{"id":137,"date":"2016-03-18T08:11:22","date_gmt":"2016-03-18T08:11:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=137"},"modified":"2016-03-18T08:11:22","modified_gmt":"2016-03-18T08:11:22","slug":"jalleenrakennuskausi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/nakkilan-ymparistopolku\/kulttuuriymparisto\/jalleenrakennuskausi\/","title":{"rendered":"J\u00e4lleenrakennuskausi"},"content":{"rendered":"<div id=\"pageText\" class=\"pageText\">\n<p>Viikala on sotien j\u00e4lkeen entisille Anolan laitumille muodostettu asuinalue, jossa on tyypillisi\u00e4 j\u00e4lleenrakennuskauden omakotitaloja. Siltatien pohjoispuolinen alue rakennettiin ensin. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa lohkottiin muutamia tiloja vuonna 1952, mutta suurin osa tonteista on lohkottu vuonna 1958. Useimmat tontit ovat omakotitontteja, joista on k\u00e4yty muualla t\u00f6iss\u00e4. Tontit ovat melko isoja ja niill\u00e4 on ollut yleens\u00e4 pieni perunamaa ja marjapensaita. Alueen laidoilla on muutama pientila, joilla oli my\u00f6s karjaa. Karja laidunsi asuinalueen ja rannan v\u00e4lisell\u00e4 yhteislaitumella. My\u00f6hemmin t\u00e4lle alueelle on rakennettu uusia taloja. Viikalassa oli osuuskauppa, joka on sittemmin purettu uuden risteyksen tielt\u00e4. Viikalassa asui sek\u00e4 paikallisisa rintamamiehi\u00e4, ett\u00e4 karjalaisia mm. Antreasta tulleita siirtolaisia.<\/p>\n<p>Vuohim\u00e4en asuinalue on muodostunut p\u00e4\u00e4osin sotien j\u00e4lkeen. Vanhempia tiloja alueella ovat Vuori, Anttila ja Vuohim\u00e4ki 1. Alueen omisti J. W. Suominen, joka jakoi sielt\u00e4 tontteja rintamamiehille, jotka olivat t\u00f6iss\u00e4 Suomisella. Alueesta muodostui n\u00e4in siis omakotitaloalue, jolta k\u00e4ytiin t\u00f6iss\u00e4 tehtaalla eik\u00e4 harjoitettu maataloutta paria vanhempaa tilaa lukuunottamatta.<\/p>\n<p>Pr\u00e4skintiell\u00e4 on Pr\u00e4skin tilasta lohkotuille tonteille 1950-luvulla rakennettu asuinalue, jossa on hyvin s\u00e4ilynyt, edustava j\u00e4lleenrakennuskauden rakennuskanta.<\/p>\n<p>J\u00e4rvikyl\u00e4ss\u00e4 Leistil\u00e4nj\u00e4rvelle saatiin kuivatuksen ansiosta noin 1500 hehtaaria viljelysmaata, joka jaettiin sotien j\u00e4lkeen rintamamiehille ja karjalaisille siirtolaisille. Alueelle on asutettu erityisesti Hiitolasta tulleita perheit\u00e4. Uudet rakennukset sijaitsevat j\u00e4rve\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n J\u00e4rvikyl\u00e4ntien varrella, jota ennen sanottiin Hietatieksi. Muutamat harvat alueella olevat vanhemmat tilat ovat puolestaan ylemp\u00e4n\u00e4 mets\u00e4n reunassa ja niille kuljettiin vanhalta &#8221;Selk\u00e4tielt\u00e4&#8221;.<\/p>\n<p>Tyypillisell\u00e4 maanviljelystilalla oli Leistil\u00e4ss\u00e4 yleens\u00e4 noin 10 &#8211; 20 hehtaaria viljelysmaata ja 5 &#8211; 10 hehtaaria kotitarvemets\u00e4\u00e4. Yhteismetsi\u00e4 oli Eurajoella. Edelleen toimiville maatiloille on hankittu lis\u00e4\u00e4 peltoa sek\u00e4 ostamalla ett\u00e4 vuokraamalla. N\u00e4in alueen pientilojen pellot ovat v\u00e4hitelleen keskittyneet muutamille tiloille. Monet pientilat ovat autioituneet.<\/p>\n<\/div>\n<div style=\"width: 560px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/3913\/=viikala.jpg?size=webview\" alt=\"viikala.jpg\" width=\"550\" height=\"367\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Pit\u00e4j\u00e4nkarttaa t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koulupiirijakoa varten tehnyt vuonna 1948 maanmittausinsin\u00f6\u00f6ri P. Saarelainen. Py\u00f6ryl\u00e4t tarkoittavat suunniteltuja asuinpaikkoja<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viikala on sotien j\u00e4lkeen entisille Anolan laitumille muodostettu asuinalue, jossa on tyypillisi\u00e4 j\u00e4lleenrakennuskauden omakotitaloja. Siltatien pohjoispuolinen alue rakennettiin ensin. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa lohkottiin muutamia tiloja vuonna 1952, mutta suurin osa tonteista on lohkottu vuonna 1958. Useimmat tontit ovat omakotitontteja, joista on &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/nakkilan-ymparistopolku\/kulttuuriymparisto\/jalleenrakennuskausi\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":120,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-137","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/137","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":521,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/137\/revisions\/521"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}