{"id":394,"date":"2016-03-18T07:02:43","date_gmt":"2016-03-18T07:02:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=394"},"modified":"2016-03-24T07:45:31","modified_gmt":"2016-03-24T07:45:31","slug":"kokemaenjoki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/kokemaki\/kokemaenkartano-ja-alajuoksun-suurtilat\/karajamaki\/kokemaenjoki\/","title":{"rendered":"Kokem\u00e4enjoki"},"content":{"rendered":"

Kokem\u00e4enjoki saa alkunsa Pirkanmaan puolelta Vammalan Liekovedest\u00e4 virraten halki Satakunnan peltoalueitten Huittisten, Kokem\u00e4en, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan ja Porin l\u00e4pi laskien Porin edustalla Pihlavanlahdella Selk\u00e4mereen. Yhteens\u00e4 121 km pitk\u00e4 Kokem\u00e4enjoki on maamme viidenneksi suurin jokivesist\u00f6, jota on muutettu vuosien kuluessa muun muassa tukinuittoa, tulvasuojelua ja vesivoimarakentamista varten. Jokea s\u00e4\u00e4nn\u00f6stell\u00e4\u00e4n vesivoimaloiden tarpeisiin keskivirtaaman ollessa 240 m3\/s. Huittisissa jokeen yhtyv\u00e4t Loimijoki ja Sammunjoki, joiden yhtym\u00e4kohdan ymp\u00e4rille on muodostunut laaja viljelystasanko. Huittisten ja Kokem\u00e4en rajoilla joki jakautuu kahdeksi haaraksi, joiden yhtymisen j\u00e4lkeen joki virtaa monimuotoisena kohti pohjoista S\u00e4pil\u00e4nniemeen asti k\u00e4\u00e4ntyen jyrk\u00e4sti takaisin kohti etel\u00e4\u00e4 ja Kokem\u00e4en keskustaa. Kokem\u00e4en kohdalla joessa on Kolsin voimalaitos. Harjavallan ja Nakkilan rajalla on Harjavallan voimalaitos, jonka yl\u00e4puolella joki levitt\u00e4ytyy suureksi altaaksi. Nakkilan kohdalla joessa on useampia hienoja koskialueita. Ulvilassa joki haarautuu kahdeksi uomaksi, joista kapeampi, Kirkkojuopa, yhtyy p\u00e4\u00e4uomaan Porin rajalla. Ulvilan kaupunki sijaitsee alajuoksun leve\u00e4ll\u00e4, muinaisella suistomaalla. Porin keskustassa joki haarautuu j\u00e4lleen useaksi uomaksi kulkien v\u00e4lill\u00e4 l\u00e4hes kahdensadan metrin levyisen\u00e4 laskien lopulta mereen Pihlavanlahdella.<\/p>\n

Maataloudelliset intressit hallitsivat Suomessa jokien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 viel\u00e4 1800-luvulle asti. Joen hallintaan ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 kiistoja on luonnollisesti ollut niin kauan kuin joella on ollut erilaisia k\u00e4ytt\u00f6muotoja ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhmi\u00e4. Kiistat yleistyiv\u00e4t ja saivat ratkaisevasti uudenlaisen luonteen 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla, kun Kokem\u00e4enjokilaakso alkoi teollistua.<\/p>\n

Kokem\u00e4enjoki liikennev\u00e4yl\u00e4n\u00e4<\/h4>\n

Ruotsi menetti suurvalta-asemansa tappiollisen Pohjan sodan j\u00e4lkeen ja menetetty\u00e4 ulkoista suuruutta pyrittiin korvaamaan taloudellisella menestyksell\u00e4. Maassa luovuttiin suhdanteisiin perustuvasta revanssipolitiikasta ja katseet k\u00e4\u00e4nnettiin maan sis\u00e4iseen taloudelliseen kehitt\u00e4miseen. T\u00e4ss\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4 huomio kiinnitettiin maan luonnonvaroihin ja niiden
\nhy\u00f6dynt\u00e4miseen. Ajattelutapojen muutokseen sis\u00e4ltyi voimakas kansallinen optimismi, joka perustui uskoon maan luonnonvarojen ja ilmaston erinomaisuudesta. Avainkysymys oli, kuinka n\u00e4m\u00e4 saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla hy\u00f6dynnetty\u00e4. Hy\u00f6dyn aikakausi kuvaa t\u00e4m\u00e4n ajan tieteellist\u00e4 ajattelutapaa ja ihmisen suhtautumista ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan. Ruotsalainen hy\u00f6tyajattelu oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 ja eli nimenomaan sovelluksissa.<\/p>\n

