{"id":226,"date":"2016-03-18T08:35:42","date_gmt":"2016-03-18T08:35:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=226"},"modified":"2016-03-18T08:35:42","modified_gmt":"2016-03-18T08:35:42","slug":"raatihuoneenpuisto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/pori\/kivi-pori\/raatihuoneenpuisto\/","title":{"rendered":"Raatihuoneenpuisto"},"content":{"rendered":"
\n

Suurtori<\/h3>\n

Nykyisen Raatihuoneen puiston kohdalla sijaitsi Suurtori. Vuonna 1638 annetun toripakon mukaisesti kaiken kaupank\u00e4ynnin tuli tapahtua toreilla. Tori toimi lis\u00e4ksi kaupungin hallinnollisena keskuksena, koska kaupungin t\u00e4rkeimm\u00e4n rakennuksen edellytettiin sijaitsevan torin piiriss\u00e4. Umpikulmainen aukio edusti 1600-luvun torityyppi\u00e4. Kuitenkin Porin Suurtori j\u00e4i ainoaksi umpikulmaiseksi toriksi, joka toteutettiin vuosisadan aikana. Porin suurtori oli tyypillinen agraarin kauppakaupungin toriaukio. Se oli kaupallinen keskus, jonka piiriss\u00e4 valtaporvarit asuivat. 1700-luvulla kaupank\u00e4ynti alkoi hiljalleen siirty\u00e4 kauppiaiden talojen yhteydess\u00e4 olleisiin kauppapuoteihin.<\/p>\n

1700-luvun lopulla Pori on tarjonnut joelta p\u00e4in katsottuna kummallisen n\u00e4yn. Vieri viereen sullotut rantamakasiinit n\u00e4yttiv\u00e4t kauempaa katsottuna suurelta matalaoviselta pystyaidalta. Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli ver\u00e4j\u00e4m\u00e4isi\u00e4 aukkoja, joista kaupungin laiturit ty\u00f6ntyiv\u00e4t jokeen. Makasiinirivin takana kohosi ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen rykelm\u00e4 tiiviisti rakennettuja taloja. Matalalla m\u00e4ell\u00e4, nykyisen kirkon paikalla, sijaitsi joukko uudisrakennuksia. Karjarannan puolella kirkon ja koulutalon v\u00e4liss\u00e4 oli avonaisia paikkoja ja kaalimaita. Kaupunki oli p\u00e4\u00e4asiallisesti hyvin rakennettu. Kivitalotkaan eiv\u00e4t olleet en\u00e4\u00e4 tuntemattomia. Kaupungin raatihuone sijaitsi harjulla l\u00e4hes nykyisell\u00e4 paikallaan. Raatihuoneen ulkopuolella oli tori, joka k\u00e4sitti
\nnoin kolmanneksen nykyisest\u00e4 puistosta. Kirkon paikka oli karttojen mukaan Satakunnan Museon ja oluttehtaan v\u00e4liss\u00e4 katualueella.
\nPorin suurimmat kadut olivat tuolloin Kuninkaankatu, Rantakatu (Etel\u00e4ranta) ja H\u00e4meenkatu. Rantakadulla oli etenkin kes\u00e4isin vilkas liikenne, jolloin purettiin ja lastattiin laitureita. Rantakadulla oli viininlaskijallakin oma myym\u00e4l\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n

\n

 <\/p>\n

Raatihuone<\/h3>\n

Kaupungeissa oli monia julkisia rakennuksia. T\u00e4rkein oli tornillinen, yleens\u00e4 puinen raatihuone, joka sijaitsi p\u00e4\u00e4torin \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja oli samalla kaupungin symboli. Porin raatihuone sijaitsi hallitsevalla paikalla P\u00e4rn\u00e4isten harjun huipulla ja oli jo tuolloin kaksikerroksinen. Raatihuone oli punaiseksi maalattu puurakennus, jossa oli ilmeisesti my\u00f6s keltaiset ikkunapielet. Tornissa oli kello kullattuine viisareineen ja numeroineen. Rakennuksen alakerrassa sijaitsi \u201dkaupungin k\u00e4tk\u00f6 ja kirstu\u201d (stadens g\u00f6mma och kista) eli kaupunginvankila. Raatihuoneen ulkopuolella oli 1600-luvulla kaakinpuu. T\u00e4m\u00e4 oli paalu, johon raipparangaistukseen tuomittu kiinnitettiin.
\nTuolloin rangaistukset tapahtuivat yleisill\u00e4 paikoilla pelotukseksi muille. Lievempi rangaistus oli sakko tai jalkapuu. Jalkapuu muodostui kahdesta yhteen liitetyst\u00e4 tukista, joiden reunoihin oli tehty puoliympyr\u00e4n muotoiset aukot. S\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkoneen jalat asetettiin n\u00e4ihin reikiin. Jalkapuu sijaitsi joko kirkon eteisess\u00e4 tai oven ulkopuolella, jossa tuomittu sai h\u00e4vet\u00e4 koko seurakunnan edess\u00e4. Jalkapuuta saattoi saada mm. kiroilusta ja sadattelusta sek\u00e4 my\u00f6s silloin, jos ei viett\u00e4nyt lepop\u00e4iv\u00e4\u00e4 (sunnuntaita).<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen raatihuone sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinenkin. 1600- ja 1700-lukujen raatihuoneet sijaitsivat nykyisen Raatihuoneen puiston pohjoisosassa (n. karhupatsaan kohdalla). Nykyinen raatihuone, kaikkiaan kuudes, on valmistunut vuonna 1841. Sen on suunnitellut arkkitehti C. L. Engel. Raatihuoneesta tuhoutui sen puinen torni vuoden 1852 palossa. Nykyinen torni rakennettiin 1890-luvulla.
\nNykyinen raatihuone rakennettiin l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 louhitusta ja paikalla hakatuista sokkelikivist\u00e4, Porissa ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tehdyist\u00e4 tiilist\u00e4, virolaisesta kattolistakivest\u00e4, Ruotsista tuodusta rautatavarasta, \u00d6\u00f6lannin kalkkikivest\u00e4 ja satakuntalaisesta puusta. Ikkunalasit hankittiin Tuorsniemen lasitehtaalta. Tornikellon koneiston valmisti kellosepp\u00e4 Johan Yli-K\u00f6nni Ilmajoella. Huonekalut tilattiin Pietarista ja Helsingist\u00e4, tekstiilej\u00e4 Hampurista ja istuntosalin peili Tukholmasta.<\/p>\n

L\u00e4hde: AIKAMATKA KAUPUNKIIN<\/a> \u2013 SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN
\nOPETTAJAN MATERIAALI<\/p>\n<\/div>\n

\"1799Tillberg.jpg\"

Porin kartta vuodelta 1799<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suurtori Nykyisen Raatihuoneen puiston kohdalla sijaitsi Suurtori. Vuonna 1638 annetun toripakon mukaisesti kaiken kaupank\u00e4ynnin tuli tapahtua toreilla. Tori toimi lis\u00e4ksi kaupungin hallinnollisena keskuksena, koska kaupungin t\u00e4rkeimm\u00e4n rakennuksen edellytettiin sijaitsevan torin piiriss\u00e4. Umpikulmainen aukio edusti 1600-luvun torityyppi\u00e4. Kuitenkin Porin Suurtori j\u00e4i … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":205,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-226","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/226","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=226"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/226\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":565,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/226\/revisions\/565"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/205"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=226"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}