{"id":1677,"date":"2018-04-09T05:24:32","date_gmt":"2018-04-09T05:24:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1677"},"modified":"2018-04-16T10:22:07","modified_gmt":"2018-04-16T10:22:07","slug":"raumanjoen-muuttuva-maisema","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/raumanjoen-muuttuva-maisema\/","title":{"rendered":"Raumanjoen muuttuva maisema"},"content":{"rendered":"<p>Maisema voidaan luokitella karkeasti ottaen kulttuurimaisemaan ja luonnonmaisemaan. Maisemaan vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat niin ihmisen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t j\u00e4ljet, kuten tilan raivaaminen uusille asutuksille, sek\u00e4 luonnon omat muutokset, kuten maankohoaminen. Maisema vaikuttaa ihmisen alueelliseen identiteettiin ja on osa ihmisen arkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Maisema on my\u00f6s jatkuvasti altis muutoksille. Maisemaan sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ksi kutsutaan Suomessa muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, rakennusperint\u00f6\u00e4 ja kulttuurimaisemia. Kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6 syntyy siis ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta.<\/p>\n<div id=\"attachment_1754\" style=\"width: 991px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1754\" class=\"wp-image-1754 size-full\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/19.jpg\" alt=\"\" width=\"981\" height=\"671\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/19.jpg 981w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/19-300x205.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/19-768x525.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/19-439x300.jpg 439w\" sizes=\"auto, (max-width: 981px) 100vw, 981px\" \/><p id=\"caption-attachment-1754\" class=\"wp-caption-text\">Raumanjoen k\u00e4ytt\u00e4minen pyykinpesupaikkana ja viem\u00e4rin\u00e4 kiellettiin 1906. Siihen saakka pyykk\u00e4rit olivat tuttu n\u00e4ky yl\u00e4juoksulla.<\/p><\/div>\n<p>Raumanjoen ymp\u00e4rist\u00f6n maisemalla on monipuolinen menneisyys. Se on ollut altis ihmisen ja luonnon aiheuttamille muutoksille. Raumanjoki on alun perin ollut pitk\u00e4lle sis\u00e4maahan ty\u00f6ntynyt meren salmi. Se oli vuosisatojen ajan nykyist\u00e4 leve\u00e4mpi vesireitti, jota pitkin laivat pystyiv\u00e4t purjehtimaan Kaunisj\u00e4rvelle saakka. 1300-luvulla Raumanmeren rantaviiva on kulkenut l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 Kalatoria, jolla sijaitsivat tavara-aitat. 1600-luvulla maankohoamisen my\u00f6t\u00e4 satama siirtyi kauemmas kaupungin keskustasta l\u00e4hemm\u00e4s nykyist\u00e4 Kauppatoria ja my\u00f6hemmin kaupungin l\u00e4nsireunalle, salmen suulle 1800-luvulle tultaessa Raumanjoki oli jo mataloitunut niin paljon, ett\u00e4 salmensuun satamaan p\u00e4\u00e4seminen oli mahdotonta.<\/p>\n<p>Raumanjoella luonnon aiheuttamat muutokset vaikuttivat my\u00f6s ihmisten arkimaisemaan. Esimerkiksi laivat ovat olleet arkip\u00e4iv\u00e4inen n\u00e4ky joen madaltumiseen saakka, eik\u00e4 ihmek\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 1800-luvulla Rauman kauppalaivasto oli yksi sen ajan suurimmista koko maassa. Luontaisen kuivumisen ohella Raumanjoen veden laatua heikensiv\u00e4t my\u00f6s sen rannoille rakennetut teollisuuslaitokset, kuten v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00f6 ja nahkatehdas. Raumalaisen arkimaisemaa t\u00e4ll\u00f6in tulivat v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n nahkatehtaan jokeen vuodattamat hajut ja v\u00e4rit.<\/p>\n<p>Raumanjoen maisemassa n\u00e4kyiv\u00e4t my\u00f6s ihmisten arkiaskareet, esimerkiksi pyykkineidit olivat tavallinen n\u00e4ky paloportailla Raumanjoen uomassa. Toinen arkip\u00e4iv\u00e4inen n\u00e4ky maisemassa olivat joella aiemmin n\u00e4kyneet kalastajat. Yksi Raumanjoessa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 muutos on my\u00f6s siltojen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Joen voi nyky\u00e4\u00e4n ylitt\u00e4\u00e4 noin kymmenest\u00e4 eri kohdasta, mutta aiemmin siltoja oli huomattavasti enemm\u00e4n, noin kolmekymment\u00e4. Voimme vain kuvitella kuinka vilkas paikka Raumanjoki t\u00e4ll\u00f6in on ollut!<\/p>\n<p>N\u00e4in ollen Raumanjoen maisemaan ovat vaikuttaneet ajan saatossa niin ihminen kuin luontokin. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voi olla vaikeuksia hahmottaa menneen ajan laivojen kulku tai pyykkineitien pyykk\u00e4ys joen rannalla. Kuitenkin j\u00e4lki\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, esimerkiksi Taarinsillan pieless\u00e4 sijaitsevina portaina.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<p>Salo, Altti A &amp; Sundelin, Raimo (2015) Vanha Rauma. Porvoo: L\u00e4nsituuli.<\/p>\n<p>Lehmuskallio, Pekka &amp; Tanhuanp\u00e4\u00e4, Asko (2001) Rikas rakas Vanha Rauma. Rauma: West Point.<\/p>\n<p>Niemi, Tapio (2000) Vanhan Rauman vuosisadat. Rauma: Tapio Niemi<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maisema voidaan luokitella karkeasti ottaen kulttuurimaisemaan ja luonnonmaisemaan. Maisemaan vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat niin ihmisen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t j\u00e4ljet, kuten tilan raivaaminen uusille asutuksille, sek\u00e4 luonnon omat muutokset, kuten maankohoaminen. Maisema vaikuttaa ihmisen alueelliseen identiteettiin ja on osa ihmisen arkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Maisema on my\u00f6s &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/raumanjoen-muuttuva-maisema\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":211,"featured_media":0,"parent":1672,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1677","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1677","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/211"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1677"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1677\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1766,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1677\/revisions\/1766"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1672"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1677"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}