{"id":457,"date":"2016-03-18T07:28:42","date_gmt":"2016-03-18T07:28:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=457"},"modified":"2016-03-22T07:51:21","modified_gmt":"2016-03-22T07:51:21","slug":"rakennusperintokierros","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/kokemaki\/kokemaenkartano-ja-alajuoksun-suurtilat\/karajamaki\/kokemaenjoki\/tulkkila\/rakennusperintokierros\/","title":{"rendered":"Rakennusperint\u00f6kierros"},"content":{"rendered":"<p>Eri aikakausista on totuttu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nimi\u00e4, joita sanotaan <span class=\"bold\">tyylisuunniksi<\/span>. Tulkkilassa voi tutustua pienen alueen sis\u00e4ll\u00e4 useimpiin rakennustaiteen tyylisuuntiin. Tyylisuuntia ovat:<\/p>\n<ul>\n<li><span class=\"bold\">Keskiaika<\/span> aina 1500 luvun alkuun saakka<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Renessanssi<\/span> 1500-luku<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Barokki<\/span> 1600-luvulta yli 1700-luvun puoliv\u00e4lin<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Uusklassismi<\/span>, <span class=\"bold\">Kustavilaisuus<\/span>, 1700-luvun loppupuoli<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Empire<\/span> 1800-luvun alkupuoli<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Kertaustyylit<\/span> 1800-luvun loppupuoli<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Kansallisromantiikka<\/span> ja <span class=\"bold\">jugend<\/span> 1900-luvun alku<\/li>\n<li class=\"bold\">1920-luvun klassismi<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Funktionalismi<\/span> 1930-luku<\/li>\n<li><span class=\"bold\">J\u00e4lleenrakentamiskausi<\/span> 1940- ja 1950-luku<\/li>\n<li><span class=\"bold\">Modernismi<\/span> 1900-luvun loppupuolesta l\u00e4htien<\/li>\n<\/ul>\n<div id=\"section_1\">\n<h3 class=\"editable\">Renessanssi: Pyh\u00e4n Marian kirkon sakasti ja vanha hautausmaa<\/h3>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 paikalla on ollut kirkko ainakin 1200-luvulta l\u00e4htien. Puukirkkoja on ollut useampiakin, viimeinen purettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja huonokuntoisena 1860-luvulla. Se oli rakennettu 1640-luvulla. Rakennus j\u00e4i pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kun uusi kirkko rakennettiin joen toiselle puolelle 1780-luvulla.<br \/>\n1500-luvulla Kokem\u00e4elle oltiin rakentamassa kivikirkkoa, mutta uskonpuhdistuksen johdosta Kustaa Vaasa vei seurakuntien rahat ja rakennusty\u00f6 j\u00e4i kesken. Kokem\u00e4elle valmistui ainoastaan kivinen sakasti , joka on ajoitettu 1550-luvulle. Kirkko on nimetty Pyh\u00e4n Marian kirkoksi.<br \/>\nSakastia ymp\u00e4r\u00f6i vanha hautausmaa, jolla on lis\u00e4ksi kolme 1800-luvulla rakennettua hautaholvia. Pyh\u00e4n Marian kirkon sakasti on rakennettu kivest\u00e4 1550-luvulla. Sakastin ik\u00e4 on varmistettu 1980-luvun lopussa suoritetulla puulustoajoituksella. Puuluston\u00e4yte otettiin rakenuksen ulommista tasakertahirsist\u00e4 ja kattouolirakenteista. Joensuun yliopiston denrokronologian laboratorio m\u00e4\u00e4ritti tasakertahirsien lustojen kasvaneen vuosina 1352-1545. rakennuspuut on siis kaadettu 1500-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.