Kaupungin perustamisen aikoihin Porissa asui porvareita, jotka olivat my\u00f6s kauppiaita, laivan omistajia ja laivureita.71 Varakkaimmat porvarit purjehtivat Porista kreijari\u2013tyyppisill\u00e4 aluksillaan tavallisesti kaksi kertaa vuodessa hansakaupunkeihin, kuten Danzigiin, Lyypekkiin, Stralsundiin, Rostockiin ja Greifswaldiin sek\u00e4 my\u00f6s Riikaan ja Haapsaluun. N\u00e4iss\u00e4 kaupungeissa he myiv\u00e4t lastinsa, joka oli tavallisesti voita, vuotia, nahkatavaroita, tervaa ja lohta. Ulkomaalaiset tuotteet, jotka laivojen Poriin palattua purettiin tullisillalle, sis\u00e4lsiv\u00e4t komeita \u201dEnglannin\u201d ja \u201dG\u00f6rlitzin\u201d kankaita, valmiiksi ommeltuja vaatekappaleita, pitsej\u00e4, hattuja, v\u00f6it\u00e4 ja erilaisia kukkaroita. Lis\u00e4ksi tuotiin monenlaisia taloustavaroita kuten N\u00fcrnbergin veitsi\u00e4, silm\u00e4neuloja sek\u00e4 tietenkin suolaa, joka oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ruuan s\u00e4il\u00f6miseen. Tuontiherkkuja olivat Reinin, Ranskan ja Espanjan viinit, Braunschweigin mumma-olut, \u201dSunnin olut\u201d ja \u201dp\u00f6yt\u00e4olut\u201d, Saksan omenat sek\u00e4 Saksan p\u00e4hkin\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 tavaroiden moninaisuus antoi omituisen, puoliksi keskiaikaisen, puoliksi uudenaikaisen leiman rannan kauppael\u00e4m\u00e4lle. Tullimies kierteli kirjureidensa seuraamana tavaroiden keskell\u00e4 ja merkitsi tarkasti luetteloihinsa kaikki parselit. Ulkomaiset kauppapalvelijat, etenkin saksalaiset Lyypekist\u00e4 ja Danzigista, olivat varsin yleinen n\u00e4ky Porissa tuohon aikaan.
\nViel\u00e4 1800-luvullakin kaupunkilaisten kulutustottumukset olivat s\u00e4\u00e4tysidonnaisia. Vain s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6 ja varakkaimmat porvarit pystyiv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kauppojen valikoimia ja ammattimestarien k\u00e4sity\u00f6tuotteita.
\nKaupungin v\u00e4kiluku lis\u00e4\u00e4ntyi kaupungin perustamisen alkuvuosina tasaisesti ja nopeasti. Vuonna 1564 asukkaita oli noin 400 ja vuonna 1600 kaupungin asukasluku oli n. 800. Pori oli Suomen kolmanneksi suurin kaupunki Turun ja Viipurin j\u00e4lkeen. Porin ensimm\u00e4iset vuosikymmenet olivat kaupank\u00e4ynnin kukoistuskautta. Kaupunki sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1564, eli oikeudet k\u00e4yd\u00e4 ulkomaankauppaa. Vuonna 1614 kaupungin kaupank\u00e4yntioikeuksia alettiin rajoittaa, ja vuoden 1636 kauppaohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6 vei Porilta sek\u00e4 muilta Turun ja Tukholman pohjoispuolisilta kaupungeilta tapulioikeudet. Pori ei saanut harjoittaa ulkomaankauppaa. Suomen ainoat tapulikaupungit olivat Turku, Helsinki ja Viipuri. Samoihin aikoihin my\u00f6s Porin sis\u00e4maan kauppa-alue pieneni huomattavasti ja kaupunki alkoi rapistua. Vuonna 1765 Pori sai tapulioikeutensa takaisin ja kaupunki alkoi j\u00e4lleen vaurastua.<\/p>\n
Per\u00e4-Pohjan kauppaa oli harjoitettu jo Telj\u00e4n ajoista saakka. Kuitenkin vuosina 1605 ja 1606 annettujen Oulun ja Vaasan perustamiskirjojen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kauppa loppui Porin osalta. Oulun ja Vaasan etuoikeuskirjeet m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 Pohjois-Pohjanmaa oli Oulun ja Etel\u00e4-Pohjanmaa Vaasan kauppa-aluetta. My\u00f6s h\u00e4m\u00e4l\u00e4iskauppa oli tuottanut Porin kaupungille huomattavan lis\u00e4n, mutta vuosina 1638 ja 1639 Pietari Brahe antoi luvan kaksien markkinoiden pit\u00e4misest\u00e4 Tammerkosken kyl\u00e4ss\u00e4, joiden kauppaoikeudet annettiin Turun ja Uudenkaupungin porvareille. Vuonna 1622 valtakunnassa s\u00e4\u00e4dettiin ns. pikkutulli, jota jouduttiin maksamaan kaikista torille tai markkinoille myyt\u00e4viksi tuotavista tavaroista. Jotta pikkutulli pystyttiin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, kaupunki oli ymp\u00e4r\u00f6it\u00e4v\u00e4 aidalla ja sis\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si vain kontrolloiduista porteista. Porissa tulliaita rakennettiin vuosina 1625\u20131626 ja aita oli tiett\u00e4v\u00e4sti ainoana Suomessa vallihaudan ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4.81 Hans Hanssonin kartassa tulliaidan rajaama kaupunkialue on ahtaampi kuin Olof M\u00f6rtin vuoden 1696 kartassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kaupungin perustamisen aikoihin Porissa asui porvareita, jotka olivat my\u00f6s kauppiaita, laivan omistajia ja laivureita.71 Varakkaimmat porvarit purjehtivat Porista kreijari\u2013tyyppisill\u00e4 aluksillaan tavallisesti kaksi kertaa vuodessa hansakaupunkeihin, kuten Danzigiin, Lyypekkiin, Stralsundiin, Rostockiin ja Greifswaldiin sek\u00e4 my\u00f6s Riikaan ja Haapsaluun. N\u00e4iss\u00e4 kaupungeissa he … Lue loppuun