{"id":891,"date":"2016-03-22T11:00:14","date_gmt":"2016-03-22T11:00:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/?page_id=891"},"modified":"2016-03-22T11:00:14","modified_gmt":"2016-03-22T11:00:14","slug":"ryhma-5-herralahdenkatu-13","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/rakennusperinto-ja-aikakaudet\/ryhma-5-herralahdenkatu-13\/","title":{"rendered":"Ryhm\u00e4 5: Herralahdenkatu 13"},"content":{"rendered":"<p>Pori oli kasvava teollisuuskaupunki 1900-luvun alussa. Monet V osan asukkaista k\u00e4viv\u00e4t t\u00f6iss\u00e4 mm. Rosenlewill\u00e4 ja Porin Puuvillatehtaalla. Kaupungissa elettiin silti edelleen hyvin samalla tavoin kuin maaseudulla ja moni kaupunkilaisistakin oli maanviljelij\u00e4.<\/p>\n<p>Ennen valintamyym\u00e4l\u00f6iden ja markettien aikakautta suurin osa elintarvikeista oli l\u00e4hiruokaa. Maito tuotettiin V osassa kaupunkilaisten navetoissa ja myytiin joko suoraan talosta ns. tinkimaitona asiakkaille tai vietiin johonkin V osan lukuisista sekatavarakaupoista. V osassa toimi my\u00f6s maitokauppa. 1950-luvun lopussa irtomaidon myynti v\u00e4heni kuluttajapakkausten my\u00f6t\u00e4 ja maitokauppa keskittyi meijereille.<\/p>\n<p>Viidennen kaupunginosan j\u00e4lkeen alkoi maaseutumaisema. Kaupunkilaisten yhteislaidun sijaitsi nykyisen Paanakedonkadun vastapuolella, Aittaluodossa, alueella jota vasta kuivumassa oleva Herralahti piti kosteana.<\/p>\n<p>Kuvassa\u00a0 Tyyne Huhtala on tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa tuomassa lehmi\u00e4 laitumelta kotipihan navettaan vuonna 1938.<br \/>\nKotiel\u00e4inten pito kaupungissa oli tavallista viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n 1900-luvulla. V osasta vietiin viimeinen lehm\u00e4 teuraaksi vasta vuonna 1973.<\/p>\n<p>Joissain V osan pihapiireiss\u00e4 on edelleen n\u00e4kyviss\u00e4 nyt jo loppunut karjanpito. Piharakennukset on alun perin rakennettu navetoiksi, lantaloiksi ja rehuvarastoiksi. Nyt n\u00e4it\u00e4 rakennuksia on muutettu autotalleiksi, varastoiksi ja pihasaunoiksi.<\/p>\n<p>Herralahdenkatu 13:sta on pidetty lehmi\u00e4.<\/p>\n<ol>\n<li>Tutkikaa, mit\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 karjanhoidosta tutkimuskohteessanne on edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/li>\n<li>Valokuvatkaa havaintonne ja kirjatkaa jo maastossa muistiin tekem\u00e4nne havainnot. Kurkistakaa paluumatkalla\u00a0 my\u00f6s It\u00e4tullinkatu 14:sta portista.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Palattuanne luokkaan merkitk\u00e4\u00e4 tutkimuskohteenne karttasivulle, ladatkaa kohteesta ottamianne valokuvia ja kirjatkaa havaintonne.<\/p>\n<div style=\"width: 560px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1122\/=maitomainos.JPG?size=webview\" alt=\"maitomainos.JPG\" width=\"550\" height=\"392\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Mainoskortti 1950-luvulta kertoo kaupan muutoksesta. Irtomaito ja -kerma vaihtuivat pakatuiksi merkkituotteiksi. Suomen valokuvataiteen museo.<\/p><\/div>\n<div style=\"width: 560px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1121\/=herralahti.jpg?size=webview\" alt=\"herralahti.jpg\" width=\"550\" height=\"381\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Kaupungin yhteislaidun Aittaluodossa, pit\u00e4j\u00e4nkartassa Herralahdeksi merkityll\u00e4 alueella.<\/p><\/div>\n<div style=\"width: 560px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"TB_Image\" src=\"https:\/\/vanha.paikkaoppi.fi\/@api\/deki\/files\/1120\/=37_Tyynen_lehmat2_copy.jpg?size=webview\" alt=\"37_Tyynen_lehmat2 copy.jpg\" width=\"550\" height=\"400\" \/><p class=\"wp-caption-text\">Tyynen lehm\u00e4t<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pori oli kasvava teollisuuskaupunki 1900-luvun alussa. Monet V osan asukkaista k\u00e4viv\u00e4t t\u00f6iss\u00e4 mm. Rosenlewill\u00e4 ja Porin Puuvillatehtaalla. Kaupungissa elettiin silti edelleen hyvin samalla tavoin kuin maaseudulla ja moni kaupunkilaisistakin oli maanviljelij\u00e4. Ennen valintamyym\u00e4l\u00f6iden ja markettien aikakautta suurin osa elintarvikeista oli &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/satakunnan-ymparistokoulu\/rakennusperinto-ja-aikakaudet\/ryhma-5-herralahdenkatu-13\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":185,"featured_media":0,"parent":116,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-891","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/891","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=891"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/891\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":894,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/891\/revisions\/894"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/koekulttuuriperinto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=891"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}