\u00a0 (Kirkkoherra Heikki H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen lehdist\u00f6tiedote 26.1.1990)<\/p>\n<p>Sakastissa on ristiholvi ja pohjoissein\u00e4ll\u00e4 muurattu komerokoristelu. Sis\u00e4ovi on takoraudasta ja ikkunoissa on taotut ristikot. Lattialle on valettu betoni ilmeisesti 1960-luvulla. Paanukatto on tervattu. Rakennusta on k\u00e4ytetty 1800-luvulla hautaholvina, mutta nyt se on tyhjill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_2\">\n<h3 class=\"editable\">1700-luvun rokokoo: Kokem\u00e4en kirkko<\/h3>\n<p>Pit\u00e4j\u00e4n vanha puukirkko korvattiin nykyisell\u00e4 kivikirkolla vuonna 1786. Tornillinen pitk\u00e4kirkko rakennettiin Ruotsin intendentinkonttorin piirustusten mukaan, jotka olivat yli-intendentti C.F. Adelcrantzin 1778 allekirjoittamat. Kirkon l\u00e4nsitorni p\u00e4\u00e4ttyy tyypilliseen barokkikupuun ja lanterniiniin. Vuonna 1886 kirkko laajennettiin ristikirkoksi l\u00e4\u00e4ninarkkitehti C.J. von Heidekenin laatimien piirustusten mukaan. Suuri korjausty\u00f6 suoritettiin 1936 arkkitehti Kauno S. Kallion johdolla.<br \/>\nHautausmaa sijoitettiin kirkon ymp\u00e4rille Suomen sodan j\u00e4lkeen. Kirkkomaata laajennettiin 1830- ja 1860-luvuilla. Kirkkomaan vieress\u00e4 sijaitsee vuonna 1836 rakennettu harmaakivinen pit\u00e4j\u00e4nmakasiini, joka sisustettiin 1936 kolme kerrosta k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4ksi maatalousmuseoksi. Kirkon pohjoispuolella on harmaakivinen paarihuone 1880-luvulta.<\/p>\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4 rakennusperinn\u00f6st\u00e4 ja aikakausista <a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.rakennusperinto.fi\/rakennusperintomme\/aikakaudet\/fi_FI\/1600-1775\/\" href=\"http:\/\/www.rakennusperinto.fi\/rakennusperintomme\/aikakaudet\/fi_FI\/1600-1775\/\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\">rakennusperinto.fi<\/a> -palvelusta.<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_3\">\n<h3 class=\"editable\">1800- luvun alun empire: Harju<\/h3>\n<p>Harjun kiinteist\u00f6 on lohkottu Ala-Haapion tilasta vuonna 1921, mutta rakennukset ovat huomattavasti vanhempia. Asuinrakennukset on tehty jo ennen viereist\u00e4 kansakoulua, joka on rakennettu vuonna 1877. Harringin talossa toimikin poikien koulu ennen varsinaisen koulurakennuksen valmistumista. Tyt\u00f6t saivat opetusta ns. valkoisessa rakennuksessa, joka on sittemmin purettu.<br \/>\nTalossa asuttiin viel\u00e4 1970-luvulla, mutta my\u00f6hemmin se oli vuosia tyhjill\u00e4\u00e4n.<br \/>\nKiinteist\u00f6 oli pitk\u00e4\u00e4n seurakunnan omistuksessa ja siin\u00e4 toimi mm. l\u00e4hetyskahvila. Talossa j\u00e4rjestettiin my\u00f6s taiden\u00e4yttelyit\u00e4 kes\u00e4isin. Nyt asuinrakennukset on myyty yksityiselle. Rakennus on s\u00e4ilytt\u00e4nyt hyvin empirevaikutteensa, vaikka siihen on lis\u00e4tty joitakin listoja 1800-luvun lopullakin. Pohjaratkaisu on paritupatyyppinen ja sis\u00e4tilat ovat s\u00e4ilyneet hyvin listoineen, ovineen ja kaakeliuuneineen.<\/p>\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4 valistuksen ja klassismin kaudesta<a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.rakennusperinto.fi\/rakennusperintomme\/aikakaudet\/fi_FI\/1775-1850\/\" href=\"http:\/\/www.rakennusperinto.fi\/rakennusperintomme\/aikakaudet\/fi_FI\/1775-1850\/\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\"> rakennusperinto.fi <\/a>-palvelusta<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_4\">\n<h3 class=\"editable\">1800-luvun lopun uusgotiikka: Pyh\u00e4n Henrikin kappeli<\/h3>\n<p>Pyh\u00e4n Henrikin kappeli sijaitsee paikalla, jossa arvellaan sijainneen muinaisen Telj\u00e4n kauppapaikan. My\u00f6hemmin alueella on sijainnut Ylistaron ryhm\u00e4kyl\u00e4, joka oli Kokem\u00e4en suurin taajama viel\u00e4 1800-luvulla. Paikkaan on jo vuosisatojen ajan liitetty Piispa Henrikiin liittyv\u00e4 legenda, jonka mukaan Henrik olisi saarnannut ja y\u00f6pynyt rakennuksessa 1100-luvulla. Aikalaistodisteita asiasta sen enemp\u00e4\u00e4 kuin itse piispastakaan ei ole. Pyh\u00e4n Henrikin legenda on kirjattu yl\u00f6s 1200-luvun lopulla, mutta siin\u00e4 ei mainita Kokem\u00e4ke\u00e4. Ensimm\u00e4inen kirjallinen dokumentti Kokem\u00e4ell\u00e4 sijainneesta pyhiinvaelluskohteesta on 1600-luvun alusta.