{"id":1284,"date":"2016-04-13T07:05:56","date_gmt":"2016-04-13T07:05:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1284"},"modified":"2016-04-26T09:20:40","modified_gmt":"2016-04-26T09:20:40","slug":"naol","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-portit\/naol\/","title":{"rendered":"Naol"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_3510.jpg\" rel=\"attachment wp-att-1296\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-1296\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_3510.jpg\" alt=\"\" width=\"2272\" height=\"1704\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_3510.jpg 2272w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_3510-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_3510-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_3510-1024x768.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 2272px) 100vw, 2272px\" \/><\/a>Naol house and it\u00b4s court yard was home of several families in their small apartments. Nowadays Naol is a home of two families. Family Koivula\u00b4s father, architect Jukka Koivula, has worked with Old Rauma and it\u00b4s conservation for decades since 1970\u00b4s. Koivula\u00b4 s work include several renovation plans for Old Rauma gates, houses, interiors and fences. These photographs are from Koivula family\u00b4s archives.<br \/>\nThe courtyards of Old Rauma have been closed from the eyes of outsiders, typically to medieval towns. In Old Rauma the gates were closed also for practical reasons: They prevented the cows getting from the streets to the courtyards when they were going to the pastures outside the town in the morning and back home in the evening.<\/p>\n<p>Naolan pihapiiriss\u00e4 asui aikanaan useita ruokakuntia pieniss\u00e4 asunnoissa. Nyky\u00e4\u00e4n tonttia asuttaa kaksi perhett\u00e4. Naolan talon is\u00e4nt\u00e4perhe on ollut useita vuosikymmeni\u00e4 Vanhan Rauman asemakaavaty\u00f6t\u00e4kin 1970\u201480-luvuilla tehnyt arkkitehti puolisoineen. Asemakaavaty\u00f6n yhteydess\u00e4 arkkitehti Koivula on laatinut my\u00f6s korjaus- ja rakennusohjeistuksen muunmuassa aidoista ja porteista, ja on my\u00f6hemmin yksityisesti suunnitellut useita Vanhan Rauman porttien uudelleenrakentamisia. N\u00e4m\u00e4 valokuvat ovat Koivulan valitsemia kuvauksia kotitalonsa portista ja sen k\u00e4tkem\u00e4st\u00e4 pihasta, ja tekstin tiedot ovat per\u00e4isin h\u00e4nen haastattelustaan.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/P7060367-e1460531144968.jpg\" rel=\"attachment wp-att-1316\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-1316 \" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/P7060367-e1460531144968.jpg\" alt=\"\" width=\"283\" height=\"377\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/P7060367-e1460531144968.jpg 2736w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/P7060367-e1460531144968-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/P7060367-e1460531144968-768x1024.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 283px) 100vw, 283px\" \/><\/a>The courtyards of Old Rauma have been closed from the eyes of outsiders, typically to medieval towns. In Old Rauma the gates were closed also for practical reasons: They prevented the cows getting from the streets to the courtyards when they were going to the pastures outside the town in the morning and back home in the evening.<br \/>\nIn ancient days the Naol gate was attached to the toll fence surrounding the town. Some parts of the gate are the most likely older than the oldest parts of the log structures of the Naol house.<\/p>\n<p>Pole ends and frames may be even 400 years old. In the old days the ends of the poles were burned or painted with tar for preventing the rot due to moist absorbing from the ground. The latest renovation is from 1970\u00b4s. The secret of the long age of this gate is the roof; it has secured the structures from rain and snow. Many gates were renewed in the turn of the 19<sup>th<\/sup> and 20<sup>th<\/sup> century, in the period of the flourishing commercial fleet and increased wealth of the sailors as well as merchants and ship owners. Without covering structures they decayed in a couple of decades. The depression of 1930\u00b4s hit also Rauma and the gates slowly vanished. In the end of 20<sup>th<\/sup> century house owners started to reconstruct the gates based on old photographs and drawings and today they are again an essential element of the street view.<\/p>\n<p>Naol house\u00b4s\u00a0 gate has been a base element of the Old Rauma imagery and it can be found from art works and photographs. It is also a part of town\u00b4s intangible heritage; an old belief says that it causes bad luck if you pass the gate.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1300\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_4266-300x225.jpg\" alt=\"IMG_4266\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_4266-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_4266-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_4266-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/IMG_4266.jpg 1600w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Vanhassa Raumassa ei kadunkulkija ole tavannut n\u00e4hd\u00e4, mit\u00e4 pihassa tapahtuu. Sama ilmi\u00f6 on ollut n\u00e4kyvill\u00e4 keskiaikaisissa kaupungeissa, se on ollut rakentamisessa tapana. Porttikongit, portin ja aidan rajaamat pihat ja katetut terassit ovat puolijulkisia tiloja kadun ja kodin v\u00e4lill\u00e4. Portti jaksottaa siirtymist\u00e4 sis\u00e4lle. Vanhassa Raumassa on porttien rakentamiseen liittynyt my\u00f6s er\u00e4s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen syy: entisaikoina karjaa kuljetettiin kaupungin l\u00e4pi, ja portit estiv\u00e4t el\u00e4inten haahuilun talojen pihoille. Jos rintamasuuntasi on nyt kohti Naolan punaista porttia, katso vasemmalle. Tuo Pappilankadun loppup\u00e4\u00e4 ei ole totta. Vanhaa Raumaa ymp\u00e4r\u00f6i tulliaita, joka ohjasi ihmisten kulun kaupunkiin tulliporttien kautta. Naolan tontti rajautui etel\u00e4ss\u00e4 korkeaa tulliaitaa my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4\u00e4n Isomalminkatuun, ja portissa on viel\u00e4kin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 muinoin pihan ja kadun erottaneesta aidasta.