{"id":1722,"date":"2020-05-29T10:38:46","date_gmt":"2020-05-29T08:38:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=1722"},"modified":"2020-05-29T10:54:33","modified_gmt":"2020-05-29T08:54:33","slug":"lahikuvassa-kirjailija-ja-akateemikko-vaino-linna-1920-1992","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2020\/05\/29\/lahikuvassa-kirjailija-ja-akateemikko-vaino-linna-1920-1992\/","title":{"rendered":"L\u00e4hikuvassa: kirjailija ja akateemikko V\u00e4in\u00f6 Linna (1920 – 1992)"},"content":{"rendered":"\n

Kulttuuriperinn\u00f6n toimijat-sarja<\/a><\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sarjassa julkaistaan n\u00e4ytteit\u00e4 kev\u00e4\u00e4n 2020 Kulttuuriperinn\u00f6n toimijat et\u00e4kurssin harjoituksista, joissa tuotettiin kuvitteellisia henkil\u00f6haastatteluita Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran el\u00e4m\u00e4kerrallisten tietokantojen pohjalta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

P\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 minua vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 istuu melkein kaikkien suomalaisten tuntema kirjailija, juoden vahvaa mustaa kahvia ja polttaen tupakkaa. Nimi on varmasti monelle tuttu. Mies jolle perhe, yst\u00e4v\u00e4t, ty\u00f6toverit sek\u00e4 vierell\u00e4 taistelleet sotilaat merkitsiv\u00e4t paljon. Torpparin poika, monessa mukana ollut, paljon kokenut, arkisen aherruksen hyv\u00e4t ja huonot puolet n\u00e4hnyt sek\u00e4 suomalaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 uudella tavalla rehellisesti, joskus raa\u2019asti, kirjoissaan kuvannut mies. Toisten rakastama, toisten parjaama \u2013 V\u00e4in\u00f6 Linna.<\/p>\n\n\n\n

– Teist\u00e4 tuli nopeasti sodanj\u00e4lkeisen Suomen ja samalla tavallisen ty\u00f6l\u00e4isen kokemusten kertoja romaanienne kautta, uskallan kysy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

– Olen romaaneissani palannut niille alueille, jotka tunnen l\u00e4pikotaisesti: yhteiskunnan alempien kerrostumien el\u00e4m\u00e4ntavan ja kulttuuripiiriin. Ehk\u00e4 ne kuvasivat sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, jolla oli lukijoiden kokemusmaailmassa oma paikkansa. Tunnustin kansanomaisuuden omaksi luonnolliseksi olotilakseni, l\u00e4ht\u00f6kohdakseni, Linna<\/strong> kertoo.<\/p>\n\n\n\n

– Mitk\u00e4 olivat ne l\u00e4ht\u00f6kohdat, jotka saivat teid\u00e4t kirjoittamaan paljon kohua aiheuttaneen T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla -trilogian<\/em> ja samalla vaaransitte oman terveytenne?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

-Olen aina ollut intohimoinen lukija ja minua on kiinnostanut Suomen historian merkitt\u00e4v\u00e4t ja dramaattiset tapahtumat. Pitk\u00e4\u00e4n mieless\u00e4ni oli py\u00f6rinyt ajatus oman lapsuuden ajan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sijoittuvasta romaanista. Tuo ajatus syveni pitemm\u00e4lle menneisyyteen ja samalla se laajeni suunnitelmaksi kirjoittaa suomalaista yhteiskuntaa kuvaava historiallinen eepos. Prosessi edellytti mittavaa taustaselvitysty\u00f6t\u00e4: tutustumista kaunokirjallisuuteen, kansankulttuuriin, paikallishistoriaan ja arkistomateriaaliin ja se s\u00f6i miest\u00e4, Linna kertoo.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