<\/p>\n<p>Saarnahuonetta pidet\u00e4\u00e4n Suomen vanhimpana puurakennuksena ja kappelia Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4 paikallismuseona, jossa tosin on vain yksi esine. My\u00f6s kappelia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 Chiewitzin suunnittelema puisto on varhaisimpia yleisi\u00e4 puistoja maaseudulla. Kappeli on yksi varhaisimmista uusgoottilaisista rakennuksistamme.<\/p>\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4 uugotiikan kaudesta <a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.rakennusperinto.fi\/rakennusperintomme\/aikakaudet\/fi_FI\/1850-1930\/\" href=\"http:\/\/www.rakennusperinto.fi\/rakennusperintomme\/aikakaudet\/fi_FI\/1850-1930\/\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\">rakennusperinto.fi <\/a>-palvelusta<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_5\">\n<h3 class=\"editable\">1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kertaustyylit: Rantamaa<\/h3>\n<p>Kiinteist\u00f6 on lohkottu Ala-Haapiosta vuonna 1926. My\u00f6hemmin siihen on liitetty rannasta ns. k\u00e4til\u00f6n asunto ja vanha uittotupa. Kokem\u00e4enjoki oli t\u00e4rke\u00e4 tukinuittov\u00e4yl\u00e4 1900-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4. Tulkkilan kohdalla jokivarressa oli tukkipuomeja ja muita uittoon liittyvi\u00e4 rakenteita. Uittotupa on viimeisi\u00e4 j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 historian vaiheesta.<\/p>\n<div id=\"section_6\">\n<h5 class=\"editable\">Axel Erikssonin talo<\/h5>\n<p>Osa vanhaa puu-Tulkkilaa on kellosepp\u00e4 ja valokuvaaja Axel Eriksson on rakennuttama talo vuosilta 1890-1900. Alin kerros on aina toiminut liikehuoneistona ja yl\u00e4kerrassa on ollut asunto. Alunperin rakennus on ollut satulakattoinen, mutta muutettu 1920-luvulla mansardikattoiseksi. Kadunpuolelle on vaihdettu n\u00e4yteikkuna ilmeisesti 1960-luvulla. Talo on maalattu Tikkurilan maalitehtaan 1970-luvulla Tulkkilaan laatiman maalaussuunnitelman mukaan. Alkuper\u00e4inen v\u00e4ri oli vaaleamman ruskea.<\/p>\n<p>Erikssonin j\u00e4lkeen talossa toimi vaatturi Vilho Aaltosen vaatetusliike 1950-luvun alkuvuosiin asti. H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 rakennuksessa toimi kellosepp\u00e4 Kallioniemen liike 1960-70-lukujen vaihteeseen. Maija Ikalan valokuvaamo toimi kiinteist\u00f6ss\u00e4 1980-luvulle asti, mink\u00e4 j\u00e4lkeen talo oli hetken tyhjill\u00e4\u00e4n. Telj\u00e4n kuvakeskus toimi talossa muutaman vuoden ja sen j\u00e4lkeen nappi- ja nauhatukku. Vuodesta 1999 talossa on toiminut tilitoimisto Konttorimyyr\u00e4t.<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_7\">\n<h5 class=\"editable\">K\u00e4til\u00f6n talo<\/h5>\n<p>1800-luvun lopulta per\u00e4isin oleva pieni k\u00e4til\u00f6n asuinrakennus on my\u00f6s Rantamaan tontilla.<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_8\">\n<h5 class=\"editable\">Uittotupa<\/h5>\n<p>Harvinainen 1800-luvun lopulla rakennettu uittotupa on rakennettu tukkilaisten taukotuvaksi 1800-luvun lopulla.