Maankohoaminen on merkitt\u00e4vin karttakuvaamme muovaava prosessi. Se on my\u00f6s niin voimakas luonnonilmi\u00f6, ettei ihminen voi siihen mill\u00e4\u00e4n tavalla vaikuttaa. Maankohoamisen syyt\u00e4 ei ole aina tiedetty. Ihmisten mielikuvitus keksi kuitenkin ratkaisut oudolle ilmi\u00f6lle. Selityksi\u00e4 olivat muun muassa veden katoaminen merenpohjan rakoihin ja veden haihtuminen. Viel\u00e4 1700-luvulla yleinen uskomus oli, ett\u00e4 vesien pakeneminen rannikoiltamme oli seurausta vedenpaisumuksen j\u00e4lkitilasta.<\/p>\n
Todellinen syy l\u00f6ytyy j\u00e4\u00e4kaudesta. Mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n painon vaikutuksesta maankuori painui alasp\u00e4in painaumaksi. Satakunta vapautui mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n painosta noin 9000 vuotta sitten, jonka j\u00e4lkeen maankuori alkoi palautua entiseen asemaansa. Ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan maankohoamiseksi.<\/p>\n
Porissa maa kohoaa noin 6 mm vuodessa. Se tekee ihmisen elinaikana noin puolimetri\u00e4. Rannikon asukkaat n\u00e4kev\u00e4t elinaikanaan pieni\u00e4 muutoksia rannikon rantaviivassa ja muodoissa. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 saaret muuttuvat niemiksi ja merenlahdet kuroutuvat umpeen. Arvioidaan, ett\u00e4 maa tulee kohoamaan viel\u00e4 100\u2013150 metri\u00e4.<\/p>\n
Porin kaupunki perustettiin vuonna 1558 Ulvilan kaupungin pohjoispuolelle, kun Ulvilan satama oli maankohoamisen vuoksi muuttunut kulkukelvottomaksi isoille laivoille. Pori perustettiin silloiselle rannikolle, mutta maankohoamisen vuoksi rantaviiva on loitonnut nyt noin 20\u00a0kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kaupungista. Reposaareen ja M\u00e4ntyluotoon satama siirrettiin vuonna 1775.<\/p>\n
Yyterin santojen alue nousi arvioiden mukaan meren pinnan yl\u00e4puolelle noin vuonna 1700, jolloin hiekka kuivui ja joutui altiikksi tuulen toiminnalle. Yyterin vanhimmat dyynit ovat siis muutaman sadan vuoden ik\u00e4isi\u00e4 ja ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 metsittyneit\u00e4 kangasmetsi\u00e4 muutamien satojen metrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 nykyisest\u00e4 rantaviivasta.
\nMaankohoamisen seurauksena veden alta paljastuu aina lis\u00e4\u00e4 hienoa maa-ainesta tuulien kuljetettavaksi ja dyynien rakennusaineeksi.<\/p>\n
Yyteri kuuluu Natura2000<\/a>-suojelualueverkostoon. Tarkastele suojelualueen aluerajausta Lounaispaikan karttapalvelussa<\/a>.<\/p>\n Dyynit syntyv\u00e4t tuulen kuljettaessa ja kerrostaessa hiekkaa. Erilaiset hiekka- ja tuuliolosuhteet muodostavat erilaisia dyynej\u00e4. Yyteriss\u00e4 vallitsevat l\u00e4hes esteett\u00e4 merelt\u00e4 puhaltavat l\u00e4nsi- ja lounaistuulet, jotka muodostavat puhallussuuntaansa n\u00e4hden poikittaisia dyynej\u00e4. L\u00e4hinn\u00e4 rantaviivaa on matalia kumpumaisia alkiodyynej\u00e4, niiden takana matalien symmetristen sel\u00e4nteiden muodostamia esidyynej\u00e4. Alkio- ja esidyynien takana ovat pitk\u00e4t rannansuuntaiset l\u00e4hes suorat dyynisel\u00e4nteet eli rantadyynit. Niiden korkeus on yleens\u00e4 2-3 metri\u00e4, mutta rannan keskiosassa ne ovat paikoin jopa 7 metrin korkuisia. N\u00e4iden takana on vanhoja, Tulosta alla oleva tiedosto dyynit.pdf. Etsi kuvasta alkiodyynej\u00e4, esidyynej\u00e4, rantadyynej\u00e4 ja mets\u00e4isi\u00e4 rantadyynej\u00e4.<\/p>\n dyynit<\/a><\/p>\n Maankohoaminen on merkitt\u00e4vin karttakuvaamme muovaava prosessi. Se on my\u00f6s niin voimakas luonnonilmi\u00f6, ettei ihminen voi siihen mill\u00e4\u00e4n tavalla vaikuttaa. Maankohoamisen syyt\u00e4 ei ole aina tiedetty. Ihmisten mielikuvitus keksi kuitenkin ratkaisut oudolle ilmi\u00f6lle. Selityksi\u00e4 olivat muun muassa veden katoaminen merenpohjan rakoihin … Lue loppuun Yyterist\u00e4 voit l\u00f6yt\u00e4\u00e4:<\/h3>\n
\n
\nmetsittyneit\u00e4 rantadyynej\u00e4.<\/p>\nTeht\u00e4v\u00e4:<\/h3>\n