Kokem\u00e4enjoki on ollut l\u00e4hes kahden tuhannen vuoden ajan merkitt\u00e4v\u00e4 kulkuv\u00e4yl\u00e4 ja kauppareitti. Jokea kulkien on etsitty uusia riista- ja viljelysmaita. Virran mukana on laskettu turkislasteissa aavalle merelle ja edelleen ulkomaiden kauppapaikoille. Joki on toiminut liikenteen valtav\u00e4yl\u00e4n\u00e4, mutta my\u00f6s kulttuurin kehityksen levitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Yksi joen tarjoamista elinkeinoista oli kaupank\u00e4ynti ja purjehdus. T\u00e4ll\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 kanssak\u00e4ymisell\u00e4 ja kaupank\u00e4ynnill\u00e4 on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus Porille ja jokivarren asukkaille. Pori on aina ollut my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 satamakaupunki. Kaupungin satama, raatihuoneen kohdalla rannassa, oli yksi portti kaupunkiin.\u00a0 Maankohoamisen ja rannan mataloitumisen vuoksi satama siirrettiin Reposaareen vuonna 1775.<\/p>\n
Maankohoaminen johtuu maankuoren palautumisesta kohti alkuper\u00e4ist\u00e4 lepotilaansa, jossa se oli ennen kuin j\u00e4\u00e4kautisen mannerj\u00e4\u00e4n suunnaton massa painoi sen alas. Maankohoamisen seuraukset n\u00e4kyv\u00e4t selvimmin vesist\u00f6iss\u00e4 ja meren rannikolla. Rantaviiva siirtyy jatkuvasti merelle p\u00e4in ja selkeimmin niill\u00e4 alueilla, joissa maasto on laakeampaa. Kokem\u00e4enjoen suussa maa kohoaa keskim\u00e4\u00e4rin n. 7 mm vuodessa. Joen suussa t\u00e4t\u00e4 prosessia kiihdytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi joen mukanaan kuljettama liete, niin ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen rannansiirtyminen pronssikauden alusta nykyaikaan on ollut 10 mm vuodessa. <\/em><\/p>\n Vientiartikkelit Porista ulkomaille olivat kuivattu ja suolattu kala, turkikset ja my\u00f6hemmin terva ja puutavara. Tuontitavaraa olivat suola, tekstiilit, taloustavarat, viinit, olut sek\u00e4 hedelm\u00e4t. Ulkomaankauppa k\u00e4ytiin It\u00e4meren hansakaupunkien kanssa. Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli niin kutsuttu Per\u00e4-Pohjan kauppa eli purjehtiminen Pohjanmaan satamapaikkoihin Mustasaareen, Pietarsaareen, Kemiin ja Tornioon. Kokem\u00e4enjoen suistoon nousi 1870\u2013luvun alkuvuosina Reposaareen, Pihlavaan ja Poriin uudet sahat. Sahojen tarvitsemat tukkipuut oli helpointa kuljettaa uittamalla kokonaiset tukit jokea pitkin yl\u00e4juoksulta alasp\u00e4in. Sahalaitosten johtajat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t perustaa uittoyhti\u00f6n, joka sai nimekseen Kokem\u00e4en Uittoyhdistys. Yhdistys huolehti tukinuitosta joen yl\u00e4juoksulta Poriin asti. Tukinuitto suoritettiin hein\u00e4-elokuun aikana, ettei uitto h\u00e4iritsisi kalastusta. Uitto h\u00e4visi kaupunkikuvasta vuonna 1967. Silloin puun kuljetukset siirtyiv\u00e4t maantielle ja rautatielle. Kokem\u00e4enjoki on ollut l\u00e4hes kahden tuhannen vuoden ajan merkitt\u00e4v\u00e4 kulkuv\u00e4yl\u00e4 ja kauppareitti. Jokea kulkien on etsitty uusia riista- ja viljelysmaita. Virran mukana on laskettu turkislasteissa aavalle merelle ja edelleen ulkomaiden kauppapaikoille. Joki on toiminut liikenteen valtav\u00e4yl\u00e4n\u00e4, mutta my\u00f6s kulttuurin kehityksen … Lue loppuun
\nJoessa olevia koskia k\u00e4ytettiin vesivoimanl\u00e4hteen\u00e4. Kokem\u00e4enjoen koskiin rakennettiin 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 myllyj\u00e4. Myllyiss\u00e4 vesivoimalla py\u00f6rivill\u00e4 kivill\u00e4 voitiin jyv\u00e4t jauhaa jauhoksi.My\u00f6hemmin koskipaikkoihin rakennettiin voimalaitoksia s\u00e4hk\u00f6ntuotantoa varten. Kalastus on ollut t\u00e4rke\u00e4 joen ja meren elinkeino. Kokem\u00e4enjokeen nousi kev\u00e4isin runsaasti lohta ja syyskes\u00e4ll\u00e4 siikaa. Merest\u00e4 kalastettiin silakkaa ja silli\u00e4.<\/p>\n
\nJoen yli kuljettiin aluksi veneill\u00e4. Vuonna 1808 rakennettiin lautta, joka kulki jokirantojen v\u00e4li\u00e4. Ponttonisilta avattiin liikenteelle toukokuussa vuonna 1855. Silta nimettiin Charlottaksi, koska se avattiin liikenteelle 12.5.1855 Charlottan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Talveksi Charlotta nostettiin maihin ja joki ylitettiin j\u00e4it\u00e4 pitkin ja kelirikkoaikana veneill\u00e4. Vuonna 1926 valmistui kiinte\u00e4 Porinsilta. Sillan ylityksest\u00e4 perittiin siltamaksu vuoteen 1945 asti. Siltavahdin ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maksulla koottiin rahaa sillan kunnossapitoa varten. Liikenne joen pohjoispuolelle lis\u00e4\u00e4ntyi tehtaiden rakentamisen ja kaupungin laajenemisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"