{"id":420,"date":"2016-03-18T07:11:41","date_gmt":"2016-03-18T07:11:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=420"},"modified":"2016-03-18T07:11:41","modified_gmt":"2016-03-18T07:11:41","slug":"kravioja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/kokemaki\/kokemaenkartano-ja-alajuoksun-suurtilat\/karajamaki\/kokemaenjoki\/kravioja\/","title":{"rendered":"Kravioja"},"content":{"rendered":"

Kokem\u00e4enjoen tulvaherkkien rantojen\u00a0 parantamiseksi ryhdyttiin seudulla suurit\u00f6iseen hankkeeseen uuden kanavan avaamiseksi Huittisten ja Kokem\u00e4en v\u00e4lille 1800-luvun alussa. Kanavan oli tarkoitus toimia ohijuoksutusv\u00e4yl\u00e4n\u00e4 korkean veden aikana. Aikaisemmin tulvatilannetta oli koitettu helpottaa 1700-luvun lopun koskenperkauksilla, mutta ty\u00f6 oli kallista ja vaarallistakin. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Huittisten ja Kokem\u00e4en v\u00e4lill\u00e4 oli yli 30 kilometri\u00e4 pitk\u00e4 sarja koskia.<\/p>\n

Kanavalla haluttiin yhdist\u00e4\u00e4 Sonnilanjoki ja Ronkankankaan takana sijainnut, my\u00f6hemmin kuivatettu Raijalanj\u00e4rvi.<\/p>\n

Koskien perkaaminen ja kanavan kaivaminen k\u00e4sity\u00f6n\u00e4 oli hidasta. Ty\u00f6n nopeuttamiseksi oli jo 1700-luvun lopun koskenperkaust\u00f6iss\u00e4 otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ruotujakoinen sotav\u00e4ki, ja perkausty\u00f6n kustannukset katettiin passevolanssikassasta, eli sotav\u00e4en liikekannallepanorahastosta. Kraviojan kaivuuty\u00f6t teoteutettiin samalla tavoin sotav\u00e4en avustuksella ja likkekannallepanorahaston varoilla. Kanavaty\u00f6 p\u00e4\u00e4si kunnolla vauhtiin vuonna 1803, jolloin ty\u00f6ss\u00e4 oli 800 miest\u00e4 Porin rykmentist\u00e4. Ty\u00f6maalla uurasti siten l\u00e4hes koko Porin rykmentti, sill\u00e4 tuohon aikaan Porin rykmentin miehist\u00f6n normaalivahvuus oli 1025 miest\u00e4. Seuraavina vuosina ty\u00f6h\u00f6n osallistuivat my\u00f6s Pohjanmaan rykmentin ja Uudenmaan rykmentin miehet. My\u00f6s paikallisella v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 oli velvoite osallistua kaivuut\u00f6ihin talkooperiaatteella.<\/p>\n

Kanavaty\u00f6 loppui, kun vuonna 1808 alkanut Suomen sota vei miehet taisteluihin. Monien tulkintojen mukaan Ruotsin armeijan heikko menestyminen sodassa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan johtui suurelta osin sotav\u00e4en keskittymisest\u00e4 rakennust\u00f6ihin Kraviojalla. My\u00f6s liikekannallepanorahasto oli huvennut kanavaty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Merkityksett\u00f6m\u00e4ksi ei Kravioja j\u00e4\u00e4nyt, vaikka sit\u00e4 ei alkuper\u00e4iseen tarkoitukseensa koskaan keskener\u00e4isen\u00e4 k\u00e4ytettyk\u00e4\u00e4n. Monet Ylistaron kyl\u00e4n maille my\u00f6hemmin raivatut pellot saatiin kuivatettua Kraviojan avulla.<\/p>\n

Varsinaisen kanavauoman lis\u00e4ksi Kraviojan sen ymp\u00e4rille syntynyt valtava ty\u00f6maa on j\u00e4tt\u00e4nyt muutakin kulttuuriperint\u00f6\u00e4 Kokem\u00e4en maisemaan. Ty\u00f6maan varastioaitoiksi rakennettiin ruotsalaistyylisi\u00e4, pitkitt\u00e4isell\u00e4 v\u00e4lisein\u00e4ll\u00e4 varustettuja aittoja. Yksi niist\u00e4 on s\u00e4ilynyt n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka, ja sit\u00e4 voi k\u00e4yd\u00e4 katsomassa Kokem\u00e4en ulkomuseolla.<\/p>\n

Ty\u00f6maan liepeilt\u00e4 on l\u00f6ytynyt my\u00f6s rautaesineit\u00e4, ruotsalaisia rahoja ja runsaasti kuonaa ty\u00f6maapajojen paikoilta. Ter\u00e4sk\u00e4rjell\u00e4 vahvistettuja puulapioita on varmasti tarvittu satam\u00e4\u00e4rin, sill\u00e4 kanava on alunperin ollut noin 5 metri\u00e4 syv\u00e4 ja noin 15 metri\u00e4 leve\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6maan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 muistuttaa my\u00f6s Kirkonniittu -niminen paikka Kraviojan varrella. Siell\u00e4 pidettiin sotav\u00e4en jumalanpalveluksia.<\/p>\n

Karttoja<\/p>\n

Rykmenttijakokartta 1780-luvulta<\/a><\/p>\n

Kravioja ja Kirkonniittu Lounaispaikan<\/a> karttapalvelussa. Zoomaus-toiminnolla voit valita karttatasojen peitt\u00e4vyyden. Kalmbergin kartta on Krimin sotaan liittyv\u00e4 sotilaskartta vuodelta 1855. Siin\u00e4 ruskeat alueet ovat metsi\u00e4, vihre\u00e4t niittyj\u00e4 ja vaaleat peltoja. T tarkoittaa sotilastorppaa.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/p>\n

Pertola, Esko: Kravin kanava Kokem\u00e4ell\u00e4<\/em>. Telj\u00e4n tanhuvilla VIII. Kokem\u00e4ki-seuran vuosikirja 1974.<\/p>\n

Salminen, Tapio: Muutoksen virta, s. 447-463.\u00a0Teoksessa: Joki ja sen v\u00e4ki. Kokem\u00e4en ja Harjavallan historia j\u00e4\u00e4kaudesta 1860-luvulle.<\/em> Kokem\u00e4en ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyv\u00e4skyl\u00e4, 2007.<\/p>\n

Vierailulle:<\/p>\n

Porilaismuseo<\/a> Porin prikaatissa.<\/p>\n

\"Picture10.jpg\"

Kraviojan ty\u00f6maalle rakennettu aitta<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kokem\u00e4enjoen tulvaherkkien rantojen\u00a0 parantamiseksi ryhdyttiin seudulla suurit\u00f6iseen hankkeeseen uuden kanavan avaamiseksi Huittisten ja Kokem\u00e4en v\u00e4lille 1800-luvun alussa. Kanavan oli tarkoitus toimia ohijuoksutusv\u00e4yl\u00e4n\u00e4 korkean veden aikana. Aikaisemmin tulvatilannetta oli koitettu helpottaa 1700-luvun lopun koskenperkauksilla, mutta ty\u00f6 oli kallista ja vaarallistakin. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":394,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-420","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/420","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=420"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/420\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":423,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/420\/revisions\/423"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/394"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=420"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}