{"id":877,"date":"2016-03-22T10:47:57","date_gmt":"2016-03-22T10:47:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=877"},"modified":"2016-03-22T10:52:56","modified_gmt":"2016-03-22T10:52:56","slug":"ryhma-1-maaherrankatu-17","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/rakennusperinto-ja-aikakaudet\/ryhma-1-maaherrankatu-17\/","title":{"rendered":"Ryhm\u00e4 1: Maaherrankatu 17"},"content":{"rendered":"<p>Tutkimuskohteenne on Maaherrankatu 17.<\/p>\n<p>Tulostakaa mukaanne allaolevat laudoitusmallit.<br \/>\nTutkikaa rakennuksen julkisivua ja arvioikaa milt\u00e4 aikakaudelta se voisi olla.<\/p>\n<p>N\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 rakennus edelleen samalta kuin allaolevassa julkisivupiirustuksessa?<\/p>\n<p>Valokuvatkaa tai piirt\u00e4k\u00e4\u00e4 julkisivu ja kirjoittakaa muistiin havaitsemanne muutokset.<\/p>\n<p>Talon on rakennuttanut Oskar Anttila ja suunnitellut rakennusmestari Fredrik Konstant Eriksson, jonka k\u00e4den j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t monissa 5. osan rakennuksissa.<\/p>\n<p>Nelj\u00e4n huoneiston rakennuksessa asui pitk\u00e4\u00e4n Rosenlewin ty\u00f6njohtajien perheit\u00e4. Pihapiiriss\u00e4 on on ollut talli, navetta, sauna, pesutupa, huussi ja makasiinirakenuksia. Nyky\u00e4\u00e4n rakennus on yhden perheen omakotitalo.<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoa kohteesta:<br \/>\nKotina suojeltu talo. Arkea, el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja rakennussuojelua Suomessa ja Saksassa.<br \/>\nArtikkeli Suutari L\u00f6nnrothin piha, s. 155-167<\/p>\n<p>Tutustu 1800-luvun lopun\u00b4ja 1900-luvun alun arkkitehtuuriin: <a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.mfa.fi\/arkkitehtuuripeli\" href=\"http:\/\/www.mfa.fi\/arkkitehtuuripeli\" target=\"blank\" rel=\"external nofollow\">http:\/\/www.mfa.fi\/arkkitehtuuripeli<\/a><\/p>\n<div style=\"width: 560px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1111\/=Maaherrankatu_17.jpg?size=webview\" alt=\"Maaherrankatu 17.jpg\" width=\"550\" height=\"475\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Maaherrankatu 17 alkuper\u00e4isasussaan. Satakunnan museon arkisto<\/p><\/div>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1110\/=laudoitus_pysty.jpg?size=webview\" alt=\"laudoitus_pysty.jpg\" width=\"228\" height=\"212\" \/><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1109\/=laudoitus.jpg?size=webview\" alt=\"laudoitus.jpg\" width=\"257\" height=\"216\" \/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkimuskohteenne on Maaherrankatu 17. Tulostakaa mukaanne allaolevat laudoitusmallit. Tutkikaa rakennuksen julkisivua ja arvioikaa milt\u00e4 aikakaudelta se voisi olla. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 rakennus edelleen samalta kuin allaolevassa julkisivupiirustuksessa? Valokuvatkaa tai piirt\u00e4k\u00e4\u00e4 julkisivu ja kirjoittakaa muistiin havaitsemanne muutokset. Talon on rakennuttanut Oskar Anttila ja &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/rakennusperinto-ja-aikakaudet\/ryhma-1-maaherrankatu-17\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":116,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-877","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/877","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=877"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/877\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":879,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/877\/revisions\/879"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=877"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}