{"id":1497,"date":"2017-04-19T09:33:07","date_gmt":"2017-04-19T09:33:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1497"},"modified":"2017-05-30T08:12:55","modified_gmt":"2017-05-30T08:12:55","slug":"hauenguanon-kaivo","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-aarrekartta\/hauenguanon-kaivo\/","title":{"rendered":"Hauenguanon kaivo"},"content":{"rendered":"

Hauenguanon kaivo sijaitsee Vanhan Rauman maailmanperint\u00f6kohteessa, samanimisell\u00e4 aukiolla Kuninkaankadun levennyksell\u00e4 Kauppakadun ja Kuninkaankadun riste\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Vanha tontti muodosti hauen p\u00e4\u00e4n muotoisen kuvion, mutta nykyisin tontin muoto on tylpp\u00e4.
\nAlkuper\u00e4inen kaivo on h\u00e4vinnyt, mutta alkuper\u00e4isen mallin mukainen kaivo valmistui vuonna 1996.<\/p>\n

Suomessa oli 1800-luvulla tarve kaupunkien kasvun ja teollistumisen my\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 vesihuoltoa. Saastunut juomavesi aiheutti pahoja epidemioita, ja my\u00f6s kehittyneempi viem\u00e4riverkosto tarvittiin avo-ojien tilalle. Kaivoista hankitun veden laatu ei ollut kovin hyv\u00e4\u00e4, kun likavesiojat saastuttivat kaivoveden. Puhdas juomavesi ja parempi hygienia n\u00e4htiin t\u00e4rkein\u00e4 terveyden edist\u00e4misen keinoina. Raumallakin oli puutetta hyv\u00e4st\u00e4 juomavedest\u00e4. Monen talon kaivosta otettiin vain kasteluvett\u00e4. El\u00e4inten juomavesi haettiin muun muassa Raumanjoesta.<\/p>\n

\"\"

Veden kuljettaminen yleisist\u00e4 kaivoista taloihin ty\u00f6llisti ajureita Raumalla.
Kuva: Jalmari Karhula.
Rauman museon kokoelmat<\/p><\/div>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Suomessa pohjavesi on p\u00e4\u00e4osin raikasta ja hyv\u00e4laatuista, sill\u00e4 sade- ja sulamisvedet suodattuvat maakerrosten l\u00e4pi kulkeutuessaan. Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara, jota muodostuu alueilla, joissa maalaji on karkearakeista ja huokoista. Satunnaiset laadunheikkenemiset pohjavedess\u00e4 ovat yleens\u00e4 ihmisen toiminnan tulosta, kun esimerkiksi lannoitteita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n liikaa. Kalliopohjaveteen voi liuta haitallisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 muun muassa arseeni- ja uraanipitoisia mineraaleja. Suomessa on suuret pohjavesivarat, ja maamme on t\u00e4ysin omavarainen pohjaveden osalta. Maapallon vesivarannoista on vain pieni osa juomakelpoista, ja saastuminen ja veden tuhlaaminen v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t varoja entisest\u00e4\u00e4n. Suomen pohjavedell\u00e4 on erinomaiset vientin\u00e4kym\u00e4t, joten sill\u00e4 on my\u00f6s kansantaloudellista vaikuttavuutta.<\/p>\n

Unicef on tehnyt vuosikymmeni\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 vesihuollon parantamiseksi kehitysmaissa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puhdas vesi ja vessat eiv\u00e4t riit\u00e4, vaan palvelut ja ratkaisut pit\u00e4\u00e4 olla kest\u00e4vi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmasta. K\u00e4sienpesu on ensiarvoinen keino suojautua taudeilta, ja t\u00e4t\u00e4 perustaitoa pit\u00e4\u00e4 harjoitella my\u00f6s kehittyneiss\u00e4 maissa. Huono hygienia yhdistettyn\u00e4 likaiseen veteen tappaa sotia enemm\u00e4n, ja suurimmassa vaarassa ovat heikomman vastustuskyvyn omaavat lapset.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

http:\/\/www.gtk.fi\/geologia\/luonnonvarat\/pohjavesi\/
\nhttps:\/\/www.unicef.fi\/unicef\/tyomme-paakohteet\/terveys\/vesi\/
\nhttp:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-6658681 http:\/\/www.ymparisto.fi\/fiFI\/Rakentaminen\/Rakennushanke\/Talotekniset_jarjestelmat_LVI\/Vedenhankinta_kaivosta
\nhttp:\/\/www.vesilaitosmuseo.fi\/vesilaitoshistoria.html<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hauenguanon kaivo sijaitsee Vanhan Rauman maailmanperint\u00f6kohteessa, samanimisell\u00e4 aukiolla Kuninkaankadun levennyksell\u00e4 Kauppakadun ja Kuninkaankadun riste\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Vanha tontti muodosti hauen p\u00e4\u00e4n muotoisen kuvion, mutta nykyisin tontin muoto on tylpp\u00e4. Alkuper\u00e4inen kaivo on h\u00e4vinnyt, mutta alkuper\u00e4isen mallin mukainen kaivo valmistui vuonna 1996. Suomessa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":211,"featured_media":0,"parent":1473,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1497","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1497","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/211"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1497"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1647,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1497\/revisions\/1647"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1473"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}