Valtakunnan tasolla Kokem\u00e4enjokeen kiinnitettiin 1700-luvulla huomiota liikennev\u00e4yl\u00e4n\u00e4. Niin sanotun l\u00e4pikulkuvesitie-suunnitelman tavoitteena oli koskia perkaamalla ja kanavia rakentamalla parantaa maan liikenneoloja etenkin sis\u00e4maasta rannikolle talousel\u00e4m\u00e4n edist\u00e4miseksi, mutta my\u00f6s puolustuksellisia n\u00e4k\u00f6kulmia pohdittiin.<\/p>\n

Kokem\u00e4enjoen koskenperkaukset<\/h4>\n

Nihke\u00e4sti edenneit\u00e4, laihoja tuloksia tuottaneita koskenperkauksia edist\u00e4m\u00e4\u00e4n perustettiin vuonna 1799 Kuninkaallinen koskenperkausjohtokunta. Se keskitti Kokem\u00e4enjoella ty\u00f6t keskijuoksun oikaisuun rakentamalla Kraviojaksi kutsuttua\u00a0 kanavaa Huittisten ja Kokem\u00e4en v\u00e4lill\u00e4. Ty\u00f6 j\u00e4i kuitenkin kesken vuosien 1808-1809 Suomen sodan vuoksi. Johtokunta perustettiin uudelleen vuonna 1816. Aloittaessaan ty\u00f6t Koskenperkausjohtokunta asetti toiminnalleen kaksi tavoitetta. Se halusi toimia tulvien ehk\u00e4isemiseksi Suomen tiheimmin asutuilla ja vauraimmilla viljelysseuduilla sek\u00e4 pyrki poistamaan tulvien aiheuttamat esteet soiden kuivatuspyrkimyksille. Tulvat vaivasivat alati jokivarren viljelyksi\u00e4 ja niittyj\u00e4. Tavoitteitaan johtokunta l\u00e4hti toteuttamaan kolmella alueella: Tampereen seudun koskilla, Kyr\u00f6njoella ja Kokem\u00e4enjoella. Kokem\u00e4ell\u00e4 ryhdyttiin perkaamaan useita koskia pit\u00e4j\u00e4n yl\u00e4puolella esiintyneiden tulvien ehk\u00e4isemiseksi.
\nKesken j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 Kokem\u00e4en kanavaty\u00f6t\u00e4 ei sen sijaan suurten kustannusten vuoksi ruvettu jatkamaan. Kokem\u00e4ell\u00e4 perkausty\u00f6t saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vuosina 1822-1823, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ryhdyttiin perkaamaan Huittisten Loimijoen koskia.
\nKokem\u00e4ell\u00e4 aloitettiin perkausty\u00f6t uudelleen vuonna 1828. Kokem\u00e4enjoen vesist\u00f6alueella perattiin kev\u00e4ttulvien v\u00e4hent\u00e4miseksi useaan otteeseen my\u00f6s Kaivannon ja Vuolteen salmia vuosina 1818-1832.<\/p>\n

L\u00e4hde: Louekari, Sami( 2011): Kokem\u00e4enjokilaakson muuttuvat toiminnot ja maisema. Teoksessa Kokem\u00e4enjoen aalloilla ja rannoilla<\/em><\/a>. Satakuntaliitto, sarja A: 304.<\/p>\n