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div id=\"section_9\">\n<h3 class=\"editable\">1900-luvun jugend: Rohtola<\/h3>\n<p>Rohtola on hyvin s\u00e4ilynyt, edustava ja historiallisesti todistusvoimainen jugend-tyylinen apteekkirakennus Tulkkilan keskustassa. Osa vanhan Tulkkilan harvinaistunutta rakennuskantaa. Kiinteist\u00f6 on lohkottu Yli-Kilkusta. Rakennus on valmistunut vuonna 1908 ja siin\u00e4 toimi Tulkkilan apteekki. Apteekin siirrytty\u00e4 Liikekeskukseen talossa toimi mm. S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki, Autokoulu J. Heurlin, Hotkis-grilli ja R\u00e4ttimarket. Nyt siin\u00e4 on toiminut jo pitk\u00e4\u00e4n Ylisen huonekaluliike.<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_10\"><\/div>\n<div id=\"section_11\">\n<h3 class=\"editable\">1900-luvun jugend: Vanha yhteiskoulu (Ala-Haapio)<\/h3>\n<p>Rakennuksen vanhin osa on entinen Heiskan talon p\u00e4\u00e4rakennus, joka on siirretty rantaan kunnanl\u00e4\u00e4k\u00e4rin asunnoksi 1890-luvulla. Talo oli apteekkari Forseliuksen omistuksessa ja siin\u00e4 asuivat Kokem\u00e4en ensimm\u00e4iset kunnanl\u00e4\u00e4k\u00e4rit Rapola ja Wetterstrand.<\/p>\n<p>Kokem\u00e4en yhteiskoulu p\u00e4\u00e4tettiin perustaa vuonna 1907 ja vuonna 1908 kannatusyhdistys osti koulutaloksi t\u00e4m\u00e4n rakennuksen. Sit\u00e4 laajennettiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1910 ja toisen kerran 1917.<\/p>\n<p>Vuonna 1955 valmistui uusi tiilinen koulurakennus, mink\u00e4 j\u00e4lkeen vanhassa koulussa toimi kansalaiskoulu ja toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4talo. Kansalaiskoulu yhdistyi 1970-luvulla peruskouluun ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4talo toimi talossa vuoteen 1987. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen rakennus oli l\u00e4hinn\u00e4 yhdistysten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja juhlasalissa toimi elokuvateatteri. Vuonna 2000 vanha yhteiskoulu kunnostettiiin ja nyt siell\u00e4 on mm. kaupungin valtuustosali.<\/p>\n<div id=\"section_12\">\n<h5 class=\"editable\">Arkkitehtuurin vaiheita<\/h5>\n<p>Talo on vanhimmilta osiltaan 1800-luvun lopulta oleva l\u00e4\u00e4k\u00e4rinasunto. Vuonna 1908 siit\u00e4 tuli Kokem\u00e4en yhteiskoulu. Taloon mahtui aluksi kolme luokkaa, sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti oli joen puolelta. Koulu k\u00e4vi pian ahtaaksi ja vuonna 1910 arkkitehti Wivi L\u00f6nn teki taloon laajennussuunnitelman. L\u00f6nnin suunnitelmassa taloon tehtiin l\u00e4nsip\u00e4\u00e4h\u00e4n poikittain juhlasali ja kaksi luokkahuonetta sek\u00e4 tilava eteinen ja pukuhuone. Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnit olivat joen puolelta vanhaan osaan ja Tulkkilantien puolelta uuteen osaan.<br \/>\nVuonna 1917 tarvittiin taas lis\u00e4tilaa ja nyt laajennussuunnitelmat laati arkkitehti Onni von Zansen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa koulusta tuli kaksikerroksinen ja sit\u00e4 my\u00f6s levennettiin joelle p\u00e4in. Talo maalattiin vuonna 1922 ja peltikatto tehtiin vuonna 1929. Muutost\u00f6it\u00e4 on tehty ainakin vuosina 1948- 49. Seuraavaa kunnostussuunnitelmaa alettiin tehd\u00e4 samaan aikaan, mutta lopulta p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 uusi tiilinen koulurakennus toiseen paikkaan.<\/p>\n<p>Wivi L\u00f6nnin laajennusosa muutettiin k\u00e4r\u00e4j\u00e4taloksi, muualla jatkui viel\u00e4 koulutoiminta kansalaiskouluna. Vuonna 2000 Eija Hesso laati talolle entist\u00e4v\u00e4n korjausuunnitelman.