V\u00e4in\u00f6 Linna ravisteli romaaneillaan historiantutkimuksen kentt\u00e4\u00e4, nostaen esiin aiemmin vaietun, muistissa eletyn ja koetun julkiseksi. Romaaneille oli sosiaalinen ja yhteiskuntapoliittinen tilaus ja Linna sovelsi tuotannossaan kansalliskirjallisuuden teemoja, tyyppej\u00e4 sek\u00e4 rakenteita. Samalla h\u00e4n ravisteli yhteiskuntaa trilogian Tolstoilaiseen historianfilosofiaan perustuvan ”historiaan projisoidun el\u00e4m\u00e4nn\u00e4kemyksen kautta\u201d, kuten Linna asian ilmaisi.<\/p>\n\n\n\n

”Tunnustin kansanomaisuuden omaksi luonnolliseksi olotilakseni, l\u00e4ht\u00f6kohdakseni.” <\/p>V\u00e4in\u00f6 linna<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

-Trilogia kuvaa arkista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kansanomaista tapakulttuuria sek\u00e4 siin\u00e4 hitaasti muuttuvaa maailmankuvaa, Linna toteaa.<\/p>\n\n\n\n

-Romaani on siis tavallaan kuvaus my\u00f6s omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4nne ja kokemuksistanne, kysyn.<\/p>\n\n\n\n

-Trilogian keski\u00f6ss\u00e4 oleva Pentinkulman kyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4 edustaa suurten historiallisten voimien katvealuetta, el\u00e4m\u00e4npiiri\u00e4, joka yleens\u00e4 j\u00e4\u00e4 historiantutkimuksen ulkopuolelle. Romaanin keski\u00f6ss\u00e4 on jatkuvasti suurten historiallisten muutosten kannalta merkitykset\u00f6n ja v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen arkinen el\u00e4m\u00e4. Ehk\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 se aiheutti kiivasta keskustelua, Linna toteaa.<\/p>\n\n\n\n

Linnan kansallinen maisema on leimallisesti sosiaalinen: se on yhteis\u00f6, yhteiskunta, kansakunta. N\u00e4k\u00f6kulma yhteiskuntaan on suunnattu alaviistosta. Siksi sen etualaa hallitsee kansanomainen maailmankuva. Kirjallisuus, kansallisuus ja yhteiskunta muodostavat Linnalle kiinte\u00e4n aihepiirin; h\u00e4n on modernin demokraattisen yhteiskunnan puolestapuhuja mutta samalla sen kriitikko, ja aivan erityisest\u00e4 suunnasta: h\u00e4n toi kansalliseen keskusteluun n\u00e4k\u00f6kulman alhaalta. Linnalle oli ajassaan poliittinen, kulttuurinen ja kirjallinen tilaus.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tanja Korpi<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Kansallisbiografia 15.04.2020: Linna, V\u00e4in\u00f6.<\/em> https:\/\/kansallisbiografia.fi\/kansallisbiografia\/henkilo\/701<\/a><\/p>\n\n\n\n

Yle, El\u00e4v\u00e4 arkisto 22.04.2010: V\u00e4in\u00f6 Linna l\u00e4hikuvassa<\/em>. https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2010\/04\/22\/vaino-linna-lahikuvassa?<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuva: V\u00e4in\u00f6 Linna 1976. Kuvasiskot, Museovirasto, Historian kuvakokoelma CC BY 4.0.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuuriperinn\u00f6n toimijat-sarja Sarjassa julkaistaan n\u00e4ytteit\u00e4 kev\u00e4\u00e4n 2020 Kulttuuriperinn\u00f6n toimijat et\u00e4kurssin harjoituksista, joissa tuotettiin kuvitteellisia henkil\u00f6haastatteluita Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran el\u00e4m\u00e4kerrallisten tietokantojen pohjalta. P\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 minua vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 istuu melkein kaikkien suomalaisten tuntema kirjailija, juoden vahvaa mustaa kahvia ja polttaen tupakkaa. Nimi on varmasti monelle tuttu. Mies jolle perhe, yst\u00e4v\u00e4t, ty\u00f6toverit sek\u00e4 vierell\u00e4 taistelleet sotilaat merkitsiv\u00e4t paljon. Torpparin […]<\/p>\n","protected":false},"author":21321,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1722","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1722","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/21321"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1722"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1722\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1860,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1722\/revisions\/1860"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1722"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1722"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1722"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}