{"id":1702,"date":"2018-04-09T05:34:50","date_gmt":"2018-04-09T05:34:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1702"},"modified":"2018-04-16T10:28:03","modified_gmt":"2018-04-16T10:28:03","slug":"sepan-paja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/sepan-paja\/","title":{"rendered":"Sep\u00e4n paja"},"content":{"rendered":"<p>Sepp\u00e4 ei ollut entisaikaan mik\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen henkil\u00f6, vaan arvostettu ja t\u00e4rke\u00e4 esineiden ja ty\u00f6kalujen tekij\u00e4. Sepp\u00e4 kuumentaa metallia ahjossa, kunnes se pehmenee ja sit\u00e4 voidaan muovailla takovasaraa, pihtej\u00e4 ja alasinta k\u00e4ytt\u00e4en. Ahjo l\u00e4mmitti pajan kuumaksi ja lis\u00e4ksi pajan tuli olla ilman valoa, koska pime\u00e4ss\u00e4 pystyi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, onko rauta takomiseen sopivaa. Pajassa isot ty\u00f6kalut saivat aikaan melkoisen paukkeen sep\u00e4n takoessa kuuman ahjon hohkatessa taustalla ja kipin\u00f6iden lent\u00e4ess\u00e4 pime\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-1705\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/8.jpg\" alt=\"\" width=\"293\" height=\"170\" \/><\/p>\n<div id=\"attachment_1708\" style=\"width: 590px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1708\" class=\"size-full wp-image-1708\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/9.jpg\" alt=\"\" width=\"580\" height=\"162\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/9.jpg 580w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/9-300x84.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/9-500x140.jpg 500w\" sizes=\"auto, (max-width: 580px) 100vw, 580px\" \/><p id=\"caption-attachment-1708\" class=\"wp-caption-text\">Paja oli tiilinen rakennus, jonka toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli hiilivarasto ahjoa varten. Toinen p\u00e4\u00e4ty oli metallink\u00e4sittely\u00e4 varten.<\/p><\/div>\n<p>T\u00e4rkein ty\u00f6kalu oli alasin, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuumaa rautaa taottiin. Alasimessa on toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sarvi muotoilua varten ja se olikin pajan t\u00e4rkein ty\u00f6v\u00e4line. Se oli sep\u00e4lle niin pyh\u00e4 paikka, ettei sen p\u00e4\u00e4lle saanut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tavaroita tai istua. Sepp\u00e4 teki raskasta ty\u00f6t\u00e4 aamuvarhaisesta iltamy\u00f6h\u00e4\u00e4n. H\u00e4nell\u00e4 oli useasti monta ty\u00f6t\u00e4 yht\u00e4 aikaa l\u00e4mpe\u00e4m\u00e4ss\u00e4 takomista varten, mist\u00e4 tuleekin sanonta \u201dmonta rautaa tulessa\u201d.<\/p>\n<p>Sepp\u00e4 Gr\u00f6ndahlin paja on sijainnut nykyisen muistomerkin kohdalla. Rakennus sijaitsi palovaaran vuoksi kauempana muista rakennuksista rannan toisella puolella joen vierell\u00e4, koska tulesta ja kipin\u00f6innist\u00e4 tulleet palot saatiin tarvittaessa sammumaan viereisen joen vedell\u00e4. Gr\u00f6ndahlin pajassa kengitettiin monet Vanhan Rauman hevoset ja taottiin ty\u00f6kalut.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-1709\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/10.jpg\" alt=\"\" width=\"531\" height=\"284\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/10.jpg 531w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/10-300x160.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/10-500x267.jpg 500w\" sizes=\"auto, (max-width: 531px) 100vw, 531px\" \/> <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-1710\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/11.jpg\" alt=\"\" width=\"532\" height=\"337\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/11.jpg 532w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/11-300x190.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/11-474x300.jpg 474w\" sizes=\"auto, (max-width: 532px) 100vw, 532px\" \/><\/p>\n<p>L\u00c4HTEET:<\/p>\n<p><strong>Kirjallisuusl\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Niemi, Tapio: Kadonnut Rauma-purettuja, palaneita ja pommitettuja rakennuksia vuosien varrelta. Saarij\u00e4rven Offset, 2014, 12.<\/p>\n<p><strong>Internetl\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Kaikki osoitteet tarkistettu 04.04.2018<\/p>\n<p>Keski-Suomen museo: www3.jkl.fi\/ksmuseo\/paivaeilisessa\/paja\/pajat\/sepp\/tee.html<\/p>\n<p>Sep\u00e4n paja: https:\/\/ylojarvenuutiset.fi\/2014\/07\/25\/sepan-paja-hehkui-kilisi-ja-kolisi\/<\/p>\n<p>Tavasti, Risto, Sepp\u00e4mestarin haastattelu: www.perinteet.fi\/seppa-2\/sepan-paja-osa-1-tyovalineet-video\/<\/p>\n<p><strong>Kuvat:<\/strong><\/p>\n<p>Kuva alasimesta: http:\/\/www.raumantaidemuseo.fi\/julkiset\/kasityo.php<\/p>\n<p>Kuva Pajasillasta: Rauman museo Marela.<\/p>\n<p>Musketti 16.02.2011: Sepp\u00e4 Gr\u00f6ndahlin paja Isopoikkikadulta ja \u201dpajasilta\u201d<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sepp\u00e4 ei ollut entisaikaan mik\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen henkil\u00f6, vaan arvostettu ja t\u00e4rke\u00e4 esineiden ja ty\u00f6kalujen tekij\u00e4. Sepp\u00e4 kuumentaa metallia ahjossa, kunnes se pehmenee ja sit\u00e4 voidaan muovailla takovasaraa, pihtej\u00e4 ja alasinta k\u00e4ytt\u00e4en. Ahjo l\u00e4mmitti pajan kuumaksi ja lis\u00e4ksi pajan tuli olla &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/sepan-paja\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":211,"featured_media":0,"parent":1672,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1702","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1702","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/211"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1702"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1702\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1771,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1702\/revisions\/1771"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1672"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1702"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}