{"id":1629,"date":"2020-05-15T11:00:00","date_gmt":"2020-05-15T09:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=1629"},"modified":"2020-05-15T11:16:42","modified_gmt":"2020-05-15T09:16:42","slug":"etakurssilla-tehtiin-historiaa-tapaus-reposaari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2020\/05\/15\/etakurssilla-tehtiin-historiaa-tapaus-reposaari\/","title":{"rendered":"Et\u00e4kurssilla tehtiin historiaa \u2013 tapaus Reposaari"},"content":{"rendered":"\n

Kev\u00e4tlukukausi on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 loppusuoralle ja nyt voi katsoa jo taaksep\u00e4in, miten kolmatta kuukautta jatkunut et\u00e4opetus lopulta sujui. Otan esimerkiksi kulttuuriperinn\u00f6n syvent\u00e4vien opintojen kurssin, jossa tuotettiin taustatutkielmia Porin Reposaaren satamayhteis\u00f6st\u00e4 tekeill\u00e4 olevaa dokumenttielokuvaa<\/a> varten. Maaliskuun 12. p\u00e4iv\u00e4 olin j\u00e4nnittyneiss\u00e4 tunnelmissa, sill\u00e4 pian aloittaisimme yli 20 opiskelijan kanssa kurssin, jossa kiert\u00e4isimme Porin arkistoja ja vierailisimme Reposaari-talolla<\/a> kotiseutuaktiiveja haastattelemassa ja heid\u00e4n kokoamaansa huomattavaa asiakirjakokoelmaa tutkimassa. Etuk\u00e4teissukellukseni l\u00e4hteiden \u00e4\u00e4relle antoi vahvaa signaalia siit\u00e4, ett\u00e4 tutkittavaa taatusti riitt\u00e4isi kaikille, olihan aikanaan Suomen merkitt\u00e4vimpiin vientisatamiin lukeutunut merenkulku- ja teollisuuspaikkakunta kulttuuriperinn\u00f6lt\u00e4\u00e4n hyvin rikas \u2013 kuin suomalaisen yhteiskunnan tarina pienoiskoossa. Tunnustusta oli vuosien varrella tullut esimerkiksi valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 rakennettuna kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4<\/a> ja Kotiseutuliiton vuoden 2016 kaupunginosana<\/a>. Kaiken kruunasi vire\u00e4 paikallisyhteis\u00f6, joka oli oitis ottamassa vastaan j\u00e4lleen kerran yhden \u201dR\u00e4ps\u00f6\u00f6st\u00e4\u201d kiinnostuneen tutkijaryhm\u00e4n. Heit\u00e4 olikin saarella n\u00e4hty tasaisesti sitten Turun yliopiston 1980-luvun kansatieteellisten keruiden.<\/p>\n\n\n\n

Maaliskuun 13. p\u00e4iv\u00e4 ja et\u00e4opiskelun alkaminen muuttivat kaiken.  Suunnitelmat meniv\u00e4t uusiksi muutamassa tunnissa \u2013 mist\u00e4 nyt korvaavia aineistoja tutkielmiin, miten ihmeess\u00e4 toteuttaisimme kurssin, jota leimasi vuorovaikutukseen perustuva seminaarity\u00f6skentely ja intensiivinen \u201dk\u00e4det savessa\u201d (tarkemmin sanoen puuvillahanskoissa) -metodi arkistojen uumenissa? Tuona viikonvaihteena internetin sy\u00f6vereiss\u00e4 ry\u00f6mi taatusti ison festariyleis\u00f6n verran kaltaisiani opettajia etsim\u00e4ss\u00e4 kuumeisesti korvaavia oppimateriaaleja \u2013 ja kyll\u00e4 niit\u00e4 vain l\u00f6ytyikin!<\/p>\n\n\n\n

Kirjastot, arkistot ja museot tiedottivat pikavauhtia avaamistaan tai jo entuudestaan avoimesti saatavilla olevista kokoelmistaan. Kaiken lis\u00e4ksi apu oli l\u00e4hell\u00e4: Satakunnan museon<\/a> amanuenssi Timo Nordlund digitoi pikavauhtia kurssin tarpeisiin pyyt\u00e4mi\u00e4ni l\u00e4hteit\u00e4 ja museon oma digitointity\u00f6 esimerkiksi Reposaarellakin ateljeeta 1900-luvun alussa py\u00f6ritt\u00e4neen John Englundin valokuvien<\/a> parissa eteni kovaa vauhtia. Koulutusohjelmamme opintosihteeri Laura Tarkkio l\u00e4hetti kurssin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n taittamansa Kertomusten Reposaari <\/em>-teoksen (2018) s\u00e4hk\u00f6isen version ja kollegani, kyseisen kirjan toinen toimittaja Riina Haanp\u00e4\u00e4 luovutti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme koulutusohjelmassa takavuosina tehtyj\u00e4 haastatteluja.<\/p>\n\n\n\n