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div id=\"section_13\">\n<h3 class=\"editable\">1920-luvun klassismi:<\/h3>\n<div id=\"section_14\">\n<h5 class=\"editable\">Puolimatka<\/h5>\n<p>Puolimatkan tila on lohkottu Yli-Kilkusta vuonna 1916. Asuinrakennus on valmistunut 1920-luvulla ja se on toiminut mm. Tulkkilan koulun asuntolana.<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_15\">\n<h5 class=\"editable\">Kokem\u00e4en Seuratalo<\/h5>\n<p>Kokem\u00e4en Nuorisoseura perustettiin vuonna 1896. Alkuaikoina se kokoontui Krootilassa puusepp\u00e4 Branderin talossa. Vuonna 1905 perustettiin Kokem\u00e4en Suomenmielisten seura, my\u00f6hemmin Kokem\u00e4en Suomalainen Seura. T\u00e4m\u00e4n yhdistyksen aloitteesta rakennettiin Kalliopohjalle kokoontumis- ja juhlatilan, jonka vihki\u00e4isi\u00e4 vietettiin syyskuussa 1908. Komea rakennus ehti palvella k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 vain 10 vuotta, sill\u00e4 se paloi vuonna 1918. Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana taloon oli majoitettu ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 sotilaita. Heid\u00e4n l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n Kokem\u00e4elt\u00e4 tammikuun alussa 1918 rakennus syttyi tai sytytettiin palamaan.<\/p>\n<p>Kes\u00e4ll\u00e4 1929 kutsuttiin Kokem\u00e4en nuorisoseuran toimesta koolle kokous, jossa p\u00e4\u00e4tettiin uuden seuratalon rakentamisesta. Materiaaleja saatiin paljon lahjoituksena ja rakentaminen oli muutenkin suuri talkooty\u00f6ponnistus. Uusi Seuratalo rakennettiin samalle paikalle kuin vanha. Seuratalon rakennusty\u00f6t alkoivat 7.7.1931 ja se valmistui jo 19.12. saman vuonna. P\u00e4\u00e4urakoitsijana oli rakennusmestari K. A. Lehtinen Kauvatsalta. Perustus- ja pohjakerrost\u00f6ist\u00e4 vastasi rakennusmestari Atte Er\u00e4nen Kokem\u00e4elt\u00e4. Kirvesmiehi\u00e4 oli t\u00f6iss\u00e4 noin 25. Jo seuraavana vuonna siell\u00e4 j\u00e4rjestettiin Satakunnan laulujuhlat. Talossa oli ravintola ja suuri juhlasali, jossa oli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Ravintolanpidosta vastasi alkuaikoina Lotta Sv\u00e4rd j\u00e4rjest\u00f6n paikallisosasto. My\u00f6hemmin kahvilanpito on kuulunut eri j\u00e4rjest\u00f6ille mm. KK-V:lle.<\/p>\n<p>Syksyll\u00e4 2001 Kokem\u00e4en Seuratalo tuhoutui tulipalossa l\u00e4hes kokonaan. Hirsisein\u00e4t kuitenkin s\u00e4ilyiv\u00e4t pystyss\u00e4 ja melko pian paikkakunnalla p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa talo uudelleen talkoilla. Keskeisen\u00e4 toimijana ja primusmotorina uudelleenrakentamisessa toimi Pekka Tammi. Rakentaminen vaati j\u00e4lleen lahjoituksia ja talkooty\u00f6t\u00e4. Talo rakennettiin vanhan mallin mukaan ja se on nyt ahkerassa juhlak\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Toiminnasta vastaa Kokem\u00e4en Seurataloyhdistys ry.<\/p>\n<p>Rakennus on tyylilt\u00e4\u00e4n klassistinen, hirsirunko on vuodelta 1931. Vuonna 2001 sattuneen tulipalon j\u00e4lkeen talo rakennettiin uudelleen vanhan mallin mukaan. Alkuper\u00e4ist\u00e4 materiaalia ei kuitenkaan ole muuta kuin hirsirunko.<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_16\">\n<h5 class=\"editable\">Juustola<\/h5>\n<p>Vuodesta 1890 vuoteen 1909 Tulkkilassa toimi Kyl\u00e4-Pertolan maalla nk. Telj\u00e4n meijeri. Puurakenteinen Telj\u00e4n meijeri ehti muuntua kyl\u00e4meijerist\u00e4 yhti\u00f6meijeriksi, kunnes sen tilalle rakennettiin massiivisista kiviharkoista Kokem\u00e4en osuusmeijeri vuonna 1909. Uutta meijerirakennusta laajennettiin vuonna 1926.