{"id":1681,"date":"2018-04-09T05:02:11","date_gmt":"2018-04-09T05:02:11","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1681"},"modified":"2018-04-16T10:37:10","modified_gmt":"2018-04-16T10:37:10","slug":"taimen-raumanjoessa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/taimen-raumanjoessa\/","title":{"rendered":"Taimen Raumanjoessa"},"content":{"rendered":"

Perim\u00e4tietona kulkee tarina, jonka mukaan luostarin munkit olisivat 1500- luvulla pyyt\u00e4neet joesta kutemaan nousevia lohikaloja.<\/p>\n

Rauman joen taimenia pidet\u00e4\u00e4n kannaltaan omanaan verrattuna Isojoen taimikantaan, joka on istutettu Rauman edustalle. Ensimm\u00e4isi\u00e4 taimenhavainnot tehtiin 2004. Vuosina 2007 ja 2008 tehdyiss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6koekalastuksissa ja niist\u00e4 saaduista yksil\u00f6ist\u00e4 tehdyiss\u00e4 dna- testeiss\u00e4 k\u00e4vi ilmi Raumanjoen kannan olevan eri, kuin edell\u00e4 mainittu istutettu kanta. DNA- testauksen teki Helsingin yliopisto. \u00a0Raumanjokeen on tehty kunnostuksia vuodesta 2009. l\u00e4htien taimenen kutuun tarvittavien olosuhteiden parantamiseksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Taimen k\u00e4y l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana kuusi eri vaihetta. Kuoriuduttuaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 taimenen poikanen aloittaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 joessa ja kasvaa 0-5 vuotta.<\/p>\n

    \n
  1. Kuoriutuminen joessa<\/em><\/li>\n
  2. Kasvu joessa 0-5 vuotta<\/em><\/li>\n
  3. Smoltuiminen ja vaellus mereen <\/em><\/li>\n
  4. Kasvu meress\u00e4 1-3 vuotta<\/em><\/li>\n
  5. Nousu kutemaan kotijokeen<\/em><\/li>\n
  6. Kutu<\/em><\/li>\n<\/ol>\n

    Joessa kasvettuaan ja vahvistuttuaan taimenen poikanen vaeltaa mereen tai j\u00e4rveen. T\u00e4t\u00e4 vaihetta kutsutaan smoltuimiseksi. Taimen kasvaa meress\u00e4 1-3 vuotta, jonka j\u00e4lkeen se aloittaa kutunousun takaisin kotijokeen, jossa sen on syntynyt. Noustuaan jokeen taimen aloittaa kudun loka- marraskuussa. Taimen kutee joen soraikkoon, jossa hedelm\u00f6ittyneist\u00e4 munista kehittyy uusia poikasia, jotka aloittavat kierron alusta.<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    Raumanjoen taimeniin on istutettu mikrosiruja. Niiden avulla yksitt\u00e4isten kalojen liikkumista joessa voidaan seurata, samoin kuin taimen paluuta kotijokeensa merivaellukselta. paras vuodenaika taimenten tarkkailuun on loppusyksyll\u00e4, kun kutunousu alkaa.<\/p>\n

    \"\" \"\"<\/p>\n

    L\u00e4hteet:<\/p>\n

    Opinna\u0308ytetyo\u0308 MERITAIMEN (Salmo trutta m. trutta L.) <\/em>RAUMANJOESSA \u2013 SA\u0308HKO\u0308KOEKALASTUKSET, DNA- TUTKIMUS JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA ,Outi Aalto , Kala- ja ympa\u0308risto\u0308talous 2008; http:\/\/www.kalaleader.fi\/kalaleader\/sumppu\/kalastajia_ja_kalataloutta\/meritaimen_nousee_taas_raumanjokeen_kutemaan.1645.news<\/p>\n

    S\u00e4hk\u00f6koekalastusraportti Jussi Aaltonen Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti 2014<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Perim\u00e4tietona kulkee tarina, jonka mukaan luostarin munkit olisivat 1500- luvulla pyyt\u00e4neet joesta kutemaan nousevia lohikaloja. Rauman joen taimenia pidet\u00e4\u00e4n kannaltaan omanaan verrattuna Isojoen taimikantaan, joka on istutettu Rauman edustalle. Ensimm\u00e4isi\u00e4 taimenhavainnot tehtiin 2004. Vuosina 2007 ja 2008 tehdyiss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6koekalastuksissa ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":211,"featured_media":0,"parent":1672,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1681","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1681","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/211"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1681"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1681\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1781,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1681\/revisions\/1781"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1672"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1681"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}