{"id":1482,"date":"2017-04-13T11:07:00","date_gmt":"2017-04-13T11:07:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1482"},"modified":"2017-06-01T11:02:05","modified_gmt":"2017-06-01T11:02:05","slug":"raumanjoki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-aarrekartta\/raumanjoki\/","title":{"rendered":"Raumanjoki ja Taarinsilta"},"content":{"rendered":"

Koleranpelkoa ja niskuroivia kaupungin p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 – Saastunut Raumanjoki aiheutti vihastusta ja ihastusta<\/strong><\/p>\n

V\u00e4h\u00e4vetisyydest\u00e4\u00e4n kuuluisaksi tullut, Vanhan Rauman l\u00e4vitse kiemurteleva Raumanjoki, oli keskiajalla hieman nykyist\u00e4 leve\u00e4mpi. My\u00f6hemmin maankohoaminen on muuttanut Rauman maanpinnan muotoja ja joki on my\u00f6s muuttunut sen mukana.[1]<\/a> Sven Mellenius kuvaili Raumanjokea pieneksi puroksi, joka edesauttaa kaupungin l\u00e4pi kulkevaa ilmavirtausta. Maa olikin kohonnut 1800-luvulle tultaessa jo niin paljon, ett\u00e4 laivojen oli j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kaupungista.[2]<\/a> Maankohoamista huomattavammin Raumanjokea muutti, ja kaupunkilaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikutti kuitenkin joen saastuminen. Se aiheutti 1800-luvulla kaupungissa paljon keskustelua ja useassa lehtiartikkelissa toistuukin tyytym\u00e4tt\u00f6myys kaupungin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kykenem\u00e4tt\u00f6myyteen hoitaa tilannetta. Kes\u00e4kuussa 1896 Rauman Lehdess\u00e4 kuvailtiin Raumanjokea myrkkyjoeksi, jonka surkea tila oli sek\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ett\u00e4 haistettavissa. Haju levisi koko kaupunkiin ja sen pel\u00e4ttiin levitt\u00e4v\u00e4n kulkutauteja, kuten esimerkiksi koleraa.[3]<\/a> Raumanjoen vedenlaatua heikensiv\u00e4t ennen kaikkea sen varrelle rakennetut tehtaat, kuten nahkatehdas ja v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00f6. Lis\u00e4ksi sit\u00e4 k\u00e4ytettiin yleisen\u00e4 j\u00e4teviem\u00e4rin\u00e4.[4]<\/a><\/p>\n

\"\"

Naisia pyykk\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Raumanjoella Taarin sillan kohdalla. Jokea likaavat tehtaat j\u00e4iv\u00e4t alajuoksulle, joten pyykin pesu onnistui joen likaisuudesta huolimatta. Kuva: Rauman museon arkisto<\/p><\/div>\n

1900-luvulla Raumanjoen tilanteesta alettiin huolestua toden teolla. Vuosisadan alussa Rauman kaupungin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t kielsiv\u00e4t joen k\u00e4yt\u00f6n \u201cyleisen\u00e4 likaviem\u00e4rin\u00e4\u201d ja joen likaamisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin sakkoja. T\u00e4m\u00e4 lopetti esimerkiksi joessa pyykk\u00e4\u00e4misen.[5]<\/a> 1900-luvulla pyrittiin tekem\u00e4\u00e4n muitakin parannuksia joen hyv\u00e4ksi, esimerkiksi vuonna 1911 Raumanjoen varressa sijaitsevalle nahkatehtaalle tehtiin tarkastusk\u00e4ynti joen \u201ciljett\u00e4v\u00e4n hajun\u201d pois saamiseksi.[6]<\/a> Vasta 1930-luvulla aloitettiin viem\u00e4r\u00f6inti ja likavesien johtaminen puhdistamoon.[7]<\/a><\/p>\n

Saastuneisuudestaan huolimatta Raumanjokea pidettiin kuitenkin raumalaisten keskuudessa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Vuonna 1910 Rauman Lehdess\u00e4 julkaistiin Hymni Rauman joesta<\/em>, jossa joen t\u00e4rkeytt\u00e4 kuvataan vertaamalla sit\u00e4 muun muassa Ranskan Seineen.<\/p>\n

\"\"

Rauman Lehti 15.9.1910<\/p><\/div>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Niukkanen, Marianna, Sepp\u00e4nen, Liisa & Suhonen, Mervi: Kaupunkirakentaminen Suomessa keskiajalla<\/em>. Suomen kaupunkirakentamisen historia, I. Toim. Henrik Lilius & Pekka K\u00e4rki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2014.<\/p>\n

 <\/p>\n

Koskinen, Ulla, Miettinen Tiina & Korhonen, Teppo: Talouden hidas muutos<\/em>, Uudistuva maakunta: Satakunnan historia VI (1750-1869). Toim. Pertti Haapala, Satakunnan Museo, \u00a0Porin kaupunki ja Satakuntaliitto, Pori 2014.<\/p>\n

 <\/p>\n

\u201cJokiasiastamme\u201d, Uutisia Raumalta ja ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4<\/em>. Rauman Lehti 17.6.1896,<\/p>\n

http:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/557856?page=2&term=Rauman&term=joki<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Lehmuskallio, P. & Tanhuanp\u00e4\u00e4, A. 2001. Rikas rakas Vanha Rauma<\/em>. Rauma: WestPoint.<\/p>\n

 <\/p>\n

\u201cJoki kysymyksemme\u201d,<\/em> Rauman Lehti 8.8.1911,<\/p>\n

http:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1283638?page=2&term=Rauman&term=joessa<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Hymni Rauman joelle, P\u00e4iv\u00e4n pakinaa. <\/em>Rauman Lehti 15.9.1910,<\/p>\n

http:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/684608?page=3&term=Rauman&term=joelle<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

[1]<\/a> Niukkanen, Sepp\u00e4nen & Suhonen 2014, 60.<\/p>\n

 <\/p>\n

[2]<\/a> Koskinen, Miettinen & Korhonen 2014, 160-161.<\/p>\n

 <\/p>\n

[3]<\/a> \u201cJokiasiastamme\u201d, Rauman Lehti 17.6.1896, 2.<\/p>\n

 <\/p>\n

[4]<\/a> Lehmuskallio & Tanhuanp\u00e4\u00e4 2001, 59.<\/p>\n

 <\/p>\n

[5]<\/a> \u201cTerveydenhoito kaupungissamme\u201d, Rauman Lehti 9.6.1908.<\/p>\n

 <\/p>\n

[6]<\/a> \u201cJoki kysymyksemme\u201d, Rauman Lehti 8.8.1911.<\/p>\n

 <\/p>\n

[7]<\/a> Lehmuskallio & Tanhuanp\u00e4\u00e4 2001, 59.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koleranpelkoa ja niskuroivia kaupungin p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 – Saastunut Raumanjoki aiheutti vihastusta ja ihastusta V\u00e4h\u00e4vetisyydest\u00e4\u00e4n kuuluisaksi tullut, Vanhan Rauman l\u00e4vitse kiemurteleva Raumanjoki, oli keskiajalla hieman nykyist\u00e4 leve\u00e4mpi. My\u00f6hemmin maankohoaminen on muuttanut Rauman maanpinnan muotoja ja joki on my\u00f6s muuttunut sen mukana.[1] Sven … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":211,"featured_media":0,"parent":1473,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1482","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1482","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/211"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1482"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1482\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1662,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1482\/revisions\/1662"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1473"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1482"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}