{"id":576,"date":"2016-03-18T08:43:52","date_gmt":"2016-03-18T08:43:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=576"},"modified":"2016-03-18T08:43:52","modified_gmt":"2016-03-18T08:43:52","slug":"lintujen-satelliittiseuranta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/pori\/luontokohteita\/lietteet\/lintujen-satelliittiseuranta\/","title":{"rendered":"Lintujen satelliittiseuranta"},"content":{"rendered":"<p>Usein linnut rengastetaan jo pes\u00e4poikasina. Samasta linnusta voidaan saada havaintoja monen vuoden aikana. Esimerkiksi laulujoutsen, joka rengastettiin poikasena Viljakkalassa vuonna 1998, on n\u00e4hty useina talvina mm. Tanskassa, Hollannissa ja Englannissa. Kes\u00e4ll\u00e4 2004 lintu l\u00f6ytyi pesim\u00e4st\u00e4 Etel\u00e4-Norjasta. Viimeksi kyseinen maastamuuttaja on havaittu viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 2006 Tanskassa.<\/p>\n<p>Paitsi tietoa lintujen elini\u00e4st\u00e4, on ulkomaisten rengasl\u00f6yt\u00f6jen avulla voitu selvitt\u00e4\u00e4 muuttolintujen reittej\u00e4. Esimerkiksi Suomessa rengastetut haarap\u00e4\u00e4skyt l\u00f6ytyv\u00e4t usein Saharan etel\u00e4puoleisesta Afrikasta. Punarinnat puolestaan suuntaavat mieluiten L\u00e4nsi-Eurooppaan.<\/p>\n<p><a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.satakunnanlinnut.fi\/index.php\" href=\"http:\/\/www.satakunnanlinnut.fi\/index.php\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\">Porin lintutieteellinen yhdistys<\/a> yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 S\u00e4pin lintuasemaa.<\/p>\n<p>Lintujen muuttoreiteist\u00e4, lev\u00e4hdysalueista ja talvehtimispaikoista saadaan tietoa my\u00f6s satelliittiseurannan avulla.<\/p>\n<p><a class=\" external\" title=\"http:\/\/www.wwf.fi\/ymparisto\/uhanalaiset_lajit\/kotimaiset\/merikotka.html\" href=\"http:\/\/www.wwf.fi\/ymparisto\/uhanalaiset_lajit\/kotimaiset\/merikotka.html\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\">WWF Suomen Merikotkaty\u00f6ryhm\u00e4<\/a> p\u00e4\u00e4tti kev\u00e4ttalvella 2009 aloittaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa projektin, jonka tavoitteena on ker\u00e4t\u00e4 satelliittiseurannan avulla yksityiskohtaista tietoa merikotkien liikkeist\u00e4 rannikkoalueillamme. Koska Suomen rannikoille ja saaristoon suunnitellaan rakennettavaksi useita tuulivoimapuistoja, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 hankkia mahdollisimman t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 tietoa alueista, jotka merikotkan suojelun vuoksi on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 kokonaan suunnitelmien ulkopuolelle.<\/p>\n<p>Merenkurkusta kotoisin oleva merikotkanaaras Aava tuottaa lentotiedoillaan informaatiota tuulivoimaloiden sijoittelua varten lintujen kannatlta turvalliseen paikkaan. Seuraa<a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.luomus.fi\/elaintiede\/merikotkat\/\" href=\"http:\/\/www.luomus.fi\/elaintiede\/merikotkat\/\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\"> Aavan<\/a> reitti\u00e4.<\/p>\n<p>Teht\u00e4v\u00e4:<\/p>\n<p>Seurantatiedot ilmoitetaan WGS84-j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan. Tarkista Aavan sijainti Karttapaikassa sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koordinaatit hakukentt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><a class=\"external\" title=\"http:\/\/kansalaisen.karttapaikka.fi\/kartanhaku\/osoitehaku.html?lang=fi&amp;clear=true\" href=\"http:\/\/kansalaisen.karttapaikka.fi\/kartanhaku\/osoitehaku.html?lang=fi&amp;clear=true\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\">Karttapaikka<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Usein linnut rengastetaan jo pes\u00e4poikasina. Samasta linnusta voidaan saada havaintoja monen vuoden aikana. Esimerkiksi laulujoutsen, joka rengastettiin poikasena Viljakkalassa vuonna 1998, on n\u00e4hty useina talvina mm. Tanskassa, Hollannissa ja Englannissa. Kes\u00e4ll\u00e4 2004 lintu l\u00f6ytyi pesim\u00e4st\u00e4 Etel\u00e4-Norjasta. Viimeksi kyseinen maastamuuttaja on &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/pori\/luontokohteita\/lietteet\/lintujen-satelliittiseuranta\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":571,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-576","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/576","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=576"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/576\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":579,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/576\/revisions\/579"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/571"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=576"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}