Kokem\u00e4enjoki kala-apajana<\/h4>\n

Koke\u00e4enjoki on ollut kuuluisa lohijoki ennen koskien perkausta ja voimalaitosten rakentamista. Parhaista kalapaikoista kilpailtiin, ja usein my\u00f6s k\u00e4r\u00e4j\u00f6itiin.<\/p>\n

Kalavedet oli tarkkaan jaettu kylien ja talojen kesken. Omat kalavetens\u00e4 joesta erotti my\u00f6s kirkko, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4si esimerkiksi Nakkilan Anolan Ruskilan v\u00e4lisen jokiosuuden piispan kalavesiksi. Kokem\u00e4enkartanolle puolestaan luovutettiin oikeuksia kalastukseen lammaistenkoskessa piispan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 vuonna 1455. Kokem\u00e4enjoen kalastus julistettiin jo keskiajalla regaaliksi, eli kuninkaan erioikeudeksi, josta tuli maksaa veroa.<\/p>\n

Yksitt\u00e4isill\u00e4 kalamiehill\u00e4 oli omia mertapukkeja, kun taas kylill\u00e4 ja taloilla oli suuria kalatokeita. Kokem\u00e4enjoen kalatokeet sijaitsivat Ruskilankosken ja Havinginkosken v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Tokeiden yl\u00e4- ja alapuolella kalastettiin nuotalla. Lohi nousi jokeen kes\u00e4ll\u00e4 ja silloin oli sen kalastusaika. Syksyn kutuaikana kalastus oli kielletty. Kalastuskieltoa toki v\u00e4hin \u00e4\u00e4nin yksitt\u00e4isten kalamiesten toimesta rikottiin, kalansaalis oli siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tuottoisaa kauppatavaraa.<\/p>\n

Lue Toivo teinin muistelmia lohenpyynnist\u00e4 Kokem\u00e4enjoella: Telj\u00e4n tanhuvilta X. Kokem\u00e4enjoki-seuran vuosikirja 1979.<\/p>\n

Lue Kokem\u00e4enjoen kalastuslaitoksista keskiajalta 1800-luvun puoliv\u00e4lkiin saakka: Salmi, Tapio (2007): Tokeiden ehtoo. Teoksessa:\u00a0 Joki ja sen v\u00e4ki. Kokem\u00e4en ja Harjavallan historia j\u00e4\u00e4kaudesta 1860-luvulle<\/em>. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\n

Tutustu Kokem\u00e4enjoen apajapaikkoihin ja kalatokeisiin niit\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kartalla vuodelta 1844.
\nKansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto<\/a><\/p>\n

Tutustu Kokem\u00e4enjokeen Kokem\u00e4enjoen k\u00e4ytt\u00f6tieto-palvelussa<\/a><\/p>\n

Tutustu Kokem\u00e4enjoen kartta-aineistoihin Lounaispaikan<\/a> palvelussa.<\/p>\n

Avaa alla olevat tiedostot ja tutustu kuviin ja karttoihin Kokem\u00e4enjoelta.<\/p>\n

\"uuskala2\"

11-kiloinen lohi Kokem\u00e4enjoelta. Kuval\u00e4hde: kalastus.com<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Kokem\u00e4enjoki<\/a> (tulosta tiedosto ja lue Kokem\u00e4enjoesta vesist\u00f6n\u00e4)<\/span><\/p>\n

joki <\/a>(avaa tiedosto ja katsele kuvia ja karttoja Kokem\u00e4enjoesta<\/span>)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kokem\u00e4enjoki saa alkunsa Pirkanmaan puolelta Vammalan Liekovedest\u00e4 virraten halki Satakunnan peltoalueitten Huittisten, Kokem\u00e4en, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan ja Porin l\u00e4pi laskien Porin edustalla Pihlavanlahdella Selk\u00e4mereen. Yhteens\u00e4 121 km pitk\u00e4 Kokem\u00e4enjoki on maamme viidenneksi suurin jokivesist\u00f6, jota on muutettu vuosien kuluessa muun … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":105,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-394","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/394","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=394"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/394\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1121,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/394\/revisions\/1121"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=394"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}