{"id":219,"date":"2016-03-22T08:59:00","date_gmt":"2016-03-22T08:59:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=219"},"modified":"2016-03-22T08:59:00","modified_gmt":"2016-03-22T08:59:00","slug":"kauppatori","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/pori\/kivi-pori\/kauppatori\/","title":{"rendered":"Kauppatori"},"content":{"rendered":"<p>Porin nykyinen kauppatori tunnettiin 1800-luvun alussa Hevostorina. Tori nimettiin Uudeksi toriksi jo ennen viimeist\u00e4 paloa. Palon j\u00e4lkeen toria laajennettiin. Nikolaintori, eli nykyinen Raatihuoneentori, toimi viel\u00e4 kaupan keskuksena, mutta pikku hiljaa maalaistavaroiden kauppa siirtyi Uudelletorille. Vuonna 1859 keisari m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 maalaiset saivat kaupata tuotteitaan ainoastaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Porin kauppatorille saapui kauppiaita ja ostajia l\u00e4hipit\u00e4jist\u00e4 ja kauempaakin hevoskyydill\u00e4 ja veneill\u00e4. Veneet saapuivat Karjarantaan, josta hevosmiehet kuljettivat tavarat torille. 1900-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4 polkupy\u00f6r\u00e4 oli suosittu kulkuv\u00e4line torik\u00e4ynnill\u00e4. 1920-luvulla autoliikenne yleistyi ja t\u00e4m\u00e4 vilkastutti torin el\u00e4m\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Poriin saatiin ensimm\u00e4inen linja-auto vuonna 1923, ja se kulki Porin ja Kankaanp\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4. Torikauppiaat tunnettiin nimelt\u00e4 ja he saivat usein lis\u00e4nimen myyntiartikkelin mukaan: esimerkiksi <em>Makkara-Elomaa, Liha-Rantala, Fati-Kavanteri, Kori-Silveri, Soppa-S\u00f6\u00f6greeni, Voit\u00f6\u00f6tti- eli Voinuija-Ruusenkvisti.<\/em><\/p>\n<p>Torilla myytiin mm. kalaa, lihaa, voita, rihkamaa, puutarhatuotteita, leip\u00e4\u00e4, juustoa, halkoja, lautoja, viljaa, kananmunia, heini\u00e4, sammalia, k\u00e4siteollisuustuotteita ja leivonnaisia. Tomaatit ilmestyiv\u00e4t torikuvaan vuonna 1915. Niit\u00e4 luultiin aluksi omeniksi ja pidettiin pahanmakuisina. Tavallinen kansa ei ostanut tomaatteja alkuaikoina, vaan tyytyi mieluummin retiiseihin. Nahkiaisten ja silakan lis\u00e4ksi olennaisena osana Porin kauppatoria oli rusinasopan ja ohraryynivellin myyj\u00e4t.<\/p>\n<p><em>Tulkaas ny\u2019 ostamaa hyvv\u00e4\u00e4 rusinasoppaa \u2013 viistoist\u2019 pennii skooli, kymmenell\u2019 pennill\u2019 saa v\u00e4h\u00e4 j\u00e4\u00e4htyneemp\u00e4\u00e4! <\/em><\/p>\n<p>1800 &#8211; 1900 -lukujen vaihteessa yksityiset kauppiaat saivat kilpailijoikseen erilaisia kauppayhti\u00f6it\u00e4 ja osuusliikkeit\u00e4.1890-luvulla keskusteltiin ensi kerran kauppahallin perustamisesta, mutta se todettiin tuolloin tarpeettomaksi. Asia nostettiin uudelleen esille vuonna 1906, jolloin ehdotettiin kauppahallin rakentamista torin etel\u00e4laitaan. Esikuvana pidettiin Kuopion kauppahallia. Kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti vuonna 1909 rakentaa hallin, mutta torin etel\u00e4laidan tontinomistajat vastustivat hanketta. Asiaa puitiin vuosia ja lopulta kaupunginvaltuustokin k\u00e4\u00e4ntyi hanketta vastaan. Lopulta vuonna 1927 tehtailija A. Hellman ilmoitti rakentavansa kauppatorin l\u00e4heisyyteen hallin, joka olisi t\u00e4ysin ajanmukainen. N\u00e4in siis Pori sai kunnallisen kauppahallin sijasta yksityisen hallin, joka valmistui sopivasti joulumyyntiin vuonna 1927. Hallissa oli kaikkiaan 89 myym\u00e4l\u00e4\u00e4. Kalamyym\u00e4l\u00f6iss\u00e4 oli alkuaikoina vesialtaita el\u00e4vin\u00e4 myyt\u00e4ville kaloille. Lis\u00e4ksi myytiin mm. lihaa, leikkeleit\u00e4, jauhoja ja ryynej\u00e4, voita, juustoa, hedelmi\u00e4, kahvia ja kukkia.<br \/>\nKauppahallin kanssa samaan urakkasopimukseen kuului liike- ja asuinrakennus, joka valmistui vuonna 1928. Kaupunkilaiset kutsuivat uutta taloa \u201dHellmanin pilvenpiirt\u00e4j\u00e4ksi\u201d, koska siin\u00e4 oli per\u00e4ti viisi kerrosta. Rakennus oli Porin ensimm\u00e4inen varsinainen kerrostalo. Talossa oli my\u00f6s kaupungin ensimm\u00e4inen hissi, johon kaupunkilaiset tutustuivat innokkaasti. Lopulta oli palkattava hissipoika huolehtimaan kuljetuksista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Porin nykyinen kauppatori tunnettiin 1800-luvun alussa Hevostorina. Tori nimettiin Uudeksi toriksi jo ennen viimeist\u00e4 paloa. Palon j\u00e4lkeen toria laajennettiin. Nikolaintori, eli nykyinen Raatihuoneentori, toimi viel\u00e4 kaupan keskuksena, mutta pikku hiljaa maalaistavaroiden kauppa siirtyi Uudelletorille. Vuonna 1859 keisari m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 maalaiset &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/pori\/kivi-pori\/kauppatori\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":205,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-219","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/219","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=219"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/219\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":220,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/219\/revisions\/220"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/205"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}