{"id":880,"date":"2016-03-22T10:49:57","date_gmt":"2016-03-22T10:49:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=880"},"modified":"2016-03-22T10:51:48","modified_gmt":"2016-03-22T10:51:48","slug":"ryhma-2-kuuselan-kauppa-itsenaisyydenkatu-17","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/rakennusperinto-ja-aikakaudet\/ryhma-2-kuuselan-kauppa-itsenaisyydenkatu-17\/","title":{"rendered":"Ryhm\u00e4 2: Kuuselan kauppa, itsen\u00e4isyydenkatu 17"},"content":{"rendered":"<p>Tutkimuskohteenne on Itsen\u00e4isyydenkatu 17.<\/p>\n<p>1950- ja 1960-luvuilla V osassa oli lukuisia sekatavarakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita. Kauppatavara ei ollut valmispakkauksissa, se ostettiin irtotavarana kiloina, litroina ja metrein\u00e4. Esimerkiksi maitoa ostettiin pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kerrallaan asiakkaan omaan maitokannuun viel\u00e4 1960-luvulle saakka. Osa viidesosalaisista k\u00e4vi ostamassa niin sanotun tinkimaitonsa taloista, joiden pihanavetassa pidettiin paria lehm\u00e4\u00e4. Limonadia sai nykyisen Rakennuskulttuuritalo Toivon tiloissa sijainneesta limonaditehtaasta ja Sibeliuspuiston kioskista, j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 ostettiin Maanmittarinkadun j\u00e4\u00e4tel\u00f6tehtaasta ja kiert\u00e4v\u00e4lt\u00e4 j\u00e4\u00e4tel\u00f6kauppiaalta.<\/p>\n<p>Tutkikaa kohteenne maisemassa ja rakennuksessa tapahtuneita muutoksia. Tulostakaa mukaanne allaolevat laudoitusmallit ja vanha valokuva.<\/p>\n<ul>\n<li>Onko talon julkisivu ennallaan, vai onko siin\u00e4 tapahtunut muutoksia? Mist\u00e4 muutokset voisivat johtua?<\/li>\n<li>Kuuselan kauppa perustettiin vuonna 1912. Onko rakennuksen tyyli edelleen samanlainen kuin Kuuselan Ruusan kauppiasuran alkuaikoina? Vertailkaa laudoitusta, ikkunoita ja v\u00e4rityst\u00e4.<\/li>\n<li>Onko katun\u00e4kym\u00e4 samanlainen? Mit\u00e4 muutoksia siin\u00e4 havaitsette?<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tietoa rakennusten v\u00e4rityksest\u00e4 eri aikakausina l\u00f6yd\u00e4tte Rakennusperint\u00f6 ja aikakaudet &#8211; osiosta.<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoa kohteesta:<\/p>\n<p>Kotina suojeltu talo. Arkea, el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja rakennussuojelua Suomessa ja Saksassa.<\/p>\n<p>Artikkeli 5. osan hienoin sekatavarakauppa, s. 211-220<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1115\/=laudoitus_pysty.jpg?size=webview\" alt=\"laudoitus_pysty.jpg\" width=\"228\" height=\"212\" \/><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1114\/=laudoitus.jpg?size=webview\" alt=\"laudoitus.jpg\" width=\"257\" height=\"216\" \/><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1113\/=Kuuselan_kauppa.jpg?size=webview\" alt=\"Kuuselan kauppa.jpg\" width=\"376\" height=\"550\" \/><\/p>\n<div style=\"width: 560px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1112\/=Kuuselan_kauppa_1930-luku.jpg?size=webview\" alt=\"Kuuselan kauppa 1930-luku.jpg\" width=\"550\" height=\"288\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Kuuselan kauppa 1930-luvulla. Satakunnan museon arkisto<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkimuskohteenne on Itsen\u00e4isyydenkatu 17. 1950- ja 1960-luvuilla V osassa oli lukuisia sekatavarakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita. Kauppatavara ei ollut valmispakkauksissa, se ostettiin irtotavarana kiloina, litroina ja metrein\u00e4. Esimerkiksi maitoa ostettiin pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kerrallaan asiakkaan omaan maitokannuun viel\u00e4 1960-luvulle saakka. Osa viidesosalaisista &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/rakennusperinto-ja-aikakaudet\/ryhma-2-kuuselan-kauppa-itsenaisyydenkatu-17\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":116,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-880","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/880","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=880"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/880\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":883,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/880\/revisions\/883"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=880"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}