{"id":1539,"date":"2017-04-19T11:19:46","date_gmt":"2017-04-19T11:19:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1539"},"modified":"2017-05-30T08:17:34","modified_gmt":"2017-05-30T08:17:34","slug":"merimiehet-ja-posliinikoirat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-aarrekartta\/merimiehet-ja-posliinikoirat\/","title":{"rendered":"Merimiehet ja posliinikoirat"},"content":{"rendered":"\n\t\t<style>\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1539 gallery-columns-3 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-aarrekartta\/merimiehet-ja-posliinikoirat\/posliinikoirat-1\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1245\" height=\"1159\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-1.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-1.jpg 1245w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-1-300x279.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-1-768x715.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-1-1024x953.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-1-322x300.jpg 322w\" sizes=\"auto, (max-width: 1245px) 100vw, 1245px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-aarrekartta\/merimiehet-ja-posliinikoirat\/posliinikoirat-2\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2048\" height=\"1637\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-2.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-2.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-2-300x240.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-2-768x614.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-2-1024x819.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-2-375x300.jpg 375w\" sizes=\"auto, (max-width: 2048px) 100vw, 2048px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-aarrekartta\/merimiehet-ja-posliinikoirat\/posliinikoirat-3\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1605\" height=\"2048\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-3.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-3.jpg 1605w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-3-235x300.jpg 235w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-3-768x980.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2017\/04\/Posliinikoirat-3-803x1024.jpg 803w\" sizes=\"auto, (max-width: 1605px) 100vw, 1605px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>1800-luvun loppupuolella Raumalta l\u00f6ytyi laivoja joka l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Oli pieni\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa seilaavia isompia, joilla kuljettiin niiden kunnosta huolimatta, kunhan ne vain pysyiv\u00e4t veden p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tuohon aikaan kaupungissa oli noin 3000 asukasta, joka tarkoitti ett\u00e4 suurin osa kaupungin miehist\u00e4 oli merimiehi\u00e4. Merimiehet olivat arvostetuin miesten ammattikunta, varsinkin sellaiset, jotka olivat seilanneet valtamerill\u00e4 parin vuoden mittaisilla matkoilla. Merimiesten palkka vaihteli 15 ja 400 markan v\u00e4lill\u00e4. Suurin palkka oli tietenkin kapteenilla ja pienin laivan kokilla.<\/p>\n<p>Kun laiva pys\u00e4htyi satamaan, kapteenilla oli tapana antaa merimiehille heid\u00e4n pyyt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 raham\u00e4\u00e4r\u00e4, joka tietenkin v\u00e4hennettiin palkasta. Osa miehist\u00e4 tuhlasi rannalla suuren summan, kun taas viisaammat s\u00e4\u00e4stiv\u00e4t palkkaa kotiin viet\u00e4v\u00e4ksi. Jotkut ostivat kotiin viemisiksi sokeria, teet\u00e4 ja kangasta. Osa merimiehist\u00e4 taas aikoi vied\u00e4 tavaraa myyt\u00e4v\u00e4ksi kotisatamassa, tullaamatta niit\u00e4. T\u00e4llaisia tavaroita olivat varsinkin l\u00e4\u00e4kkeet, kuten hokmannintipat, joita pidettiin hyvin\u00e4 ja terveellisin\u00e4. Raumaa l\u00e4hestyess\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tuotteita piilotettiin tullin tarkastajilta paikkoihin, jotka oli jo valmiiksi suunniteltu. Monella miehell\u00e4 ei ollut talveksi t\u00f6it\u00e4, jolloin t\u00e4llaisten luvattomien tullaamattomien tavaroiden myynti osoittautui t\u00e4rke\u00e4ksi rahanl\u00e4hteeksi.<\/p>\n<p><u>Posliinikoirien tarinaa<\/u><\/p>\n<p>K\u00e4velless\u00e4 ymp\u00e4ri Vanhaa Raumaa, voi usealta ikkunalta bongata parin posliinikoiria, joko selk\u00e4 tai kasvot suunnattuna ulos. Merimiehet toivat matkoilta tullessaan paljon erilaisia tuliaisia. Joidenkin palkka saattoi riitt\u00e4\u00e4 eksoottisiin ruokiin ja hienoihin vaatteisiin. Englannista mukaan tarttui usein erilaisia posliiniesineit\u00e4, kuten n\u00e4it\u00e4 koristeellisia Staffordshiren koiria.<\/p>\n<p>Rannikkokaupungeissa merimiesten vaimot alkoivat pit\u00e4\u00e4 koria ikkunalaudoilla viestitt\u00e4\u00e4kseen talon is\u00e4nn\u00e4n liikkeist\u00e4. Kun perheenp\u00e4\u00e4 oli merill\u00e4, katselivat koirat ikkunasta ulos. Kun taas is\u00e4nt\u00e4 oli kotona, oli koirien katse suunnattu sis\u00e4lle huoneeseen. Er\u00e4\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan koirat saattoivat my\u00f6s kertoa vaimon rakastajalle oliko \u201creitti selv\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Nimens\u00e4 mukaisesti Staffordshiren koirat ovat kotoisin Englannista, Staffordshirest\u00e4, joka oli 1600-luvulta l\u00e4htien johtava keramiikka-alue. T\u00e4m\u00e4 koirapari on syntynyt 1800-luvun alussa. Alunperin idea koirista kuitenkin l\u00e4hti Kiinasta, josta merimiehet toivat tuliaisina posliinisia Foo-koiria. Koirarotu vaihdettiin tietysti englantilaisille tutumpaan. Inspiraationa toimi Cavalier King Charlesin spanieli, joka oli kuningatar Viktorian lempi koirarotu. \u00a0Koirat ovat tavallisesti v\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n valkoisia, joissa on mustia tai ruskeita l\u00e4ikki\u00e4 ja kaulassa niill\u00e4 on kultainen panta. Koko vaihtee 6-80 cm v\u00e4lill\u00e4. Koirien selk\u00e4puoli on koristelematon ja litte\u00e4, koska niit\u00e4 on ollut tarkoitus ihailla vain etupuolelta.