{"id":1720,"date":"2018-04-09T09:37:30","date_gmt":"2018-04-09T09:37:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1720"},"modified":"2018-04-16T10:12:54","modified_gmt":"2018-04-16T10:12:54","slug":"nahkatehdas","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/nahkatehdas\/","title":{"rendered":"Nahkatehdas"},"content":{"rendered":"

Rauman Nahkatehtaan perusti Karl Fredrik Sj\u00f6blom vuonna 1870, jolloin se toimi nimell\u00e4 K. Fr. Sj\u00f6blom nahka-ja remmitehdas. Tehdas tuotti parhaimmillaan pohja- ja p\u00e4\u00e4llisnahkoja valjaisiin ja remmeihin, satuloita, jalkineita, laukkuja, lompakoita ja muita nahkateoksia, sek\u00e4 liimaa ja karvahuopia. Tehdas olikin tuotannollaan toiseksi suurin Suomessa 1900-luvun alkupuolella, ja samaan aikaan Rauman suurin tehdas.\u200b<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Sijainti satamakaupungissa, jokisuulla oli tuotannollisesti erinomainen, sill\u00e4 suurin osa vuodista laivattiin Etel\u00e4-Amerikasta. Tehtaan toiminta alkoi vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 negatiivisesti. Rauman nahkatehdasta pidettiin suurimpana syyllisen\u00e4 joen siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n asiantilaan. Nahan valmistuksessa k\u00e4ytettiin eri v\u00e4kevyysasteen happoja, ja osa tehdasj\u00e4tteist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi Raumanjokeen.<\/p>\n

\"\" \"\"<\/p>\n

Vaikka nahkatehtaan ty\u00f6olot saattoivat olla paikoittain vaaralliset, ty\u00f6llisti se silti suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n raumalaisia; jonain vuosina l\u00e4hemm\u00e4s 500 henke\u00e4 toimi tehtaan alaisuudessa. T\u00e4m\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 kun tehdasta yritettiin saada vastuuseen joen saastumisesta, kesti prosessi kauan, sill\u00e4 ensin ei oltu halukkaita asettamaan Raumalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yrityst\u00e4 hankalaan asemaan. Lopulta kuitenkin Raumajoen j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 tila sai ihmiset j\u00e4rkiins\u00e4, sill\u00e4 maankohoamisen seurauksena madaltuvasta ja ajoittain v\u00e4h\u00e4vetisest\u00e4\u00a0 joesta oli vuosien saatossa tullut l\u00f6yhk\u00e4\u00e4v\u00e4 likaviem\u00e4ri. J\u00e4tevesien k\u00e4sittely\u00e4 ryhdyttiin tehostamaan, ja Raumalle valmistui biologinen j\u00e4tevedenpuhdistami jo vuonna 1934. Nahkatehdas ajautui lopulta konkurssiin 1968, jonka j\u00e4lkeen 70-luvulla rakennus purettiin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 vesiensuojelun historiasta Raumalla ja muualla:<\/p>\n

Laakkonen, Simo (1999). Harmaat aallot. Ymp\u00e4rist\u00f6suojelun tulo Suomeen. Suomen historiallinen seura, Helsinki.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rauman Nahkatehtaan perusti Karl Fredrik Sj\u00f6blom vuonna 1870, jolloin se toimi nimell\u00e4 K. Fr. Sj\u00f6blom nahka-ja remmitehdas. Tehdas tuotti parhaimmillaan pohja- ja p\u00e4\u00e4llisnahkoja valjaisiin ja remmeihin, satuloita, jalkineita, laukkuja, lompakoita ja muita nahkateoksia, sek\u00e4 liimaa ja karvahuopia. Tehdas olikin tuotannollaan … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":211,"featured_media":0,"parent":1672,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1720","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1720","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/211"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1720"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1720\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1765,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1720\/revisions\/1765"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1672"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1720"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}