{"id":2,"date":"2019-08-15T05:56:27","date_gmt":"2019-08-15T05:56:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/?p=1"},"modified":"2019-08-15T07:10:19","modified_gmt":"2019-08-15T07:10:19","slug":"hello-world","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/2019\/08\/15\/hello-world\/","title":{"rendered":"Projektikuvaus: Kuinka ruotsin kielen oppijat oppivat yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n sanoja ja lauseita toisiinsa?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Yksi t\u00e4rke\u00e4 osa-alue vieraan kielen oppimisessa on taito oppia kirjoittamaan vieraalla kielell\u00e4.\u00a0 Kuten \u00e4idinkielell\u00e4, my\u00f6s vieraalla kielell\u00e4 kirjoitettaessa on kirjoittajan pystytt\u00e4v\u00e4 kirjoittamaan yhten\u00e4isi\u00e4 tekstej\u00e4, jotka eiv\u00e4t koostu irrallisista ajatuksista, vaan muodostaa yhden loogisen kokonaisuuden. Toisin sanoen tekstien on oltava sidosteisia. Tekstin eri osien v\u00e4lille voi luoda sidosteisuutta monilla eri keinoilla, esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 synonyymej\u00e4, vastakohtia tai yl\u00e4- ja alak\u00e4sitteit\u00e4. T\u00e4llaisia sidoskeinoja kutsutaan leksikaalisiksi koheesiokeinoiksi<\/em>. Tekstin sidosteisuutta voi kuitenkin lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s toisella tavalla, nimitt\u00e4in ilmaisemalla sanojen, lauseiden ja virkkeiden v\u00e4lisi\u00e4 merkityssuhteita. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 konnektoreja, <\/em>eli konjunktioita tai adverbeja, jotka ilmaisevat, millainen suhde kahden eri tekstin osan v\u00e4lill\u00e4 on. Esimerkiksi kaksi lausetta ”Matti menee kauppaan.” ja ”H\u00e4n haluaa ostaa j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4”, voidaan yhdist\u00e4\u00e4 toisiinsa syyt\u00e4 ilmaisevan konnektorin ”koska” avulla.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani haluan selvitt\u00e4\u00e4, kuinka ruotsin kielen oppijat oppivat ilmaisemaan edellisen esimerkin kaltaisia merkityssuhteita tekstin eri osien v\u00e4lill\u00e4. Kuten edell\u00e4 mainittiin, sidosteisuuden oppiminen on t\u00e4rke\u00e4 osa vieraalla kielell\u00e4 kirjoittamista, mist\u00e4 huolimatta konnektorien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 oppijoiden teksteiss\u00e4 ei juurikaan ole aiemmin tutkittu, etenk\u00e4\u00e4n ruotsin kielen osalta. V\u00e4it\u00f6stutkimukseni tarkoituksena onkin t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aukko aiemmassa tutkimuksessa ja parantaa n\u00e4in ymm\u00e4rryst\u00e4mme siit\u00e4, kuinka ruotsin kielen oppijat oppivat kirjoittamaan sidosteisia tekstej\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stutkimukseni tarkastelee lis\u00e4ksi konnektorien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kahdesta uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ensinn\u00e4kin tutkin konnektorien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kolmannen kielen oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kolmannen kielen oppiminen tarkoittaa tilannetta, jossa kielenoppija osaa jo v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 vierasta kielt\u00e4 ruotsin kielen lis\u00e4ksi. Kolmannen kielen oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta haluan selvitt\u00e4\u00e4, kuinka oppijan eri kielet (\u00e4idinkieli sek\u00e4 eri vieraat kielet) ovat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n. Oppija voi esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekstiss\u00e4\u00e4n kohdekielisen konnektorin ”n\u00e4r” asemesta englannin konnektoria ”when” tai \u00e4idinkielen konnektoria ”kun”.<\/p>\n

Toinen uusi n\u00e4k\u00f6kulma tutkimuksessani on konnektorien k\u00e4yt\u00f6n tutkiminen kirjoitusprosessin aikana. K\u00e4yt\u00e4n tutkimuksessani aineistoa, joka on ker\u00e4tty n\u00e4pp\u00e4ilyntallennusohjelma ScriptLogin <\/em><\/a>avulla. <\/em>ScriptLog-ohjelma tallentaa koko kirjoitusprosessin, eli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki kirjoittajan pit\u00e4m\u00e4t tauot sek\u00e4 h\u00e4nen tekem\u00e4ns\u00e4 lis\u00e4ykset, poistot ja muokkaukset. Ohjelman k\u00e4ytt\u00e4minen mahdollistaa sen, ett\u00e4 voin tutkia valmiissa tekstiss\u00e4 esiintyv\u00e4n konnektorien k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi my\u00f6s sen, kuinka kirjoittaja muokkaa konnektoreja rakentaessaan tekstist\u00e4\u00e4n sidosteista kokonaisuutta.<\/p>\n