\u00a0 Kokem\u00e4en Osuusmeijerin toiminta oli vilkasta ja vuonna 1920 osuuskunnan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 kokouksessa p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa juustomeijeri. Piirustukset tilattiin Keskusosuusliike Hankkijalta ja rakennusurakasta vastasi rkm K. E. Ojanper\u00e4. Rakennus valmistui 14. helmikuuta 1921 ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tehtiin ensimm\u00e4inen juusto.<\/p>\n<p>Vuonna 1936 juustomeijeri\u00e4 laajennettiin. Yl\u00e4kertaan tuli toistakymment\u00e4 asuinhuonetta sek\u00e4 meijerin konttorihuone tulenkest\u00e4vine holveineen. Urakasta vastasivat rkm Atte Er\u00e4nen ja J. A. Helminen, valvojana oli rkm Matti Ojanper\u00e4.<\/p>\n<p>Tulkkilan juustola toimi alkuper\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n 1970-luvun alkuun asti, jolloin meijeritoiminta loppui. . Meijeri purettiin vuonna 1980. Kiinteist\u00f6 siirtyi kunnan omistukseen ja siin\u00e4 toimi 1970-luvun lopulla nuorisotilat. My\u00f6hemmin rakennus oli pitk\u00e4\u00e4n tyhjill\u00e4\u00e4n ja siell\u00e4 oli my\u00f6s uhkaava tulipalo, jolloin Tulkkilantien puoleinen p\u00e4\u00e4 k\u00e4rsi pahoja vaurioita. Katto jouduttiin purkamaan sammutust\u00f6it\u00e4 varten ja t\u00e4ss\u00e4 osassa onkin nyt v\u00e4liaikainen aaltopeltikatto.<\/p>\n<p>Juustolan takana on vanha uittotupa ja se on osa aluetta, joka muodostaa historiallisen Tulkkilan parhaiten s\u00e4ilyneen osan.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div id=\"section_17\">\n<h3 class=\"editable\">Funktionalismi: Suvanto<\/h3>\n<p>Suvanto on hyvin s\u00e4ilynyt, historiallisesti todistusvoimainen ja paikkakunnalla harvinainen arkkitehdin suunnittelema funkkistalo maisemallisesti merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 paikalla. Talo on rakennettu alunperin hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Suvannon asuin- ja vastaanottotilaksi. H\u00e4n toimi talossa vuoteen 1969.<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_18\">\n<h3 class=\"editable\">J\u00e4lleenrakennuskausi 1940-luku<\/h3>\n<div id=\"section_19\">\n<h5 class=\"editable\">Einola<\/h5>\n<p>Einolaan kuuluvat\u00a0 j\u00e4lleenrakennuskauden rakennukset Tulkkilantien varrella kaupungintaloa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4. Einola on lohkottu Yli-Haapiosta ja tuotu maarekisteriin vuonna 1949. Tontilla oli kuitenkin tuolloin jo nykyiset rakennukset. Talossa toimi vaatturi Eino Aaltosen veljen V\u00e4in\u00f6 Aaltosen pit\u00e4m\u00e4 vaatturinliike. My\u00f6hemmin talo on ollut asuink\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_20\">\n<h5 class=\"editable\">Tuomola<\/h5>\n<p>Kiinteist\u00f6 on lohkottu Yli-Haapiosta vuonna 1949. Ensimm\u00e4inen asukas oli taksiautoilija Tuomola. H\u00e4nen vaimonsa Tiila piti talossa valokuvaamoa nimelt\u00e4 S\u00e4de 1950-60-luvuilla.\u00a0 Valokuvaamoon oli oma sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntins\u00e4 kadunpuoleisesta p\u00e4\u00e4dyst\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div id=\"section_21\">\n<h3 class=\"editable\">J\u00e4lleenrakennuskausi, 1950-luku:<\/h3>\n<div id=\"section_22\">\n<h5 class=\"editable\">Uusi kansakoulu, uusi yhteiskoulu<\/h5>\n<p><span class=\"jalleenr\">Suurten ik\u00e4luokkien tullessa kouluik\u00e4\u00e4n jouduttiin maaseudullakin rakentamaan isoja kouluja. Tilanpuutteen vuoksi koulua k\u00e4ytiin silti ajoittain kahdessa vuorossa. Uusia kouluja rakennettiin my\u00f6s siksi, ett\u00e4 kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 muuttui. Koululaki (1958) velvoitti maalaiskunnatkin perustamaan kaksivuotisia kansalaiskouluja. Sen my\u00f6t\u00e4 tarvittiin lis\u00e4\u00e4 tilaa ja erikoisluokkia, muun muassa k\u00e4sity\u00f6luokkia tyt\u00f6ille ja pojille sek\u00e4 kotitalousluokkia keitti\u00f6ineen ja pyykkitupineen. Kun yh\u00e4 useampi halusi jatkaa koulunk\u00e4ynti\u00e4 kansakoulun j\u00e4lkeen oppikouluun, my\u00f6s niiden rakentaminen tuli ajankohtaiseksi.