{"id":1320,"date":"2016-04-13T07:05:07","date_gmt":"2016-04-13T07:05:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1320"},"modified":"2016-04-26T06:54:38","modified_gmt":"2016-04-26T06:54:38","slug":"iso-taari-elamaa-portin-takana","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-portit\/iso-taari-elamaa-portin-takana\/","title":{"rendered":"ISO-TAARI"},"content":{"rendered":"

\"Portti<\/a><\/p>\n

Portti 6.9.1933 ja 25.1.2016.<\/p>\n

Iso-Taarin nykyinen omistaja on asunut pihapiiriss\u00e4 vuodesta 1983 ja h\u00e4n on el\u00e4kkeell\u00e4 oleva kuvataiteen lehtori ja taidegraafikko. H\u00e4n on pit\u00e4nyt oppitunteja mm. Korjausrakentamiskeskus Tammelassa, joka on ollut h\u00e4nen yhteisty\u00f6kumppaninsa. H\u00e4nen oppilaansa ovat toteuttaneet hienoja taideprojekteja. (1) Vuonna 1997 Iso-Taarin ulkorakennuksessa sattui 1 tulipalo, jonka j\u00e4ljilt\u00e4 rakennus kuitenkin saatiin viel\u00e4 korjattua.(2) Oppilaat olivat tulipalon j\u00e4lkeen tukemassa opettajaansa. He osallistuivat ulkorakennuksen raunioilla kuvataideprojektiin ja tekiv\u00e4t hienoja kuvataiteellisia tuloksia, jotka opettaja koki lohduttavina.<\/p>\n

The current lady of the house has lived in Iso-Taari since 1983. She is retired art teacher and art graphic.In 1997 the outer building of Iso-Taari was damaged in a fire but it could be saved. Art students created a project on the ruins of the outer building while the renovation plans were on the architects desk.The winter photograph is taken in the court yard of Iso-Taari in the beginning of the 20th<\/sup> century. It represents a former lady of the house and her children going for skiing.\"IsoTaari1\"<\/a><\/p>\n

Nykyinen omistaja l\u00f6ysi kuva-arkistoistaan pihapiiriss\u00e4 1900-luvun alkupuolella otetun talvisen kuvan, jossa on talon silloinen em\u00e4nt\u00e4 ja kolme hiihtoreissulle l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 tai sielt\u00e4 tulossa olevaa lasta. H\u00e4n arvelee, ettei em\u00e4nt\u00e4 osannut arvatakaan mit\u00e4 sadan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 h\u00e4nen kotinsa salissa viel\u00e4 tapahtuisikaan. Toinen kuva on p\u00e4\u00e4rakennuksen salista. Omistaja on koonnut saliin yhdess\u00e4 rakennushistorian tutkijan kanssa Purettujen talojen n\u00e4yttelyyn l\u00e4htev\u00e4\u00e4 kuvamateriaalia suuriin kehyksiin. Iso-Taarin palanut ulkorakennus oli yksi n\u00e4yttelykohteista.(3) Korjausrakentamiskeskus Tammelassa oli kes\u00e4ll\u00e4 2015 esill\u00e4 Puretut talot -n\u00e4yttely, joka esitteli purettuja tai palaneita rakennuksia Vanhasta Raumasta. N\u00e4yttelyn j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli Vanha Rauma -yhdistys. (4)<\/p>\n

\"IsoTaari2\"<\/a>The other photograph represents the composition process of an exhibition called Demolished houses, which was opened in the Tammela house in the 40th<\/sup> anniversary of the Old Rauma Society.<\/p>\n

Iso-Taari plot belonged to a man called tarell in 1756. The next owner was burgher Nylund in 1800. He had also farmland, pasture, sheds on the fields and on the shoreline, granary and loading bridges. Iso-Taari got a fire insurance in 1855 when it belonged to ship owner John Helin. Insurance covered also the gate and the fence. The current fa\u00e7ade is from Helin\u00b4s era, from 1893.<\/p>\n

