{"id":76,"date":"2016-03-17T08:52:32","date_gmt":"2016-03-17T08:52:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=76"},"modified":"2016-03-17T08:52:32","modified_gmt":"2016-03-17T08:52:32","slug":"karvian-skantsi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/karvian-skantsi\/","title":{"rendered":"Karvian Skantsi"},"content":{"rendered":"<p>30-vuotisen sodan melskeiss\u00e4 1600-luvulla perustettiin H\u00e4meenkangasta pitkin kulkevan tien varrelle, Karvianjoen varteen, Kyr\u00f6n Skantsina tunnettu linnoitus. Turun ja Pohjanmaan v\u00e4lill\u00e4 kulkenut tie oli kulkukelpoinen kes\u00e4ll\u00e4kin muutoin soidensa vuoksi vaikeakulkuisella seudulla.<\/p>\n<p>Kustaa II Adolfin valtakaudella perustettu linnake oli alun perin tarkoitettu sotapalvelusta pakoilevien jalkav\u00e4en miesten valvomiseen ja kiinniottamiseen sek\u00e4 vangitsemiseen.\u00a0 Samalle paikalle oli jo aikaisemmin, nuijasodan vuosina, perustettu maalinnake pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Karvianjoen yli kulkevat nuijamiehet. Tuolloin joenylityspaikkaa vartioivat kaksi tykkipatteria viisikulmaisine valleineen. Karvianjoki oli my\u00f6s rajajoki, johon Kyr\u00f6n laaja pit\u00e4j\u00e4 pohjoisessa p\u00e4\u00e4ttyi.<\/p>\n<p>Joenylityspaikka oli sotilaallisesti merkitt\u00e4v\u00e4, koska sen kautta voitiin siirt\u00e4\u00e4 joukkoja Pohjanmaan ja Satakunnan sek\u00e4 Etel\u00e4-Suomen v\u00e4lill\u00e4. Toisaalta sen kautta voitiin my\u00f6s katkaista vihollisjoukkojen eteneminen. Skantsin linnoitus oli ilmeisesti alkuper\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n, sotapalvelusta paossa olevien miesten vankilana, vain muutaman vuosikymmenen ajan. My\u00f6hemmin merkitt\u00e4v\u00e4lle etappipaikalle perustettiin kestikievari.<\/p>\n<p>Vaikka Skantsin historia linnoituksena on lyhyt, on se s\u00e4ilytt\u00e4nyt nimens\u00e4 kartoissa vuosisatojen ajan.<\/p>\n<p>Kyr\u00f6nkankaantiest\u00e4 voi lukea lis\u00e4\u00e4<a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.kankaanpaa.fi\/kyronkankaantie\/index.htm\" href=\"http:\/\/www.kankaanpaa.fi\/kyronkankaantie\/index.htm\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\"> tien omilla www-sivuilla<\/a>.<\/p>\n<p>Alla olevissa liitetiedostoissa ovat Karviassa 18.9.2013 j\u00e4rjestetyn yleis\u00f6seminaarin esitykset. Niit\u00e4 voi vapaasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opetuksessa. Muistattehan, ett\u00e4 tekij\u00e4noikeudet ovat esityksen laatineilla asiantuntijoilla.<\/p>\n<p>Kuuntele <a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=psH6TQL1u7A\" href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=psH6TQL1u7A\" target=\"_blank\" rel=\"external nofollow\">Suomalaisen Ratsuv\u00e4en marssi 30-vuotisessa sodassa<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by-nc-nd\/3.0\/\" rel=\"license\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/i.creativecommons.org\/l\/by-nc-nd\/3.0\/88x31.png\" alt=\"Creative Commons -lisenssi\" \/><\/a><br \/>\nT\u00e4m\u00e4 teos on lisensoitu <a href=\"http:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by-nc-nd\/3.0\/\" rel=\"license\">Creative Commons Nime\u00e4-Ep\u00e4kaupallinen-Ei muutoksia 3.0 Ei sovitettu -lisenssill\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/03\/esitys-karvia1.pdf\" rel=\"\">esitys karvia(1)<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/03\/Karvia_Skanssi_18092013.pdf\" rel=\"\">Karvia_Skanssi_18092013<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/03\/Karvian-muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset.pdf\" rel=\"\">Karvian muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/03\/Skanssin-linnoitus_2013.pdf\" rel=\"\">Skanssin linnoitus_2013<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>30-vuotisen sodan melskeiss\u00e4 1600-luvulla perustettiin H\u00e4meenkangasta pitkin kulkevan tien varrelle, Karvianjoen varteen, Kyr\u00f6n Skantsina tunnettu linnoitus. Turun ja Pohjanmaan v\u00e4lill\u00e4 kulkenut tie oli kulkukelpoinen kes\u00e4ll\u00e4kin muutoin soidensa vuoksi vaikeakulkuisella seudulla. Kustaa II Adolfin valtakaudella perustettu linnake oli alun perin tarkoitettu &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/karvian-skantsi\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":14,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-76","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/76","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=76"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/76\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":85,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/76\/revisions\/85"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/14"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=76"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}