{"id":205,"date":"2016-03-17T09:13:06","date_gmt":"2016-03-17T09:13:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=205"},"modified":"2016-03-22T09:01:51","modified_gmt":"2016-03-22T09:01:51","slug":"kivi-pori","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/pori\/kivi-pori\/","title":{"rendered":"Kivi-Pori"},"content":{"rendered":"
\n

Kivi-Porin alueelta l\u00f6ytyv\u00e4t Porin kaupungin vanhimmat alueet. Porissa tehtiin kaupunkiarkeologinen inventointi 2000-luvun alussa. Inventoinneissa m\u00e4\u00e4rittell\u00e4\u00e4n ne alueet, joissa arkeologiset kulttuurikerrokset ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti s\u00e4ilyneet. Apuna k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vanhoja kaupunkikarttoja aina 1600-luvulta alkaen sek\u00e4 muita historiallisia tietol\u00e4hteit\u00e4. Inventointeihin ei liity varsinaisia arkeologisia kaivauksia. Tuloksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaavoituksen, rakentamisen, suojelun ja tutkimuksen ohjaamiseen. Tavoitteena on vaalia yhteist\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Suuri osa vanhoista kulttuurikerroksista on tuhoutunut viimeisten sadan vuoden aikana keskustojen uudisrakentamisen yhteydess\u00e4 ja kunnallisteknisiss\u00e4 kaivut\u00f6iss\u00e4. S\u00e4ilyneit\u00e4 alueita on j\u00e4ljell\u00e4 yleens\u00e4 puutalotonteilla, kivitalojen pihoilla, aukioilla ja puistoissa. My\u00f6s mm. pohjaveden korkeuden muutokset ja saasteet heikent\u00e4v\u00e4t puurakenteiden ja esineiden s\u00e4ilymisedellytyksi\u00e4. Sen vuoksi s\u00e4ilyneiden alueiden vaaliminen ja tutkiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Niit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n rauhoittamaan rakentamiselta ja toisaalta ohjataan rakentamista kulttuurikerroksia s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4n suuntaan. Jos rauhoittaminen ei ole mahdollista, tuhoutumassa oleva kohde tutkitaan. Jos kohde tuhoutuu tutkimatta, menetetty\u00e4 tietoa ei voida koskaan saada takaisin.<\/p>\n

Suomessa on parikymment\u00e4 kaupunkia, jotka on perustettu ennen 1700-lukua. Niiden lis\u00e4ksi on kolme autioitunutta kaupunginpaikkaa, josta kaupunki on jossakin vaiheessa joko lakkautettu tai siirretty muualle – Ulvila, Helsingin Vanhakaupunki sek\u00e4 Lieksan alueella sijainneen Brahean paikka. N\u00e4iden kaupunkien isoavihaa (1713-1721) vanhemmat, s\u00e4ilyneet kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain automaattisesti rauhoittamia kiinteit\u00e4 muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen ei saa kajota ilman lain nojalla annettua lupaa esimerkiksi kaivamalla, peitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, vahingoittamalla tai poistamalla sit\u00e4, vaikka j\u00e4\u00e4nn\u00f6s sijaitsisi omallakin maalla. Rauhoituksen perimm\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena on turvata muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen liittyv\u00e4n tiedon s\u00e4ilyminen sek\u00e4 kaupunkien konkreettinen historiallinen jatkuvuus. Menneisyys on yhteist\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4mme.<\/p>\n

Kulttuurikerros on muodostunut erilaisista rakenteista, esineist\u00e4 ja maakerrostumista. Sen paksuus vaihtelee suuresti kaupungeittain ja samankin kaupungin eri osissa riippuen maaper\u00e4n koostumuksesta ja kosteudesta, kerrostumisajan pituudesta sek\u00e4 paikalla tapahtuneen toiminnan laadusta. Esimerkiksi tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten pohjat on peitetty aikanaan maalla ja p\u00e4\u00e4lle rakennettu uutta, jolloin kaupunki on kohonnut v\u00e4h\u00e4n kerrallaan yl\u00f6sp\u00e4in. Kulttuurikerros voi olla erityisesti keskiaikaisissa kaupungeissa jopa monta metri\u00e4 paksu, mutta useimmissa 1500- tai 1600-luvulla perustetuissa kaupungeissa koko historia mahtuu alle metrin paksuiseen maakerrokseen.<\/p>\n

2000-luvun loppupuolella Kivi-Porissa suoritettiin my\u00f6s arkeologisia kaivauksia aimmman inventoinnin perusteella esimerkiksi kaupungintalon pihalla.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6polulla tutustutaan kaikkein vanhimpaan Poriin. Osa siit\u00e4 on viel\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 nykyajan maisemassa, osa on piilossa maan alla.<\/p>\n

1850-luku muodosti suomalaisen kaupunkirakentamisen k\u00e4\u00e4nnekohdan. Vuonna 1856 astui voimaan kaupunkien yleinen rakennusj\u00e4rjestys. Pori kuului tuolloin kaupunkina 2. luokkaan ja se edellytti, ett\u00e4 kaupungin keskustan korttelit rakennetaan 2-3 kerroksisin kivitaloin. Nikolaintorin (nyk. Raatihuoneenpuisto) ymp\u00e4rille pyrittiin luomaan kaupungin keskusta ja Aleksandrankadusta (nyk. Hallituskatu) kaavailtiin kaupungin p\u00e4\u00e4katua. Senaatti m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 raatihuoneen ja torin viereisille tonteille sai rakentaa ainoastaan kivitaloja. Jokirannasta pyrittiin tekem\u00e4\u00e4n mahdollisimman edustava varaamalla raatihuoneen ja tulevan uuden kirkon v\u00e4liset tontit my\u00f6s kivirakennuksille. Kivitaloalueen ulkopuolelle sai rakentaa ainoastaan yksikerroksisia puutaloja.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n

Porin kaupunkiarkeologinen inventointi on luettavissa Museoviraston www-sivuilla<\/a>.<\/p>\n

Aikamatka kaupunkiin – kaupunkisuunnituksen aineisto on luettavissa Satakunnan Museon sivuilla<\/a>.<\/p>\n

\n

 <\/p>\n

Kivi-Porin ymp\u00e4rist\u00f6polku johdattaa l\u00e4pi kaupungin historian viiden havaintokohteen kautta.<\/h3>\n

Etel\u00e4ranta<\/a> ; joen merkitys kaupungin sijoittumiselle ja kehitykselle kauppa- ja teollisuuskaupunkina<\/p>\n

Kuninkaankartano<\/a> ; Ruotsin kuninkaan hallintokeskus Satakunnassa<\/p>\n

Tulliaita<\/a> ; kaupungin vanha raja<\/p>\n

Kauppatori<\/a> ; kaupungin laajentuminen vanhan tulliaidan ulkopuolelle<\/p>\n

Raatihuoneenpuisto<\/a> ; kaupungin vanha keskusta<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kivi-Porin alueelta l\u00f6ytyv\u00e4t Porin kaupungin vanhimmat alueet. Porissa tehtiin kaupunkiarkeologinen inventointi 2000-luvun alussa. Inventoinneissa m\u00e4\u00e4rittell\u00e4\u00e4n ne alueet, joissa arkeologiset kulttuurikerrokset ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti s\u00e4ilyneet. Apuna k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vanhoja kaupunkikarttoja aina 1600-luvulta alkaen sek\u00e4 muita historiallisia tietol\u00e4hteit\u00e4. Inventointeihin ei liity varsinaisia arkeologisia kaivauksia. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":200,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-205","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/205","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=205"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/205\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":840,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/205\/revisions\/840"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/200"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=205"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}