Kyr\u00f6nkankaan maantie on tunnettu my\u00f6s H\u00e4meenkankaan maantien\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 1650-luvun pit\u00e4j\u00e4nkartassa Kantin kyl\u00e4 kuuluu Kyr\u00f6n pit\u00e4j\u00e4\u00e4n. Kyr\u00f6n Skanssina siihen aikaan tunnettu linnoitus on kartassa nimell\u00e4 Skantsi Karvianjoen rannalla.<\/p>\n
Kyr\u00f6n pit\u00e4j\u00e4nkartta 1650-luvulta<\/a><\/p>\n Hans Hanssonin Porin l\u00e4\u00e4ninkartta vuodelta 1713 osoittaa Karvian (Kyr\u00f6n) Skantsin l\u00e4\u00e4ninrajaksi.<\/p>\n Porin l\u00e4\u00e4ninkartta 1713<\/a><\/p>\n Rykmenttijakokartta 1780-luvulta osoittaa Karvian kuuluneen Kyr\u00f6n komppaniaan.<\/p>\n Rykmenttijako<\/a><\/p>\n Hattujen sodan j\u00e4lkeen Suomeen nimitettiin kenraalikuvern\u00f6\u00f6riksi Kreivi von Rosen. H\u00e4n teetti Suomesta uuden, tarkemman kartan. Kartassa on kuvattu hallinnoliset rajat, tiest\u00f6, vesist\u00f6 ja asutus. Rauhanajasta huolimatta kartta palveli sotilaallisia ja taloudellisia tarkoituksia. Karttaan on merkitty Kyr\u00f6nkankaan maantien varrelle Skantsi.<\/p>\n Kreivi von Rosenin kartta 1747<\/a><\/p>\n Maanmittauskonttorin johtaja Erik Wetterstedt toimitti koko Suomen kattavan kartaston maakuntakarttoineen. Satakunnan karttalehti on valmistunut vuonna 1775. Karttaan on merkitty Karvian kirkonkyl\u00e4n ohella Skantsi.<\/p>\n Wetterstedtin kartta <\/a><\/p>\n Rykmenttijakokartta Suomen sodan ajalta, vuodelta 1808, osoittaa Karvian kuuluneen Porin rykmenttiin. Karttaan on merkitty my\u00f6s Skanssi (Skantsi).<\/p>\n Rykmenttijakokartta<\/a><\/p>\n Suomen suuriruhtinaskunnan teit\u00e4 kuvaava Carl Cathaniel Clerkin kartta vuodelta 1805 osoittaa Suomen t\u00e4rkeimm\u00e4t tiet 1800-luvun alussa. niihin on merkitty Kyr\u00f6nkankaan tie ja sen etappina Kyr\u00f6n Skantsi Karviassa.<\/p>\n Sk\u00e5nelaisen kirkkoherra Peter Klerckin perheeseen syntynyt Carl Nathanael p\u00e4\u00e4si ylioppilaaksi Lundista 1748. Is\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 seuraten h\u00e4n aloitti Lundin yliopistossa teologian opinnot samana vuonna, mutta jo kolme vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4n kuitenkin p\u00e4\u00e4tti vaihtaa papin kauhtanan sotilaan univormuun. H\u00e4n astui vapaaehtoisena palvelukseen linnoitusjoukkoihin 1751, ja Pommerin sodan puhjetessa 1757 h\u00e4n oli kohonnut kondukt\u00f6\u00f6riksi. H\u00e4n menestyi sodassa ja sai 1759 nimityksen ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Augustin Ehrensv\u00e4rdin adjutantiksi.<\/p>\n Palveltuaan laivastossa sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen majuriksi kohonnut nuori upseeri m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 1776 Suomen kartoituslaitoksen palvelukseen. Kartoittaminen oli tuona aikana voittopuolisesti sotilaallista toimintaa, jonka tuli palvella operaatioiden valmistelua niin maalla kuin merell\u00e4kin. Siksi se my\u00f6s kuului armeijan teht\u00e4viin. Klerckin ty\u00f6t\u00e4 arvosteltiin ajoittain jyrk\u00e4sti, varsinkin koska h\u00e4n halusi luovuttaa tiedustellut kartat vain kuninkaalle eik\u00e4 arkiseen sotilask\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kustaa III oli tyytyv\u00e4inen ja aateloi majuri Klerckin 1780. Samana vuonna af Klerckerist\u00e4 tuli my\u00f6s Suomen kartoituslaitoksen johtaja. H\u00e4nen johdollaan valmisteltiin Suomen kartastoa, joka saatiin lopullisesti valmiiksi 1805.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 Carl Cathaniel Clerkin vaiheista Ruotsin kuninkaan armeijan palveluksessa<\/a>.<\/p>\n Suomen suuriruhtinaskunnan tiet 1805<\/a><\/p>\n Rusthollijakokartta Suomen sodan ajalta, vuodelta 1808, ei ulotu Karvialle saakka, mutta siihen on merkitty kantin kyl\u00e4n kohdalle Skanssi.<\/p>\n Rusthollijako<\/a><\/p>\n Suomen suuriruhtinaskunnan posti- ja tiekartta vuodelta 1848 tuntee Kantin kyl\u00e4n Skanssina. Skanssi oli t\u00e4rke\u00e4 etappi majataloineen pitk\u00e4n maantien varrella. 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 vanha Kyr\u00f6nkankaantie oli viel\u00e4 paljon merkitt\u00e4v\u00e4mpi reitti kuin esimerkiksi Karvian kirkonkyl\u00e4\u00e4n johtava maantie.<\/p>\n Suomen posti- ja tiekartta 1848<\/a>.<\/p>\n www.vanhakartta.fi, Historian ja etnologian laitos, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston julkaisuarkisto.<\/p>\n Suomen yleiskartta 1860-luvulta tuntee viel\u00e4 Skanssin paikannimen\u00e4, vaikka Kantin kyl\u00e4 ja Kantin talot olivat jo silloin vakiinnuttaneet asemansa.<\/p>\n Suomen yleiskartta<\/a><\/p>\n Karttal\u00e4hde:<\/p>\n www.vanhakartta.fi, Historian ja etnologian laitos, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston julkaisuarkisto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kyr\u00f6nkankaan maantie on tunnettu my\u00f6s H\u00e4meenkankaan maantien\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 1650-luvun pit\u00e4j\u00e4nkartassa Kantin kyl\u00e4 kuuluu Kyr\u00f6n pit\u00e4j\u00e4\u00e4n. Kyr\u00f6n Skanssina siihen aikaan tunnettu linnoitus on kartassa nimell\u00e4 Skantsi Karvianjoen rannalla. Kyr\u00f6n pit\u00e4j\u00e4nkartta 1650-luvulta Hans Hanssonin Porin l\u00e4\u00e4ninkartta vuodelta 1713 osoittaa Karvian (Kyr\u00f6n) Skantsin … Lue loppuun