<\/p>\n<p>Edess\u00e4si on siis luultavasti Suomen vanhin kaupunkiportti. Osa portista saattaa olla jopa vanhempi, kuin itse Naolan talon runko, joka on rakennettu 1700-luvulla. Osaatko p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mitk\u00e4 osat portista ovat kaikista vanhimpia? Puu voi h\u00e4m\u00e4t\u00e4. Se mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toella vanhalta, saattaakin olla itseasiassa vain muutaman vuosikymmenen ik\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n<p>Pylv\u00e4\u00e4t ja kehys voivat olla jopa nelj\u00e4n vuosisadan ik\u00e4iset. Ennenvanhaan maan sis\u00e4\u00e4n menevi\u00e4 puuosia tervattiin tai poltettiin, jotta ne kest\u00e4isiv\u00e4t paremmin maan kosteutta. Pylv\u00e4iden maan sis\u00e4\u00e4n ulottuvat juuret ovat silti maatuneet jo aika p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten, ja molemminpuolisia tukipylv\u00e4it\u00e4 on uusittu ihan viimeaikoinakin. Kehyksen yl\u00e4osa on kaareva. Puunrungon juurisosasta tehdyst\u00e4 kappaleesta muotonsa saanutta osaa kutsutaan juuriaiheeksi. Usein juuripalaa on k\u00e4ytetty porttien alaosissa toisinp\u00e4in, Naolan portissa aihe on k\u00e4\u00e4nnetty yl\u00f6salaisin. Ennen nykyisi\u00e4 asukkaita Naol oli useita vuosikymmeni\u00e4 Vuorisen talo. Kaupunki oli mukana avustamassa Vuorisen rouvaa, kun porttilehti\u00e4 ja katosta uusittiin 1970-luvulla.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1423\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/naol_karhula-300x230.jpg\" alt=\"naol_karhula\" width=\"300\" height=\"230\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/naol_karhula-300x230.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/naol_karhula-768x590.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/04\/naol_karhula.jpg 837w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Naol 1933. Jalmari Karhula, Rauma Museum archives<\/p>\n<p>Naolan portti on s\u00e4ilynyt, koska se on katettu. Useimmat Vanhan Rauman portit seisovat paljaana sateessa ja tuiskussa, ja luonto p\u00e4\u00e4see tekem\u00e4\u00e4n tihut\u00f6it\u00e4\u00e4n puussa. Portteja rakennettiin vuosisatojen vaihteessa, ja ne tuhoutuivat parissakymmeness\u00e4 vuodessa. Uusimiseen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut varaa 1920\u201330-lukujen lama-aikana. Pikkuhiljaa 1900-luvun viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 niit\u00e4 ruvettiin uusimaan vanhojen piirustusten ja valokuvien pohjalta, ja porttien rakentamisinto levisi naapurilta toiselle. Nyt taloja komistavat portit on likimain kaikki uusittu.<\/p>\n<p>Jos jokin on ollut arvokas rakentaa, se suojataan paremmin, ja ilmi\u00f6 n\u00e4kyy Naolan portissa. Jykev\u00e4\u00e4 porttia on pidetty arvossaan. Kun 1960-70-luvuilla Vanha Rauma oli kaupungin halvinta asuinaluetta ja taloja uhkasi purkaminen, silloinkin Naol portteineen koettiin s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoiseksi. Portti on vanha ja harvinaista tyyppi\u00e4. Tuleeko sinulle siit\u00e4 jokin maa tai tyyli mieleen? Katettu j\u00e4re\u00e4 portti muistuttaa romanialaisten maalaiskylien portteja. Katoksesta tulee mieleen my\u00f6s japanilaisten porttien katokset.<\/p>\n<p>Tarinat ja taiteilijoiden kiinnostus kertovat osaltaan siit\u00e4, mit\u00e4 paikkoja kaupungeissa arvostetaan. Taiteilija\/arkkitehti Frans Nyberg teki 1930-luvulla portista etsauksen, jota on painettu esimerkiksi lautasiin. Naolan porttiin liittyy my\u00f6s turistioppaiden kertomia tarinoita, ett\u00e4 portista ei tulisi ikin\u00e4 kulkea l\u00e4pi. Arkkitehdin pojanpoika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kolmannessa kuvassa mallia, ett\u00e4 kyll\u00e4 portti vaan sittenkin on oikeasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Vanha Rauma on el\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4, ja niin on Naolan porttikin.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-portit\/kontt\/\">K\u00f6ntt<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-portit\/marela\/\">Marela<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-portit\/iso-taari-elamaa-portin-takana\/\">Iso-Taari<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-portit\/kukolan-talon-portti-isomalminkatu-6\/\">Kukola<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-portit\/waha-knuutla-kauppakatu-21\/\">W\u00e4h\u00e4-Knuutla<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-portit\/\">Vanhan Rauman Portit-p\u00e4\u00e4sivu<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Naol house and it\u00b4s court yard was home of several families in their small apartments. Nowadays Naol is a home of two families. Family Koivula\u00b4s father, architect Jukka Koivula, has worked with Old Rauma and it\u00b4s conservation for decades since &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-portit\/naol\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":1222,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1284","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1284","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1284"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1284\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1428,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1284\/revisions\/1428"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1222"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}