My\u00f6s tutkimukseni teoreettinen tausta tuo uuden n\u00e4k\u00f6kulman aiempaan tutkimukseen konnektorien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kielenoppijoiden teksteiss\u00e4. Tutkimukseen valitsemani teoreettinen viitekehys on systeemis-funktionaalinen lingvistiikka<\/em> (SFL), joka on englantilaisen kielitieteilij\u00e4n M.A.K. Hallidayn kehitt\u00e4m\u00e4 kielioppiteoria, jonka perusidea on se, ett\u00e4 kielt\u00e4 voi tutkia kahdesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: kielisysteemin\u00e4 sek\u00e4 kielt\u00e4 sen eri k\u00e4ytt\u00f6tilanteissa. T\u00e4m\u00e4 teoria tarjoaa valmiit analyysity\u00f6kalut konnektorien tutkimiseen sek\u00e4 mahdollistaa konnektorien eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusten tutkimisen. T\u00e4t\u00e4 teoriaa ei juurikaan ole sen monista eduista huolimatta k\u00e4ytetty tutkittaessa ruotsia toisena tai kolmantena kielen\u00e4. T\u00e4ten tutkimukseni tarjoaa my\u00f6s mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 SFL-teoriaa toisen kielen oppimisen teoriana. Avaan tutkimuksen teoreettista taustaa tarkemmin omassa blogitekstiss\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Tiivist\u00e4en v\u00e4it\u00f6stutkimukseni tavoitteena on siis selvitt\u00e4\u00e4, kuinka ruotsin kielen oppijat oppivat ilmaisemaan tekstin eri osien (sanojen, lauseiden ja virkkeiden) v\u00e4lisi\u00e4 merkityssuhteita kielen oppimisen eri vaihessa. Tarkoituksena on my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4, kuinka monikielisen oppijan eri kielet ovat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n oppijoiden kirjoittaessa ruotsinkielisi\u00e4 tekstej\u00e4 sek\u00e4 kuinka oppijat muokkaavat konnektoreja kirjoitusprosessin aikana.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stutkimukseni on artikkeliv\u00e4it\u00f6skirja, joka koostuu nelj\u00e4st\u00e4 eri artikkelista, joista jokaisessa tarkastellaan konnektorien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 oppijoiden teksteiss\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Kahdessa ensimm\u00e4isess\u00e4 jo julkaistussa artikkelissa tarkastelen konnektorien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 valmiissa teksteiss\u00e4 Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla. Artikkeli 1 keskittyy konnektorien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n alkeistasolla olevien oppijoiden teksteiss\u00e4 (taitotasot A1-B1) ja artikkelissa 2 tarkastelen edistyneempien kielenoppijoiden (B1-C1) konnektorien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kahdessa seuraavassa artikkelissa k\u00e4yt\u00e4n ScriptLog-dataa ja keskityn kirjoitusprosessiin. N\u00e4iss\u00e4 artikkeleissa tutkin my\u00f6s, kuinka oppijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kokonaisvaltaisia kielellisi\u00e4 resurssejaan, eli kuinka oppijan eri kielet ovat kesken\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksessa.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi t\u00e4rke\u00e4 osa-alue vieraan kielen oppimisessa on taito oppia kirjoittamaan vieraalla kielell\u00e4.\u00a0 Kuten \u00e4idinkielell\u00e4, my\u00f6s vieraalla kielell\u00e4 kirjoitettaessa on kirjoittajan pystytt\u00e4v\u00e4 kirjoittamaan yhten\u00e4isi\u00e4 tekstej\u00e4, jotka eiv\u00e4t koostu irrallisista ajatuksista, vaan muodostaa yhden loogisen kokonaisuuden. Toisin sanoen tekstien on oltava sidosteisia. Tekstin eri osien v\u00e4lille voi luoda sidosteisuutta monilla eri keinoilla, esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 synonyymej\u00e4, vastakohtia tai … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Projektikuvaus: Kuinka ruotsin kielen oppijat oppivat yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n sanoja ja lauseita toisiinsa?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1872,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1872"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":29,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2\/revisions\/29"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/konnektoritoppijanruotsissa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}