{"id":132,"date":"2016-03-18T08:05:00","date_gmt":"2016-03-18T08:05:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=132"},"modified":"2016-03-22T08:11:17","modified_gmt":"2016-03-22T08:11:17","slug":"1920-luvun-nakkilaa-penttalan-talo","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/nakkilan-ymparistopolku\/kulttuuriymparisto\/1920-luvun-nakkilaa-penttalan-talo\/","title":{"rendered":"1920-luvun Nakkilaa; Penttalan talo"},"content":{"rendered":"<p>Terijoki oli ensin ven\u00e4l\u00e4isten ja my\u00f6hemmin suomalaisten suosima kes\u00e4nviettopaikka, &#8221;Suomen Riviera&#8221;. Terijoelle rakennettiin kymmeni\u00e4 kes\u00e4huviloita, joista osa purettiin tarpeettomina 1920-luvulla ja myytiin muualle Suomeen. Palanen Suomen Rivieraa p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s Nakkilaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/03\/Penttalan-talo.png\" rel=\"attachment wp-att-513\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-513 size-full\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/03\/Penttalan-talo.png\" alt=\"Penttalan talo\" width=\"315\" height=\"210\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/03\/Penttalan-talo.png 315w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/03\/Penttalan-talo-300x200.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 315px) 100vw, 315px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Nakkilassa ns. Penttalan tytt\u00f6in talona ja matkustajakotina tunnettu rakennus on todistettavasti tuotu Kannakselta Terijoelta. T\u00e4st\u00e4 kertoo paikkakunnalla el\u00e4v\u00e4 muistitieto sek\u00e4 mm. opettaja Juhani \u00d6rm\u00e4n hallussa oleva kuitti, jonka mukaan Herra Aarne \u00d6sterlund on tallettanut Kansallis-Osake-Pankin Nakkilan konttoriin 7000 mk siirrett\u00e4v\u00e4ksi pankin Terijoen konttoriin Herra Efren Borisin tilille. Suoritus on kirjattu Nakkilassa 19. maaliskuuta 1924. Rakennus tuotiin hirsin\u00e4 junalla Nakkilaan ja koottiin ilmeisesti samana vuonna. Aarne \u00d6sterlund (sittemmin \u00d6rm\u00e4), joka oli naimisissa Penttalan tytt\u00e4ren kanssa myi talon vuonna 1928 vaimonsa sisarille Rauha, Hanna ja Aino Penttalalle, jotka asuivat talossa sek\u00e4 pitiv\u00e4t siin\u00e4 matkustajakotia.<\/p>\n<p>Penttala on m\u00e4\u00e4ritelty Nakkilassa paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi seuraavin perustein:<\/p>\n<p>A -suojeltava kohde<\/p>\n<p>Arvot: rakennushistoriallinen ja maisemallinen<\/p>\n<p>Hyvin s\u00e4ilynyt, historiallisesti todistusvoimainen pihapiiri ja rakennushistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 ja harvinainen asuinrakennus maisemallisesti keskeisell\u00e4 paikalla.<\/p>\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4 Terijoesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Terijoki oli ensin ven\u00e4l\u00e4isten ja my\u00f6hemmin suomalaisten suosima kes\u00e4nviettopaikka, &#8221;Suomen Riviera&#8221;. Terijoelle rakennettiin kymmeni\u00e4 kes\u00e4huviloita, joista osa purettiin tarpeettomina 1920-luvulla ja myytiin muualle Suomeen. Palanen Suomen Rivieraa p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s Nakkilaan. &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Nakkilassa ns. Penttalan tytt\u00f6in talona &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/nakkilan-ymparistopolku\/kulttuuriymparisto\/1920-luvun-nakkilaa-penttalan-talo\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":120,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-132","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/132","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/132\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":809,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/132\/revisions\/809"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}