{"id":887,"date":"2016-03-22T10:56:45","date_gmt":"2016-03-22T10:56:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=887"},"modified":"2016-03-22T10:56:45","modified_gmt":"2016-03-22T10:56:45","slug":"ryhma-4-maaherrankatu-1","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/rakennusperinto-ja-aikakaudet\/ryhma-4-maaherrankatu-1\/","title":{"rendered":"Ryhm\u00e4 4: Maaherrankatu 1"},"content":{"rendered":"<p>Tutkimuskohteenne on Maaherrankatu 1.<\/p>\n<p>It\u00e4linjakadun seutu oli kaupungin reuna-aluetta viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n sotien j\u00e4lkeenkin. Ennen sotia nykyisten paritalojen paikalla sijaitsi laidun, jolla viidesosalaisten hevoset ja lehm\u00e4t laidunsivat, laiduntaminen jatkui tonttien ulkopuolella viel\u00e4 tyyppitalojen rakentamisen j\u00e4lkeenkin. It\u00e4linjakadun V osan puoleiset tontit olivat isohkoja ja maata k\u00e4ytettiin keitti\u00f6puutarhan tarpeisiin. Alueella harjoitettiin my\u00f6s kauppapuutarhatoimintaa.<\/p>\n<p>It\u00e4linjakadun paritalot rakennettiin sotien j\u00e4lkeen ns. rintamamiestaloiksi. Rintamamiestalot ovat tyyppitaloja, joita pystytettiin sotien j\u00e4lkeen talkoovoimin kaikkialle maahan, kaupunkeihin ja maaseudulle. Kaupunkeihin rakennettiin usein kokonainen uusi asuinalue. Tyyppitaloissa alakerta oli usein talon omistavan perheen asunto ja yl\u00e4kerrassa oli erillinen, pienempi asunto vuokralaista varten. Vuokralaiset toivat tarpeellista lis\u00e4tuloa, mutta eiv\u00e4t h\u00e4irinneet alakerran perheen el\u00e4m\u00e4\u00e4, sill\u00e4 yl\u00e4kerran asuntoon tehtiin oma sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti.<\/p>\n<p>Tutkikaa It\u00e4linjakadun ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 vertailemalla vanhoja valokuvia ja maisemaa nyky\u00e4\u00e4n. Tulostakaa sivun alalaidassa olevat valokuvat ja etsik\u00e4\u00e4 mahdollisimman tarkasti niiden ottopaikat. Ottakaa kamera ja muistiinpanov\u00e4lineet. Dokumentoikaa muutokset ja s\u00e4ilyneet asiat sek\u00e4 valokuvaamalla ett\u00e4 kirjallisesti.<\/p>\n<ul>\n<li>Mit\u00e4 on Maaherrankatu 1:n kohdalla?<\/li>\n<li>Milt\u00e4 nykyinen katun\u00e4kym\u00e4 vaikuttaa verrattuna vanhaan valokuvaan? Miten liikenneja kulkijat kadulla ovat muuttuneet?<\/li>\n<\/ul>\n<p>Lis\u00e4tietoa kohteesta:<br \/>\nKotina suojeltu talo. Arkea, el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja rakennussuojelua Suomessa ja Saksassa.<br \/>\nArtikkeli Oma koti ja talo 5. osassa<\/p>\n<p>Tutustu j\u00e4lleenrakennuskauden arkkitehtuuriin: <a class=\"external\" title=\"http:\/\/www.mfa.fi.\/arkkitehtuuripeli\" href=\"http:\/\/www.mfa.fi.\/arkkitehtuuripeli\" target=\"blank\" rel=\"external nofollow\">http:\/\/www.mfa.fi.\/arkkitehtuuripeli<\/a><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1119\/=maaherrankatu1.jpg?size=webview\" alt=\"maaherrankatu1.jpg\" width=\"550\" height=\"387\" \/><\/p>\n<div style=\"width: 465px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1118\/=It%25c3%25a4linjakatu_1960-luvulla_etel%25c3%25a4%25c3%25a4n.jpg?size=webview\" alt=\"It\u00e4linjakatu 1960-luvulla etel\u00e4\u00e4n.jpg\" width=\"455\" height=\"341\" \/><p class=\"wp-caption-text\">It\u00e4linjakatu 1960-luvulla etel\u00e4\u00e4n<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkimuskohteenne on Maaherrankatu 1. It\u00e4linjakadun seutu oli kaupungin reuna-aluetta viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n sotien j\u00e4lkeenkin. Ennen sotia nykyisten paritalojen paikalla sijaitsi laidun, jolla viidesosalaisten hevoset ja lehm\u00e4t laidunsivat, laiduntaminen jatkui tonttien ulkopuolella viel\u00e4 tyyppitalojen rakentamisen j\u00e4lkeenkin. It\u00e4linjakadun V osan puoleiset tontit olivat &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/rakennusperinto-ja-aikakaudet\/ryhma-4-maaherrankatu-1\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":116,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-887","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/887","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=887"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/887\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":888,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/887\/revisions\/888"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=887"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}