<\/p>\n<p>Staffordshiren koirat olivat alunperin halpoja ja tarkoitettu koristamaan vaatimattomia maalaistaloja, joissa ne yleens\u00e4 \u00a0asetettiin takanreunalle. Koiria tekiv\u00e4t yleens\u00e4 hieman v\u00e4hemm\u00e4n taitavat ty\u00f6l\u00e4iset ja tuotantokulut pysyiv\u00e4tkin pienin\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 koiria pystyttiin myym\u00e4\u00e4n halvalla erilaisilla markkinoilla ja pieniss\u00e4 kyl\u00e4kaupoissa. Niit\u00e4 annettiin my\u00f6s esimerkiksi karnevaaleilla palkintoina.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 useassa ikkunassa n\u00e4kee koirien katselevan kaipaavasti ulos. Merkitys tuskin on kuitenkaan en\u00e4\u00e4 samaa kuin ennen. Luultavasti talon omistajat haluavat tuoda esiin talon ja alueen historiaa, tai sitten vain pit\u00e4v\u00e4t kyseisist\u00e4 koriste-esineist\u00e4. Esimerkiksi Raahessa posliinitaiteilija Kirsti Niemel\u00e4 alkoi valmistaa koiria uudistuotantona. Koirat kuitenkin eroavat alkuper\u00e4isist\u00e4 esikuvistaan, eik\u00e4 niiden olekaan tarkoitus olla kopioita. Niemel\u00e4 valmistaa ja myy koiria kunnioittaakseen raahelaista merimenneisyytt\u00e4.<\/p>\n<p><u>Miten erottaa vanha koira uusista?<\/u><u>\u00a0<\/u><\/p>\n<p>Uutta ja vanha tuotantoa olevia koiria voi olla hyvin vaikeaa erottaa toisistaan, varsinkaan jos ei p\u00e4\u00e4se niit\u00e4 k\u00e4dess\u00e4ns\u00e4 tutkimaan. Maalausta ja koristelua tarkasteltaessa voi vanhoista koirista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 siveltimen j\u00e4lki\u00e4. Uudet kappaleet on usein maalattu esimerkiksi sienell\u00e4, jolloin lopputulos on huomattavasti tasaisempi. Alkuper\u00e4isten kultakoristelussa my\u00f6s n\u00e4kyy aika ja kuluminen. Jos n\u00e4et oman heijastuksesi koiran kultaosissa, se on hyvin varmasti uutta tuotantoa.<\/p>\n<p>Koirien vertaaminen kesken\u00e4\u00e4n paljastaa niiden i\u00e4n. Vanhaa tuotantoa edustavat koiraparit eiv\u00e4t koskaan ole kesken\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin identtisi\u00e4. Etsiess\u00e4 niist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 eroja esimerkiksi koosta ja yksityiskohdista. Jos koirat ovat t\u00e4ysin samanlaiset kaikin tavoin, edustavat ne modernia massatuotantoa.<\/p>\n<p>Jos haluaa olla t\u00e4ysin varma koirien i\u00e4st\u00e4, vaatii se huolellista perehtymist\u00e4. Eroavaisuudet saattavat olla hyvin pieni\u00e4 ja l\u00e4hes huomaamattomia. Esimerkiksi 1920 luvun uustuotantokoirat ovat ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 ja kuluneita ja sekoittuvat helposti alkuper\u00e4isiin.<\/p>\n<p>L\u00c4HTEET:<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.realorrepro.com\/article\/Staffordshire-Dogs\">https:\/\/www.realorrepro.com\/article\/Staffordshire-Dogs<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/raaheguides.org\/fi\/posliinikoirat2\">https:\/\/raaheguides.org\/fi\/posliinikoirat2<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/wanhaelias.fi\/merimiehen-koirat\/\">http:\/\/wanhaelias.fi\/merimiehen-koirat\/<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/raahenmatkailuoppaat.fi\/meidan-kyla\/ookko-kuullu\/posliinikoirien-tarina-1\/\">http:\/\/raahenmatkailuoppaat.fi\/meidan-kyla\/ookko-kuullu\/posliinikoirien-tarina-1\/<\/a><\/p>\n<p><u>Kirjallisuus:<\/u><\/p>\n<p>Satakunnan Nuorisoseurain liiton julkaisuja: Vanhaa Satakuntaa J.J.Mikkola,K.N.Hanhij\u00e4rvi, K.E. Kallio, J.Karhula,Toivo Kaukoranta. Tyrv\u00e4\u00e4n kirjapaino Osakeyhti\u00f6. Vammala 1934.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1800-luvun loppupuolella Raumalta l\u00f6ytyi laivoja joka l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Oli pieni\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa seilaavia isompia, joilla kuljettiin niiden kunnosta huolimatta, kunhan ne vain pysyiv\u00e4t veden p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tuohon aikaan kaupungissa oli noin 3000 asukasta, joka tarkoitti ett\u00e4 suurin osa kaupungin miehist\u00e4 oli &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/vanhan-rauman-aarrekartta\/merimiehet-ja-posliinikoirat\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":211,"featured_media":0,"parent":1473,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1539","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1539","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/211"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1539"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1539\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1653,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1539\/revisions\/1653"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1473"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}