{"id":603,"date":"2016-03-18T08:58:05","date_gmt":"2016-03-18T08:58:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=603"},"modified":"2016-03-18T08:59:31","modified_gmt":"2016-03-18T08:59:31","slug":"kukkularivi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/pori\/meri-pori-rieskala\/kukkularivi\/","title":{"rendered":"Kukkularivi"},"content":{"rendered":"<p>Kartalle on merkitty kohteeksi A1 kolme maastosta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 kivijalkaa. Ne ovat j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 kolmesta asuinrakennuksesta, jotka muodostivat Kukkulariviksi-kutsutun kokonaisuuden m\u00e4en p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Eila Jokisuo<\/strong> on asunut Rieskalassa lapsuudestaan 1930-luvulta aina 1970-luvun loppuvuosille saakka.<\/p>\n<p><strong>Eila Jokisuo<\/strong>: <em>Kuvan talo oli kukkularivin keskimm\u00e4inen\u00a0 (A1)\u00a0 ja suurin rakennus. Se oli siirretty Rieskalaan joko Haminaholmasta tai Kaunissaaresta. \u00a0Alemmassa kuvassa olevat asukkaat ovat yl\u00e4kerran asukkaita\u00a0 noin 1930-luvun puolen v\u00e4lin paikkeilta. \u00a0<\/em><\/p>\n<p><em>Sis\u00e4\u00e4n taloon mentiin kuistilta, talossa oli molemmissa p\u00e4\u00e4dyiss\u00e4 kaksi kahden huoneen asuntoa ja sivuissa yhden huoneen asunnot. Yksist\u00e4\u00e4n yl\u00e4kerrassa asui kuusi perhett\u00e4. Yhden huoneen asunnoissa yhden perheen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli yksi iso huone. Kalustuksena saattoi olla leve\u00e4 paris\u00e4nky, tiskip\u00f6yt\u00e4, ruokap\u00f6yt\u00e4 ja hella. Kun siirryttiin kahden huoneen asuntoon, k\u00e4sitti se keitti\u00f6n ja kamarin.\u00a0 Talon takana oli talousrakennus, johon oli sijoitettu talon asukkaiden yhteiset ulkohuussit ja jokaiselle perheelle \u00a0oli varattu oma liiteri. <\/em><\/p>\n<p><em>\u00a0<\/em>Teht\u00e4v\u00e4t maastossa:<\/p>\n<ol>\n<li>L\u00e4htek\u00e4\u00e4 maastoon tutkimaan Kukularivin kivijalkoja.<\/li>\n<li>Koittakaa etsi\u00e4 asuntojen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnit<\/li>\n<li>Koittakaa etsi\u00e4 talousrakennuksen paikka<\/li>\n<li>Valokuvatkaa kohteet, jos k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4nne on digikamera<\/li>\n<\/ol>\n<p>Teht\u00e4v\u00e4t luokassa:<\/p>\n<ol>\n<li>purkakaa valokuvat kamerasta<\/li>\n<li>raportoikaa maastoty\u00f6nne tulokset karttasovelluksessa<\/li>\n<\/ol>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<div style=\"width: 516px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1166\/=hyva_kartta.jpg?size=webview\" alt=\"hyva_kartta.jpg\" width=\"506\" height=\"550\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Tutkimusalueen kartta<\/p><\/div>\n<div style=\"width: 560px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1165\/=iso_aumakattoinen.jpg?size=webview\" alt=\"iso_aumakattoinen.jpg\" width=\"550\" height=\"401\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Kukkularivi<\/p><\/div>\n<div style=\"width: 560px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1163\/=yl%25c3%25a4kerran_asukkaat.jpg?size=webview\" alt=\"yl\u00e4kerran_asukkaat.jpg\" width=\"550\" height=\"541\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Kukkularivin yl\u00e4kerran asukkaita 1930-luvulla<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kartalle on merkitty kohteeksi A1 kolme maastosta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 kivijalkaa. Ne ovat j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 kolmesta asuinrakennuksesta, jotka muodostivat Kukkulariviksi-kutsutun kokonaisuuden m\u00e4en p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Eila Jokisuo on asunut Rieskalassa lapsuudestaan 1930-luvulta aina 1970-luvun loppuvuosille saakka. Eila Jokisuo: Kuvan talo oli kukkularivin keskimm\u00e4inen\u00a0 (A1)\u00a0 ja &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/pori\/meri-pori-rieskala\/kukkularivi\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":593,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-603","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/603","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=603"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/603\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":610,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/603\/revisions\/610"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/593"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=603"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}