{"id":1725,"date":"2018-04-09T09:48:27","date_gmt":"2018-04-09T09:48:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=1725"},"modified":"2018-04-16T10:23:38","modified_gmt":"2018-04-16T10:23:38","slug":"pyhan-ristin-kirkko","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/pyhan-ristin-kirkko\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4n Ristin kirkko"},"content":{"rendered":"<p>Maailmanperint\u00f6kohde Vanha Rauma mataline puurakennuksineen muodostaa puhuttelevan kontrastin Raumanjoen vastarannalla kohoavalle, harmaakivest\u00e4 rakennetulle Pyh\u00e4n Ristin kirkolle. Rauman palot h\u00e4vittiv\u00e4t puukaupungin vuonna 1536 osittain, vuonna 1640 palossa menetettiin Kalatorin reunamilta 1300- luvun luterilainen Pyh\u00e4n Kolminaisuuden kirkko ja viimeisess\u00e4 isossa palossa vuonna 1682 paloi ainakin 150 taloa ja kaikki julkiset rakennukset &#8211; fransiskaanimunkkien rakentamaa Pyh\u00e4n Ristin kirkkoa lukuun ottamatta, joka s\u00e4ilyi palolta joen suojelemana.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-large wp-image-1728\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/14-1024x681.jpg\" alt=\"\" width=\"584\" height=\"388\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/14-1024x681.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/14-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/14-768x511.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/14-451x300.jpg 451w, https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2018\/04\/14.jpg 1878w\" sizes=\"auto, (max-width: 584px) 100vw, 584px\" \/><\/p>\n<p>Rauman kaupunki perustettiin vuonna 1442 Raumanjoen varrelle, joka keskiajalla oli purjehduskelpoinen noin 20 metri\u00e4 leve\u00e4 ja 4 metri\u00e4 syv\u00e4 joenuoma ja yhdisti \u00c4yh\u00f6nj\u00e4rven Raumanmereen. Fransiskaanimunkit, jotka olivat l\u00e4ht\u00f6isin Italiasta, purjehtivat jokea pitkin Tukholmasta Raumalle mahdollisesti samoihin aikoihin. Nuo ns. \u201dharmaat veljet\u201d, Franciscus Assisilaisen seuraajat, rakensivat luostarin joen t\u00f6rm\u00e4lle kaupunkilaisten avustamana, kaupungin vastarannalle, ja toivat sinne tullessaan luku- ja kirjoitustaidon sivist\u00e4en kaupungin asukkaita opettamalla heit\u00e4 fransiskaanikonventissa. Fransiskaanimunkkeja on kiitt\u00e4minen ensimm\u00e4isen \u201dkirjaston\u201d perustamisesta Raumalle, munkkien tuotua Saksasta kirjapainotaidon jo 1400-luvun lopulla, sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kaupungin luterilaisen kirkon palon j\u00e4lkeen oli mahdollista jatkaa kirkon toimintaa miltei yht\u00e4jaksoisesti, tyhj\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 Fransiskaanien rakentamassa kirkossa.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4n Ristin kirkko vihittiin luostarin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1512 ja luostaritoiminta lakkautettiin Raumalla uskonpuhdistuksen yhteydess\u00e4 1538. Rauman kirkko on ainoa j\u00e4ljell\u00e4 oleva fransiskaanien Suomeen rakentamista kolmesta kirkosta. J\u00e4rjest\u00f6n perustajan, suojelupyhimyksen Franciscus Assisilaisen \u201dFranciscus-patsas\u201d kirkon edustalla on kuvanveist\u00e4j\u00e4 Jussi Vikaisen taiteilema vuonna 1974. Pyh\u00e4n Ristin kirkko on s\u00e4ilynyt p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n keskiaikaisessa asussaan, vain l\u00e4nsitorni sek\u00e4 etel\u00e4sein\u00e4n ja kuorin pohjoisosan eteishuoneet on rakennettu my\u00f6hemmin. Vuonna 1891 restauroidut maalaukset ovat s\u00e4ilyneet sen aikaisessa asussaan ja ovat per\u00e4isin keskiajalta; ne kuvaavat raamatun pelastushistoriaa. Kellotornin alkuper\u00e4iset kellot Ruotsin kuningas ker\u00e4si veroina itselleen, mutta nykyiset kellot soittavat edelleen samaan aikaan kuin fransiskaanienkin p\u00e4ivin\u00e4, kymmenen minuuttia j\u00e4ljess\u00e4. Kellotorni maalataan edelleenkin hohtavan valkoiseksi. Aikaisemmin tornin merkitys oli t\u00e4rke\u00e4 navigoinnissaja sen piti loistaa kirkonm\u00e4elt\u00e4 kauaksi merelt\u00e4 saapuville laivoille merkiksi oikeasta suunnasta.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4n Ristin kirkon edustalla on tehty katuverkoston uudistamisen yhteydess\u00e4 kaivauksia, joista on l\u00f6ydetty fransiskaaniveljien tunkiona k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirkon edustasta kaivausaineistoa, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kalan suomuja ja luita, astioiden kappaleita yms. Aineisto on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puhdistettavana, eik\u00e4 sit\u00e4 ole viel\u00e4 inventoitu. Lopullisten tulosten valmistuttua tied\u00e4mme kukaties jotakin uutta tuosta Rauman historiaan voimakkaasti vaikuttaneesta harmaasta munkkiveljeskunnasta, jonka rakentaman rakennuksen suojissa vietet\u00e4\u00e4n jumalanpalveluksia ja suoritetaan kirkollisia toimituksia viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maailmanperint\u00f6kohde Vanha Rauma mataline puurakennuksineen muodostaa puhuttelevan kontrastin Raumanjoen vastarannalla kohoavalle, harmaakivest\u00e4 rakennetulle Pyh\u00e4n Ristin kirkolle. Rauman palot h\u00e4vittiv\u00e4t puukaupungin vuonna 1536 osittain, vuonna 1640 palossa menetettiin Kalatorin reunamilta 1300- luvun luterilainen Pyh\u00e4n Kolminaisuuden kirkko ja viimeisess\u00e4 isossa palossa vuonna &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/raumanjoki\/pyhan-ristin-kirkko\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":211,"featured_media":0,"parent":1672,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1725","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1725","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/211"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1725"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1725\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1767,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1725\/revisions\/1767"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1672"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1725"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}