{"id":148,"date":"2016-03-18T08:13:43","date_gmt":"2016-03-18T08:13:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=148"},"modified":"2016-03-18T08:14:28","modified_gmt":"2016-03-18T08:14:28","slug":"hyodyn-aikakausi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/nakkilan-ymparistopolku\/kulttuuriymparisto\/hyodyn-aikakausi\/","title":{"rendered":"Hy\u00f6dyn aikakausi"},"content":{"rendered":"
\n

Elintason parantaminen ja ruokahuollon vahvistaminen oli arkiel\u00e4m\u00e4n suuria haasteita viel\u00e4 historiallisella ajalla. Hy\u00f6dyn aikakaudella tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoimet suunnattiin mm. maatalouden tehostamiseen. Tuottavan maanviljelyn edellytys on maan hyv\u00e4 ravinnetaso. Lannoitteena k\u00e4ytettiin vain karjanlantakompostia aikana ennen kemiallisten lannoitteiden kehitt\u00e4mist\u00e4. Lantakompostia oli saatavana rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4, koska karjan lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei voitu kasvattaa talvirehun puutteen vuoksi. Lis\u00e4ravintoa haviteltiin vesij\u00e4tt\u00f6maiden niityilt\u00e4. Soistuva Leistil\u00e4nj\u00e4rvi tuotti uutta niitty\u00e4, mutta maankohoamisen johdosta k\u00e4ynnistynyt kuivumisprosessi oli liian hidas ihmisten tarpeisiin. Niittyalaa haluttiin kasvattaa kuivattamalla j\u00e4rvi mekaanisesti.<\/p>\n

Leistil\u00e4nj\u00e4rven kuivatus aloitettiin jo 1700-luvulla ja vesij\u00e4tt\u00f6maat jaettiin pit\u00e4j\u00e4n talollisille 1700-luvun lopulla. Aluetta k\u00e4ytettiin luonnonniittyn\u00e4, jolta korjattiin hein\u00e4\u00e4. Niitty pysyi kuitenkin edelleen hyvin vesiper\u00e4isen\u00e4 ja sen tuotto oli melko vaatimaton. Kuivatukseen ryhdittiin uudelleen 1860-luvun katovuosien j\u00e4lkeen, jolloin j\u00e4rven laskuojaa syvennettiin ja levennettiin ja kaivettiin sivuojia, jotka auttoivat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n niityn kuivana my\u00f6s sateisina kesin\u00e4. N\u00e4in saatiin lis\u00e4\u00e4 luonnonniitty\u00e4 karjan ruokintaan.<\/p>\n

Viljanviljelyyn maa oli kuitenkin edelleen liian kosteaa ja lopullisesti j\u00e4rvi kuivattiin vasta 1940-luvulla, kun tarvittiin lis\u00e4maata karjalaisia siirtolaisia varten. Hankkeen puuhamiehen\u00e4 oli Nakkilassa monessa muussakin hankkeessa mukana ollut kirkkoherra Antti Perheentupa (1889 – 1975). Perheentupa esitti asiaa ensin Asutushallitukselle rahoituksen saamiseksi, mutta ei saanut sielt\u00e4 vastakaikua. Niinp\u00e4 h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi j\u00e4rven osakkaiden puoleen ja sai n\u00e4m\u00e4 lopulta vakuuttuneiksi hankkeen kannattavuudesta. Turun maanviljelysinsin\u00f6\u00f6ripiirilt\u00e4 tilattiin suunnitelma, jota ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 1941. Haastavin teht\u00e4v\u00e4 oli laskuojan kallioleikkauksen tekeminen. Jatkosota keskeytti ty\u00f6t, mutta pian Leistil\u00e4\u00e4n perustettiin Huittisten varavankilan alainen vankisiirtola. Vankity\u00f6voiman avulla hanke lopulta saatiin toteutettua. Yksi vankisiirtolaa varten tehty parakki sijaitsi ainakin J\u00e4rvikyl\u00e4ntien alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n rakenteita siit\u00e4 ei ole s\u00e4ilynyt.<\/p>\n

Leistil\u00e4nj\u00e4rvelle saatiin kuivatuksen ansiosta noin 1500 hehtaaria viljelysmaata, joka jaettiin sotien j\u00e4lkeen rintamamiehille ja karjalaisille siirtolaisille. Alueelle on asutettu erityisesti Hiitolasta tulleita perheit\u00e4. Uudet rakennukset sijaitsevat j\u00e4rve\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n J\u00e4rvikyl\u00e4ntien varrella, jota ennen sanottiin Hietatieksi. Muutamat harvat alueella olevat vanhemmat tilat ovat puolestaan ylemp\u00e4n\u00e4 mets\u00e4n reunassa ja niille kuljettiin vanhalta ”Selk\u00e4tielt\u00e4”.<\/p>\n

Tyypillisell\u00e4 maanviljelystilalla oli Leistil\u00e4ss\u00e4 yleens\u00e4 noin 10 – 20 hehtaaria viljelysmaata ja 5 – 10 hehtaaria kotitarvemets\u00e4\u00e4. Yhteismetsi\u00e4 oli Eurajoella. Edelleen toimiville maatiloille on hankittu lis\u00e4\u00e4 peltoa sek\u00e4 ostamalla ett\u00e4 vuokraamalla. N\u00e4in alueen pientilojen pellot ovat v\u00e4hitelleen keskittyneet muutamille tiloille. Monet pientilat ovat autioituneet.<\/p>\n

L\u00e4hde: Satakunnan Museo, rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n inventointitietokanta PAKKI<\/p>\n<\/div>\n

\"jakokartta.jpg\"

Leistil\u00e4nj\u00e4rven jakokartta vuodelta 1947. Nakkilan kunnan arkisto.<\/p><\/div>\n

\"\"

Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1928, Nakkilan kunnan arkisto<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elintason parantaminen ja ruokahuollon vahvistaminen oli arkiel\u00e4m\u00e4n suuria haasteita viel\u00e4 historiallisella ajalla. Hy\u00f6dyn aikakaudella tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoimet suunnattiin mm. maatalouden tehostamiseen. Tuottavan maanviljelyn edellytys on maan hyv\u00e4 ravinnetaso. Lannoitteena k\u00e4ytettiin vain karjanlantakompostia aikana ennen kemiallisten lannoitteiden kehitt\u00e4mist\u00e4. Lantakompostia oli saatavana … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":120,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-148","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/148","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=148"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/148\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":528,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/148\/revisions\/528"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=148"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}