{"id":222,"date":"2016-03-22T08:59:20","date_gmt":"2016-03-22T08:59:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=222"},"modified":"2016-03-22T08:59:20","modified_gmt":"2016-03-22T08:59:20","slug":"kuninkaankartano","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/pori\/kivi-pori\/kuninkaankartano\/","title":{"rendered":"Kuninkaankartano"},"content":{"rendered":"<div id=\"pageText\" class=\"pageText\">\n<p>Kes\u00e4ll\u00e4 1556 nuori Vaasa-ruhtinas saapui seurueineen Ulvilan seudulle. H\u00e4n oli saanut is\u00e4lt\u00e4\u00e4n, Kustaa-kuninkaalta, nimityksen Suomen herttuaksi ja oli nyt hallitsijamatkalla ruhtinaskunnassaan. Vasta 18-vuotias herttua vaikuttui seudun erikoisesta luonnosta ja mahtavasta joesta vehreine suistoineen. Kahden vuoden kuluttua h\u00e4n saapui j\u00e4lleen Ulvilaan ja kuninkaankartano pursui ylellist\u00e4 loistoa herttuan hovin vieraillessa siell\u00e4. Vaikka Juhana-herttua pyrki Ulvilassa l\u00e4hinn\u00e4 lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja huvittelemaan, niin h\u00e4n ei silti unohtanut politiikkaa.<\/p>\n<p>Herttua etsi l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 aavaa merta sopivaa paikkaa linnalle ja kaupungille. Ulvila ei sopinut linnan rakennuspaikaksi, koska maasto oli liian tasaista. Lis\u00e4ksi maankohoamisen seurauksena vesiliikenneyhteydet olivat huonontuneet, joten uusi kaupunki tuli perustaa l\u00e4hemm\u00e4s joen suuta. Sopivin paikka l\u00f6ytyi kymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 P\u00e4rn\u00e4isten (B\u00e4rn\u00e4s) kyl\u00e4n vieress\u00e4 sijainneelta hiekkaharjulta. Harjun alapuolella lainehti merenlahti ja P\u00e4rn\u00e4inen oli viel\u00e4 saari jokihaarojen ja soistuvien rantojen sokkelossa.23 8. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maaliskuuta vuonna 1558 antoi Juhana-herttua kaupungin perustuskirjan Porin kaupunkia varten.<\/p>\n<p>Kaupungin perustamisen yhteydess\u00e4 Juhana-herttua rakennutti P\u00e4rn\u00e4isten harjun it\u00e4puolelle, nykyisen Keski-Porin kirkon kohdalle, kuninkaankartanon. Itse kartano j\u00e4i kuitenkin varsinaisen kaupungin ulkopuolelle.26 Suurin osa kartanon rakennuksista siirrettiin Poriin Ulvilasta. Juhana-herttuan suunnitelmissa oli rakentaa my\u00f6s linna P\u00e4rn\u00e4isten harjun huipulle, mutta t\u00e4m\u00e4 hanke ei toteutunut. Talonpojat olivat kuljettaneet linnaa varten suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kivi\u00e4 eri puolilta Satakuntaa. Osa m\u00e4elle kannetuista kivist\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin talojen perustuksiin. Loput j\u00e4iv\u00e4t ajelehtimaan sinne. Kuninkaankartanon vieress\u00e4 olevaa m\u00e4ke\u00e4 kutsuttiin silti Linnam\u00e4eksi. Linnasta muistuttaa viel\u00e4 kaksi kadunnime\u00e4: Isolinnankatu ja V\u00e4h\u00e4linnankatu.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kes\u00e4ll\u00e4 1556 nuori Vaasa-ruhtinas saapui seurueineen Ulvilan seudulle. H\u00e4n oli saanut is\u00e4lt\u00e4\u00e4n, Kustaa-kuninkaalta, nimityksen Suomen herttuaksi ja oli nyt hallitsijamatkalla ruhtinaskunnassaan. Vasta 18-vuotias herttua vaikuttui seudun erikoisesta luonnosta ja mahtavasta joesta vehreine suistoineen. Kahden vuoden kuluttua h\u00e4n saapui j\u00e4lleen Ulvilaan &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/pori\/kivi-pori\/kuninkaankartano\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":205,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-222","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/222","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=222"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/222\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":223,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/222\/revisions\/223"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/205"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=222"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}