{"id":1672,"date":"2018-04-09T04:55:01","date_gmt":"2018-04-09T04:55:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1672"},"modified":"2018-04-16T11:01:28","modified_gmt":"2018-04-16T11:01:28","slug":"raumanjoki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/","title":{"rendered":"Raumanjoki"},"content":{"rendered":"<p>Raumanjoki on alun perin ollut pitk\u00e4lle sis\u00e4maahan ty\u00f6ntynyt meren salmi. Se oli vuosisatojen ajan nykyist\u00e4 leve\u00e4mpi vesireitti, jota pitkin laivat pystyiv\u00e4t purjehtimaan Kaunisj\u00e4rvelle saakka. 1300-luvulla Raumanmeren rantaviiva on kulkenut l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 Kalatoria.\u00a0Maan kohotessa \u00c4yh\u00f6nj\u00e4rven ja Selk\u00e4mereen v\u00e4linen salmi kapeni ja siit\u00e4 alkoi synty\u00e4 joki. Nykyinen Raumanjoki on noin 10 kilometri\u00e4 pitk\u00e4.<\/p>\n<p>Raumanjoella luonnon muokkaamat muutokset vaikuttivat my\u00f6s ihmisten arkimaisemaan. Esimerkiksi laivat ovat olleet arkip\u00e4iv\u00e4inen n\u00e4ky joen madaltumiseen saakka, eik\u00e4 ihmek\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 1800-luvulla Rauman kauppalaivasto oli yksi sen ajan suurimmista koko maassa. Luontaisen kuivumisen ohella Raumanjoen veden laatua heikensiv\u00e4t my\u00f6s sen rannoille rakennetut teollisuuslaitokset, kuten v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00f6 ja nahkatehdas. Raumalaisen arkimaisemaa t\u00e4ll\u00f6in tulivat v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n nahkatehtaan jokeen vuodattamat hajut ja v\u00e4rit.<\/p>\n<p>Kokonaisuutenaan Raumanjoki tunnetaan Rauman jokena, mutta kanavaosa joesta<br \/>\ntunnetaan nimell\u00e4 Rauman kanaali. Raumaksi nimi on \u201dRauman ganal\u201d<br \/>\nRaumanjoki pysyi alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossaan aina 1800-luvulle asti, jolloin sit\u00e4<br \/>\nalettiin muokkaamaan nykyiseksi kanaaliksi.<\/p>\n<p>Raumanjokea esittelev\u00e4 teemasivusto tuotettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018\u00a0 Rauman kaupungin Living with Cultural Heritage -hankkeen\u00a0 ja kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen kurssin opiskeljoiden kanssa.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/raumanjoen-muuttuva-maisema\/\">Raumanjoen muuttuva maisema<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/taimen-raumanjoessa\/\">Taimen Raumanjoessa<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/sepan-paja\/\">Sep\u00e4n paja<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/pyhan-ristin-kirkko\/\">Pyh\u00e4n Ristin kirkko<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/nahkatehdas\/\">Nahkatehdas<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/raumanjoen-uoman-muutos\/\">Raumanjoesta kanaaliksi<\/a><\/p>\n<p>Tekij\u00e4t<\/p>\n<p>Eveliina Hakuni<br \/>\nAleksi H\u00e4nninen<br \/>\nAleksi Laine<br \/>\nAnnina Lauren<br \/>\nAnne Salonen<br \/>\nElina Uusitalo<br \/>\nSatu Ruotsalainen<br \/>\nSini Rantanen<br \/>\nNea Talja<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Raumanjoki on alun perin ollut pitk\u00e4lle sis\u00e4maahan ty\u00f6ntynyt meren salmi. Se oli vuosisatojen ajan nykyist\u00e4 leve\u00e4mpi vesireitti, jota pitkin laivat pystyiv\u00e4t purjehtimaan Kaunisj\u00e4rvelle saakka. 1300-luvulla Raumanmeren rantaviiva on kulkenut l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 Kalatoria.\u00a0Maan kohotessa \u00c4yh\u00f6nj\u00e4rven ja Selk\u00e4mereen v\u00e4linen salmi kapeni ja &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":211,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1672","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1672","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/211"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1672"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1672\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1787,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1672\/revisions\/1787"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1672"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}