{"id":274,"date":"2016-03-17T09:41:49","date_gmt":"2016-03-17T09:41:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=274"},"modified":"2016-03-17T09:41:49","modified_gmt":"2016-03-17T09:41:49","slug":"majakkakyla","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/sapin-kulttuuriymparistopolku\/vanha-pooki-ja-majakka\/majakkakyla\/","title":{"rendered":"Majakkakyl\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>S\u00e4pin saarelle toimineet tulipaikat, riukukaasat, tunnusmajakat ja loistot ovat toimineet merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa Selk\u00e4meren merenkulun historiassa. Miehitetyn valomajakan S\u00e4ppi sai vuonna 1873, ja majakan my\u00f6t\u00e4 saarelle syntyi uusi yhdyskunta. Majakanvartijat toimivat saarella vuoteen 1962 saakka, jolloin majakka automatisoitiin.<\/p>\n<p>Majakanvartijoiden perheet asuivat S\u00e4piss\u00e4 saarelaisten tapaan, el\u00e4en suurelta osin luontaistaloudessa. Kalastajaperheist\u00e4 heid\u00e4t erotti virkamiehen asema, joka takasi perustoimeentulon perheelle. Majakkakyl\u00e4n arjen rytmi\u00e4 s\u00e4\u00e4teli ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 majakan loistovalojen polttamisaikataulu. Majakan valojen sytytt\u00e4mis- ja sammuttamisajat noudattivat auringon nousu- ja laskuaikoja sek\u00e4 vuodenkiertoa. Kolme majakanvartijaa teki vuoroty\u00f6t\u00e4 siten, ett\u00e4 yksi vartija oli 24 tuntia ty\u00f6vuorossa ja 48 tuntia lepovuorossa. Vuorossa oleva vartija mm. nosti majakan linssilaitteistoa py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4n luodin yl\u00f6s joka p\u00e4iv\u00e4 klo 6, 12 18 ja 24. Luoti liittyi majakan valon n\u00e4kymist\u00e4 s\u00e4\u00e4telev\u00e4\u00e4n kellokoneistoon, jonka avulla valo saatiin n\u00e4kym\u00e4\u00e4n kiinte\u00e4sti 54 sekuntia ja vilkkumaan 6 sekuntia.<\/p>\n<p>Majakkakyl\u00e4ss\u00e4 asui 4 perhett\u00e4, joista 2 oli nuorempien majakanvartijoiden perheit\u00e4, yksi vanhemman majanvartijan perhe ja yksi majakkamestarin perhe. Asuintalojen lis\u00e4ksi perheill\u00e4 oli yhteinen leivintupa ja sauna sek\u00e4 varastorakennus, joka sis\u00e4lsi jokaiselle perheelle oman varastotilan majakan tarvitseman varastotilan lis\u00e4ksi. Majakkakyl\u00e4n perheet rakensivat itselleen my\u00f6s karjasuojia. Majakkakyl\u00e4ss\u00e4 asui perheiden lis\u00e4ksi kotiel\u00e4imi\u00e4, kuten lehmi\u00e4, sikoja ja lampaita. lehmi\u00e4 pidettiin maidon saamiseksi, sikoja ja lampaita lihan ja villan takia. Majakanvartijat kalastivat ja mets\u00e4stiv\u00e4t vapaa-aikoinaan.<\/p>\n<p>S\u00e4pin lapset asuivat kouluvuoden aikana mantereella koulukortteerissa ja loma-aikoina kotona.<\/p>\n<p>Tutustu majakkakyl\u00e4\u00e4n <a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.selkameri.fi\/kohteet\/show\/23\" href=\"http:\/\/www.selkameri.fi\/kohteet\/show\/23\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\">pallopanoraamakuvan avulla<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>S\u00e4pin saarelle toimineet tulipaikat, riukukaasat, tunnusmajakat ja loistot ovat toimineet merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa Selk\u00e4meren merenkulun historiassa. Miehitetyn valomajakan S\u00e4ppi sai vuonna 1873, ja majakan my\u00f6t\u00e4 saarelle syntyi uusi yhdyskunta. Majakanvartijat toimivat saarella vuoteen 1962 saakka, jolloin majakka automatisoitiin. Majakanvartijoiden perheet asuivat &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/sapin-kulttuuriymparistopolku\/vanha-pooki-ja-majakka\/majakkakyla\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":270,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-274","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/274","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=274"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/274\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":276,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/274\/revisions\/276"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=274"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}