<br \/>\n<\/span><br \/>\n<span class=\"jalleenr\">Koulurakennusten ulkoasussa n\u00e4kyiv\u00e4t kunkin aikakauden yleiset arkkitehtuurivirtaukset. <\/span><br \/>\n<span class=\"jalleenr\"> 1950-luvun koulut on helppo tunnistaa. Monet niist\u00e4 muistuttavat tavallisia kerrostaloja, yleens\u00e4 niiss\u00e4 on kolme kerrosta tai enemm\u00e4nkin. Ne on muurattu tiilest\u00e4 ja rapattu ja ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jykevilt\u00e4. V\u00e4rilt\u00e4\u00e4n ne ovat yleens\u00e4 ruskeita, kellert\u00e4vi\u00e4 tai valkoisia. <\/span><\/p>\n<p><span class=\"jalleenr\">lue lis\u00e4\u00e4<a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.jalleenrakennuskausi.fi\/#\" href=\"http:\/\/www.jalleenrakennuskausi.fi\/#\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\"> j\u00e4lleenrakennuskaudesta<\/a> (<\/span>J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n, Keravan, M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n, Nurmij\u00e4rven ja Tuusulan museot)<\/p>\n<\/div>\n<div id=\"section_23\">\n<h5 class=\"editable\">Lallinm\u00e4ki, kaupungintalo<\/h5>\n<p>Satakunnan Maakunta Oy osti nk. Kallaksen tontin ja rakennutti siihen Lallin uuden toimisto- ja painotalon vuonna 1955. Paikka tunnetaankin Kokem\u00e4ell\u00e4 Lallinm\u00e4ken\u00e4 ja rakennuksen vieress\u00e4 oli kuuluisa Lallin kuusi, jonka jouluvalot n\u00e4kyiv\u00e4t kauas. Kuusi kaatui vuonna 2008.<\/p>\n<p>Lallin j\u00e4lkeen rakennuksessa toimivat Kokem\u00e4en vesihuolto Oy ja Kokem\u00e4en s\u00e4hk\u00f6 Oy, kunnes siihen tuli Kokem\u00e4en kaupunginvirasto 1990-luvulla. Vanhan painotalon puolella toimii Tulkkilan p\u00e4iv\u00e4koti. Rakennus edustaa 1950-luvun rakennustyyli\u00e4 ja on osa Tulkkilan taajaman liikehistoriaa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/03\/rakennusperint_kierros_Tulkkila.pdf\" rel=\"\">rakennusperint_kierros_Tulkkila<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eri aikakausista on totuttu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nimi\u00e4, joita sanotaan tyylisuunniksi. Tulkkilassa voi tutustua pienen alueen sis\u00e4ll\u00e4 useimpiin rakennustaiteen tyylisuuntiin. Tyylisuuntia ovat: Keskiaika aina 1500 luvun alkuun saakka Renessanssi 1500-luku Barokki 1600-luvulta yli 1700-luvun puoliv\u00e4lin Uusklassismi, Kustavilaisuus, 1700-luvun loppupuoli Empire 1800-luvun alkupuoli &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/kokemaki\/kokemaenkartano-ja-alajuoksun-suurtilat\/karajamaki\/kokemaenjoki\/tulkkila\/rakennusperintokierros\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":426,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-457","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/457","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=457"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/457\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":792,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/457\/revisions\/792"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/426"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=457"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}