{"id":1671,"date":"2020-05-29T09:49:03","date_gmt":"2020-05-29T07:49:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=1671"},"modified":"2020-05-29T10:56:29","modified_gmt":"2020-05-29T08:56:29","slug":"kaisa-juhantytar-saan-halle-luia-laula-waik-maailma-mita-pauha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2020\/05\/29\/kaisa-juhantytar-saan-halle-luia-laula-waik-maailma-mita-pauha\/","title":{"rendered":"Kaisa Juhantyt\u00e4r: \u201dSaan Halle Luia Laula waik maailma mit\u00e4 pauha\u201d"},"content":{"rendered":"\n<p><strong><span class=\"has-inline-color has-accent-color\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2020\/05\/29\/elaytymisharjoituksia-sksn-tietokantojen-aarella\/\">Kulttuuriperinn\u00f6n toimijat-sarja<\/a><\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"has-inline-color has-dark-gray-color\">Sarjassa julkaistaan n\u00e4ytteit\u00e4 kev\u00e4\u00e4n 2020 Kulttuuriperinn\u00f6n toimijat et\u00e4kurssin harjoituksista, joissa tuotettiin kuvitteellisia henkil\u00f6haastatteluita Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran el\u00e4m\u00e4kerrallisten tietokantojen pohjalta.<\/span><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-color has-dark-gray-color\"><strong>T\u00e4n\u00e4\u00e4n tutustumme Talon em\u00e4nt\u00e4 Kaisa Juhantytt\u00e4reen, sek\u00e4 h\u00e4nen kirjoituksiinsa. Kaisa kirjoitti virsi\u00e4, joiden jokainen s\u00e4keist\u00f6 p\u00e4\u00e4ttyi lauseeseen \u201dSaan Halle Luia Laula waik maailma mit\u00e4 pauha.\u201d (Saan halleluja laulaa, vaikka maailma mit\u00e4 pauhaa.) T\u00e4m\u00e4 kertos\u00e4e ilmaisee sit\u00e4 omanarvontuntoa ja uhmakkuutta, mit\u00e4 varmasti l\u00f6ytyi t\u00e4lt\u00e4 talonpojan tytt\u00e4relt\u00e4, joka vastoin kaikkia tilastoja oli kirjoitustaitoinen. Kerro ensiksi hieman itsest\u00e4si.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background has-white-background-color\">\u201dSynnyin Satakunnan Siikaisissa, Otamon kyl\u00e4ss\u00e4 vuonna 1782. Meid\u00e4n tilamme oli paikkakunnan mahtitaloja. \u00c4itini nimi oli Maria Heikintyt\u00e4r ja Is\u00e4ni Juha Mikaelinpoika, h\u00e4n oli talonpoika ja lautamies. Perheemme ei kuulunut v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisiin, mutta maata viljelev\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Viljely- ja muut taidot opeteltiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kautta. &nbsp;Enoni oli oikein pappi ja toimi kappalaisena Siikaisissa. Naimisiin min\u00e4 p\u00e4\u00e4dyin noormarkkulaisen Abraham Matinpojan kanssa ja me saimme kolme tyt\u00e4rt\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-color has-dark-gray-color\"><strong>Kertoisitko viel\u00e4 hieman kirjoituksistasi? Ent\u00e4 mitk\u00e4 asiat innostivat sinua kirjoittamisen pariin?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background has-white-background-color\">\u201dMinun aikanani 1700-luvulla L\u00e4nsi-Suomessa vaikutti kansanher\u00e4tyksi\u00e4. Niiss\u00e4 naisilla oli suuri rooli puhujina, n\u00e4kij\u00f6in\u00e4 ja sielunhoitajina. Minunkin pikkuserkkuni Juliana S\u00f6derborg oli t\u00e4rke\u00e4 kansanher\u00e4tyksen johtohahmo. N\u00e4m\u00e4 her\u00e4tysliikkeet mursivat s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan rakenteita ja korostivat yksil\u00f6iden henkil\u00f6kohtaista uskoa ja jumalsuhdetta. Kyll\u00e4 voisin sanoa, ett\u00e4 varmasti n\u00e4ill\u00e4 her\u00e4tysliikkeill\u00e4 oli vaikutusta minun kirjoittamiseeni, sill\u00e4 kirjoitin 46-sivuisen virsivihon. Sinne sepitin omia virsi\u00e4, joissa k\u00e4sittelin Raamatun naisia. Virsiin minua innoittivat tietyt Raamatun jakeet, jotka merkitsinkin jokaisen s\u00e4keen kohdalle. Lis\u00e4sin muutenkin mukaan omia mietteit\u00e4ni ja selityksi\u00e4ni virsiin, ja jopa hieman piirustuksia.<br><br>Olin hyvin onnekas, kun lapsuuteni perheell\u00e4 oli varaa omistaa Raamattu. Se oli melko harvinaista. Mutta harvinaista oli my\u00f6s se, ett\u00e4 min\u00e4, talonpojan tyt\u00e4r, olin luku- ja kirjoitustaitoinen. \u201d<br><\/p>\n\n\n\n<p>Jenna-Maria Lehmijoki<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteen\u00e4: <a href=\"https:\/\/kynallakyntajat.finlit.fi\/kansankirjoittajat\/kaisa-juhantyt%C3%A4r\">https:\/\/kynallakyntajat.finlit.fi\/kansankirjoittajat\/kaisa-juhantyt%C3%A4r<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Kuva: N\u00e4kym\u00e4 Siikaisten kirkon tornista pohjoiseen. Eino Nikkil\u00e4 1930. Museoviraston Kansatieteen kuvakokoelma. CC BY 4.0.-lisenssi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kulttuuriperinn\u00f6n toimijat-sarja Sarjassa julkaistaan n\u00e4ytteit\u00e4 kev\u00e4\u00e4n 2020 Kulttuuriperinn\u00f6n toimijat et\u00e4kurssin harjoituksista, joissa tuotettiin kuvitteellisia henkil\u00f6haastatteluita Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran el\u00e4m\u00e4kerrallisten tietokantojen pohjalta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tutustumme Talon em\u00e4nt\u00e4 Kaisa Juhantytt\u00e4reen, sek\u00e4 h\u00e4nen kirjoituksiinsa. Kaisa kirjoitti virsi\u00e4, joiden jokainen s\u00e4keist\u00f6 p\u00e4\u00e4ttyi lauseeseen \u201dSaan Halle Luia Laula waik maailma mit\u00e4 pauha.\u201d (Saan halleluja laulaa, vaikka maailma mit\u00e4 pauhaa.) T\u00e4m\u00e4 kertos\u00e4e [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":21321,"featured_media":1773,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1671","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1671","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21321"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1671"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1671\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1872,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1671\/revisions\/1872"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1671"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1671"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1671"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}