruskilankosken v\u00e4linen vesialue, kun taas talonpojat saivat kalastaa Ruskilankoskesta alajuoksulle p\u00e4in.<\/p>\n

Ruskilan lis\u00e4ksi saksankivi\u00e4 tunnetaan Satakunnassa Merikarvialla, Ulvilassa, Pomarkussa ja Kokem\u00e4ell\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hde: Salo, Unto (1963): L\u00e4nsi-Satakunnan saksankivet<\/em>. Satakunnan museo, erillispainos.<\/p>\n

Aikalan ja Klasin tilojen v\u00e4lill\u00e4 kulkeva peltotie, aikanaan Huovintiehen kuulunut tienp\u00e4tk\u00e4, oli osa Turun linnan ja Korsholman linnan v\u00e4lill\u00e4 kulkenutta postitiet\u00e4. Turusta Rauman kautta Poriin ja edelleen Vaasan suuntaan kulkenut tie yhdistyi Nakkilassa Huovintiehen.<\/p>\n

Teit\u00e4 ja polkuja pitkin on aikoinaan kuljettu kyl\u00e4st\u00e4 toiseen, kirkkomatkoille, markkinoille ja niin edelleen. Osa tiest\u00f6st\u00e4 kuuluu jo rautakautisia asutuskeskuksia yhdist\u00e4neeseen muinaistieverkkoon, osa teist\u00e4 on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n keskiajan kuluessa. Turusta K\u00f6yli\u00f6n kautta Kokem\u00e4enjokilaaksoon johtaneen Huovintien otaksutaan olevan per\u00e4isin 800-luvulta eli viikinkiajalta. Huovit olivat aseistettuja ratsumiehi\u00e4, jotka toimivat mm. kuninkaan viestinviejin\u00e4. 1600-luvun lopulta l\u00e4htien huovilla alettiin tarkoittaa ratsutilallisia ja heid\u00e4n ratsumiehi\u00e4\u00e4n. Huovintieksi on nimitetty useita keskiajalta per\u00e4isin olevia teit\u00e4, jotka perustuvat my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisiin hallinnollisiin yhteyksiin ja tieverkkoon. Huovinteit\u00e4 on ollut lis\u00e4ksi muun muassa Lohjalla, Halikossa ja Laitila\u2013Rauma\u2013Eurajoki-akselilla.<\/p>\n

L\u00e4hde: L\u00e4hteenm\u00e4ki, Mikael (2009): Pohjanlahden rantatie, s. 17-18. Teoksessa: Pohjanlahden rantatie. Rannikon ratsupolusta matkailutieksi<\/em>. Turun yliopisto,Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 Pohjanlahden rantatiest\u00e4. Julkaisu Pohjanlahden rantatie. Rannikon ratsupolusta matkailutieksi<\/a>.<\/p>\n<\/div>\n

\"A71<\/a><\/p>\n

\n

\"keskiaika.jpg\"<\/p>\n<\/div>\n

Keskiajan Nakilasta on s\u00e4ilynyt n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka ajallisia kerrostumia erityiseti Ruskilan ja Arantilan alueella.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruskilan historiallinen kyl\u00e4paikka sijaitsee Nakkilan kirkolta luoteeseen Kokem\u00e4enjoen varressa. Vuoden 1694 geometrisen kartan (Kansallisarkisto mikrofilmiarkisto A1B, 6) perusteella kyl\u00e4 on sijainnut nykyisen Tynin tilan tonttimaalla. Paikka on joen varressa sijaitseva luode-kaakko-suuntainen harjanne. Huovintie kulkee Ruskilan l\u00e4pi jatkuen Ulvilaan. Pieni p\u00e4tk\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":120,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-128","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/128","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=128"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/128\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":804,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/128\/revisions\/804"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=128"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}