Today Iso-Taari has main building, outer building, gate, fence and dwell.<\/p>\n

Iso-Taarin historiaa<\/strong><\/p>\n

Tarell omisti Iso-Taarin tontin vuonna 1756. Porvari And. Nylund omisti tontin vuonna 1800, sek\u00e4 lis\u00e4ksi mm. peltoa, niitty\u00e4, riihen, ladon, ruoka-aitan, ranta-aittoja ja lastauslaitureita. Tontti on palovakuutettu vuonna 1885, jolloin omistajana oli laivuri John Helin. Tuolloin tontilla oli asuinrakennus, ulkorakennus ja puusuoja. Rakennusten tarkka rakentamisajankohta ei ole tiedossa. P\u00e4\u00e4rakennuksessa oli tuolloin p\u00e4rekatto ja sen sein\u00e4t oli laudoitettu sek\u00e4 maalattu \u00f6ljymaalilla. Ulkorakennuksessa oli my\u00f6s p\u00e4rekatto ja sein\u00e4t olivat osittain laudoitetut ja punamullalla maalatut. Rakennusten lis\u00e4ksi palovakuutuksen piiriin kuuluivat my\u00f6s portti k\u00e4yntiportteineen sek\u00e4 punamullalla maalattu aita. Laivuri John Helinin omistuksen aikana p\u00e4\u00e4rakennuksen julkisivu uudistettiin uusrenessanssi-tyyliin vuonna 1893. Tuolloin vaihdettiin ikkunat ja laudoitus j\u00e4tettiin entiselleen. Kadun puolelle lis\u00e4ttiin sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti kuisteineen. Portti suunniteltiin uusrenessanssityyliseksi siten, ett\u00e4 sen ajoportissa on kolmiop\u00e4\u00e4tyinen yl\u00e4osa ja vieress\u00e4 umpinainen k\u00e4yntiportti.(5)<\/p>\n

\"Porttipiirros<\/a><\/p>\n

1 Iso-Taarin nykyisen omistajan s\u00e4hk\u00f6postihaastattelu, 12.2.2016
\n2 Rauman kaupunki: Iso-Taari
\n3 Iso-Taarin nykyisen omistajan s\u00e4hk\u00f6postihaastattelu, 12.2.2016
\n4 L\u00e4nsi-Suomi: Korjausrakentamiskeskuksessa purettuja taloja ja palaneita rakennuksia.
\n5-6 Rauman kaupunki: Iso-Taari<\/p>\n

L\u00c4HTEET
\nIso-Taarin nykyisen omistajan s\u00e4hk\u00f6postihaastattelu 12.2.2016.
\nRauman kaupunki: Iso-Taari, http:\/\/www.rauma.fi\/iso-taari
\nL\u00e4nsi-Suomi: Korjausrakentamiskeskuksessa purettuja taloja ja palaneita rakennuksia, 11.6.2015.
\nhttps:\/\/ls24.fi\/uutiset\/korjausrakentamiskeskuksessa-purettuja-taloja-ja-palaneita-rakennuksia
\nKuvat: Iso-Taarin nykyisen omistajan arkisto, 12.2.2016.<\/p>\n

K\u00f6ntt<\/a><\/p>\n

Naol<\/a><\/p>\n

Marela<\/a><\/p>\n

Kukola<\/a><\/p>\n

W\u00e4h\u00e4-Knuutla<\/a><\/p>\n

Vanhan Rauman Portit-p\u00e4\u00e4sivu<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Portti 6.9.1933 ja 25.1.2016. Iso-Taarin nykyinen omistaja on asunut pihapiiriss\u00e4 vuodesta 1983 ja h\u00e4n on el\u00e4kkeell\u00e4 oleva kuvataiteen lehtori ja taidegraafikko. H\u00e4n on pit\u00e4nyt oppitunteja mm. Korjausrakentamiskeskus Tammelassa, joka on ollut h\u00e4nen yhteisty\u00f6kumppaninsa. H\u00e4nen oppilaansa ovat toteuttaneet hienoja taideprojekteja. (1) … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":1222,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1320","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1320","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1320"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1320\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1395,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1320\/revisions\/1395"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1222"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1320"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}