Satakunnan maakunnan hallinnolliseksi keskukseksi tarkoitetun Kokem\u00e4en keskiaikaisen linnan paikkaa ei varmuudella tunneta. Linnan on oletettu sijainneen pienell\u00e4 kallioluodolla Kokem\u00e4enkartanon puiston paikkeilla. Kartano oli keskiajalta l\u00e4htien l\u00e4\u00e4nitettyn\u00e4 eri suurmiehille ja sittemmin kuninkaankartanona ja s\u00e4teritilana. Kartanon nykyinen, edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n vaatimattomampi p\u00e4\u00e4rakennus on 1880-luvulta. Tilalle johtaa pitk\u00e4 koivukuja. Kartanon alue on yhteydess\u00e4 maakunnan hallinnollisen historian kaikkein keskeisempien piirteiden kanssa ja sen puistolla on suuri maisemallinen merkitys laajan peltoaukean keskell\u00e4. Osa kartanon pelloista on kaavoitettu pientaloalueeksi.<\/p>\n
Kokem\u00e4enkartano on vanha kuninkaankartano, joka on ollut Satakunnan hallinnollinen keskus viimeist\u00e4\u00e4n 1440-luvulta vuoteen 1553. Keskiaikainen kuninkaankartano sijaitsi Isoluoto-nimisess\u00e4 saaressa hieman nykyiselt\u00e4 kartanolta yl\u00e4virtaan. Kartanon karjapiha sijaitsi mantereella samalla paikalla viel\u00e4 1700-luvun lopulla. Kartanon siirsi nykyiselle paikalleen vapaaherra Arvid Forbus vuonna 1664. H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 sit\u00e4 hallinnoi Axel Julius de la Gardie. Vuodesta 1757 kartano kuului von Knorringin suvulle aina vuoteen 1903, jolloin sen osti leskiem\u00e4nt\u00e4 Maria Pohjola. Tila pysyi taas saman suvun hallussa vuoteen 1994, jolloin se myytiin Ossan suvulle.<\/p>\n
Kokem\u00e4enkartanoon kuuluivat my\u00f6s Ratalan ja Meinikkalan tilat. Tilanhoito oli jaettu kolmeen keskukseen: p\u00e4\u00e4tilalle, Pyh\u00e4nkorvan ulkotilalle ja Tuomaalan sivutilalle. 1920-luvulla kartanosta erotettiin 60 torppaa ja m\u00e4kitupaa. Sotien j\u00e4lkeen kartanon maista lohkaistiin Tuomaalan sivutila siirtov\u00e4en asuttamiseen.<\/p>\n
Nykyinen rakennuskanta on per\u00e4isin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.<\/p>\n
Kokem\u00e4enkartano on valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6<\/a>, johon liittyy niin esihistoriallisen kuin historiallisenkin ajan muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n Vuolteen tila on Kokem\u00e4en vanhoja kantatiloja, jonka historia periytyy ainakin 1400-luvulta asti.\u00a0 Kartanon omistajat tunnetaan 1460-luvulta. T\u00e4ll\u00f6in sen omisti Satakunnan tuomari Filippus Tuomaanpoika. Se on kuulunut monelle aatelissuvulle mm. von Knorringeille, jotka is\u00e4nn\u00f6iv\u00e4t Kokem\u00e4enkartanoa. Jaakkolan suvulla se on ollut vuodesta 1889.Se on muodostunut s\u00e4teriratsutilaksi vuonna 1683 ja lunastettu perint\u00f6tilaksi vuonna 1757. Kartano jaettiin 1820-luvulla M\u00e4ki-Vuolteeksi ja Yli-Vuolteeksi, jotka yhdistettiin taas vuonna 1918.<\/p>\n Kartanon nykyinen klassisistinen p\u00e4\u00e4rakennus valmistui 1928 arkkitehti A. Tolletin suunnittelemana. Samoilta ajoin on arkkitehti af H\u00e4llstr\u00f6min suunnittelema koristeellinen luhtirakennus ja tien varressa sijaitseva kivinen kuivaamo. Harmaakivinen navetta on vuodelta 1909. Pihaan johtaa koivukuja ja talouskeskuksen l\u00e4nsipuolella aukeaa rantaan laskeutuva viljelysmaisema.<\/p>\n Vuolteen tilan mailla on my\u00f6s muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6s<\/a>. Polttokalmisto sijaitsee Kokem\u00e4en uuden sillan vasemmalla puolella joen pohjoisrannalla jokeen viett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 rinteell\u00e4. Kyl\u00e4koski samoin kuin vieress\u00e4 sijaitseva Yli-Forsbyyn tila kuuluivat aikoinaan Kokem\u00e4enkartanoon. Forsbyn ratsutilan historia ylt\u00e4\u00e4 keskiajalle asti ja tila on kuulunut historiansa aikana useille aatelissuvuille. Tila jaettiin kahtia Yli- ja Ala-Forsbyksi vuoden 1800 vaiheilla. 1830-luvulla Yli-Forsby siirtyi talonpoikaissuvulle, jolla se on edelleen. Kyl\u00e4kosken kaksikerroksinen p\u00e4\u00e4rakennus on 1840-luvulta. My\u00f6s Forsbyn mailla on hautar\u00f6ykki\u00f6it\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Satakunnan maakunnan hallinnolliseksi keskukseksi tarkoitetun Kokem\u00e4en keskiaikaisen linnan paikkaa ei varmuudella tunneta. Linnan on oletettu sijainneen pienell\u00e4 kallioluodolla Kokem\u00e4enkartanon puiston paikkeilla. Kartano oli keskiajalta l\u00e4htien l\u00e4\u00e4nitettyn\u00e4 eri suurmiehille ja sittemmin kuninkaankartanona ja s\u00e4teritilana. Kartanon nykyinen, edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n vaatimattomampi p\u00e4\u00e4rakennus on 1880-luvulta. … Lue loppuun
\nKalmisto todettiin vuonna 1927 rakennuksen perustuksia kaivettaessa. Nokista kalmistomaata todettiin 30 cm paksuudelta. L\u00f6yd\u00f6ja saatiin kahdesta eri paikasta. Kalmistoa arvellaan olevan j\u00e4ljell\u00e4 t\u00e4ytemaan alla puutarhassa ja muuallakin pihassa. L\u00f6yd\u00f6t ovat kansainvaellusajalta viikinkiaikaan.<\/p>\n