Olennaisimmat paikallishistorialliset julkaisut l\u00f6ytyiv\u00e4t Satakirjastojen digitoimana<\/a>. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/a> sanomalehtineen, aikakauslehtineen, pienpainatteineen ja jatkuvasti lis\u00e4\u00e4ntyvine muine materiaaleineen aiheutti yhdess\u00e4 Kansallisarkiston digitaaliarkiston<\/a> kanssa pikemminkin vakavia rajausongelmia kuin niukkuuden jakamista. Pian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme oli Moodle-alusta, joka pursuili \u201dtutkimuksen raaka-aineita\u201d:  sataman ja laivaliikenteen monisatavuotisia vaiheita, paikallisv\u00e4est\u00f6n ja merenkulkijoiden kohtaamisia, ruotsalaista v\u00e4est\u00f6\u00e4 saarelle tuoneen h\u00f6yrysahan meteli\u00e4, merellist\u00e4 lapsuutta ja huvilakulttuuria, eksoottisia painolastikasveja sek\u00e4 mielenkiintoisia henkil\u00f6hahmoja olympiapainija Kelpo Gr\u00f6ndahlista<\/a> laivant\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 Emma Lehtoseen<\/a>. Digitaalisen aineiston runsaus opetti meille t\u00e4rkeit\u00e4 tutkijan taitoja: suurikaan m\u00e4\u00e4r\u00e4 menneisyyden j\u00e4lki\u00e4 ja todisteita ei sellaisenaan aukene, ellei joku ota, j\u00e4sentele, tulkitse ja tee niit\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 oli et\u00e4kurssille osallistuneiden opiskelijoiden ep\u00e4r\u00f6im\u00e4t\u00f6n asenne. Porukka pieneni vain hieman alkuper\u00e4isest\u00e4 ja kukin oli valmis tekem\u00e4\u00e4n tutkielmansa niist\u00e4 aineksista, mit\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli. Tarvittaessa he jatkoivat l\u00e4hteit\u00e4 omalla salapoliisity\u00f6ll\u00e4\u00e4n: Reposaaren edustalle uponneita hylkyj\u00e4 tutkiva otti yhteytt\u00e4 Porin Urheilusukeltajiin<\/a> ja merihistoria-aktiiveihin, valokuvia tutkiva Valokuvataiteen museoon<\/a> ja sis\u00e4llissodasta kirjoittava aihepiirin tutkijaan. Toteuttipa yksi opiskelija kyselynkin Reposaaren omaleimaisesta kulttuurista saaden yli 50 vastausta. Kaikki tapahtui seitsem\u00e4ss\u00e4 viikossa.<\/p>\n\n\n\n

Kurssin edistyess\u00e4 huomasimme, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei korvaa vapaamuotoisia, kasvokkain tapahtuvia seminaarikeskusteluja. Viikoittaiset kuulumisten vaihdot Moodlen keskustelualustaa, chattia ja joskus videoyhteytt\u00e4kin hy\u00f6dynt\u00e4en ajoivat kelvollisen korvikkeen asemaa. Sek\u00e4 opettaja ett\u00e4 opiskelijat tulivat kurssin aikana kommunikoineeksi paljon enemm\u00e4n kirjallisessa muodossa kuin mit\u00e4 normaalioloissa olisi tapahtunut. N\u00e4pp\u00e4imist\u00f6 parka! Kaiken huipensi 4,5 tuntinen seminaarip\u00e4iv\u00e4, jossa valmiita lopputuloksia saatiin ihastella. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 edes pandemia ei voi sammuttaa tiedon- ja tieteenjanoa ja ett\u00e4 aineistojen avoimuuden<\/a> t\u00e4rkeytt\u00e4 ei voi koronakev\u00e4\u00e4n\u00e4 liikaa korostaa. Odotamme innolla, ett\u00e4 tutkielmien satoa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n soveltamaan tuleviin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin.<\/p>\n\n\n\n

Pirita Frigren, kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen yliopisto-opettaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kev\u00e4tlukukausi on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 loppusuoralle ja nyt voi katsoa jo taaksep\u00e4in, miten kolmatta kuukautta jatkunut et\u00e4opetus lopulta sujui. Otan esimerkiksi kulttuuriperinn\u00f6n syvent\u00e4vien opintojen kurssin, jossa tuotettiin taustatutkielmia Porin Reposaaren satamayhteis\u00f6st\u00e4 tekeill\u00e4 olevaa dokumenttielokuvaa varten. Maaliskuun 12. p\u00e4iv\u00e4 olin j\u00e4nnittyneiss\u00e4 tunnelmissa, sill\u00e4 pian aloittaisimme yli 20 opiskelijan kanssa kurssin, jossa kiert\u00e4isimme Porin arkistoja ja vierailisimme Reposaari-talolla kotiseutuaktiiveja […]<\/p>\n","protected":false},"author":22071,"featured_media":1635,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[288,285,279,87,282],"class_list":["post-1629","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-avoin-tiede","tag-dokumenttielokuva","tag-etaopetus","tag-kulttuuriperinto","tag-tutkielmakurssi","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1629","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22071"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1629"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1629\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1632,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1629\/revisions\/1632"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1635"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1629"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1629"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1629"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}