{"id":1983,"date":"2020-08-07T10:15:27","date_gmt":"2020-08-07T08:15:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=1983"},"modified":"2020-08-07T11:50:45","modified_gmt":"2020-08-07T09:50:45","slug":"maskeja-ja-mikrosiruja-mars-tutkimuksen-ja-nasan-mediajulkisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2020\/08\/07\/maskeja-ja-mikrosiruja-mars-tutkimuksen-ja-nasan-mediajulkisuus\/","title":{"rendered":"Maskeja ja mikrosiruja \u2013 Mars-tutkimuksen ja NASA:n mediajulkisuus"},"content":{"rendered":"\n

Hein\u00e4kuussa ymp\u00e4ri maailmaa avaruustutkimuksesta kiinnostunut yleis\u00f6 oli ker\u00e4\u00e4ntynyt some-kanaville seuraamaan Mars 2020 -luotaimen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Floridasta. Operaatio on toistaiseksi onnistunut hyvin, ja suunnitelmien mukaan luotaimen Perseverance-kulkijan ja Ingenuity-droonikopterin pit\u00e4isi laskeutua Mars-planeetan pinnalle 18. helmikuuta 2021. Mars 2020 -operaatioon tiivistyy monia unelmia ja toiveita, joita on kohdistunut punaisen planeetan valloittamiseen viimeisten vuosikymmenien aikana. Yhten\u00e4 kunnianhimoisimmista tulevaisuuden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 on yh\u00e4 suunnitteluvaiheessa oleva miehitetty Mars-lento.<\/p>\n\n\n\n

Mars 2020 -operaation reunaehdot luotiin jo joulukuussa 2012, jolloin NASA teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen uudesta, entist\u00e4 kunnianhimoisemmasta Mars-operaatiosta. Avaruusj\u00e4rjest\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli hyvin looginen ja se perustui useisiin onnistuneisiin luotainoperaatioihin. N\u00e4ist\u00e4 ylivoimaisesti t\u00e4rkein oli elokuussa 2012 laskeutunut Curiosity-kulkija, joka jatkaa yh\u00e4 toimintaansa. NASA:n alkuper\u00e4inen tavoite oli, ett\u00e4 Curiosity pysyisi toimintakuntoisena 687 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kulkija on toiminut ongelmitta l\u00e4hes 3000 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Robotit ovat tarjonneet korvaamatonta perustutkimuksellista tietoa planeetan olosuhteista ja historiasta. Viime vuosina tutkijoiden mielenkiinto on kohdistunut Marsin pinnan alla l\u00f6ytyviin valtaviin j\u00e4\u00e4muodostumiin, joista osa voi olla edelleen nestem\u00e4isess\u00e4 muodossa. Veden olemassaolo puolestaan pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 toiveita siit\u00e4, ett\u00e4 planeetalla voisi esiinty\u00e4 my\u00f6s el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 ainakin bakteerien muodossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
NASA:n virallisen live-l\u00e4hetyksen alkukuva. L\u00e4hde: NASA:n YouTube -kanava.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mars 2020 -operaation l\u00e4ht\u00f6laukauksen seuranta ja sen saavuttama vastaanotto oli toimiva esimerkki nykyaikaisen mediamaiseman toimintalogiikasta. Erityisesti some-kanavat olivat pitk\u00e4lti linkittyneet toisiinsa \u2013 avainj\u00e4sent\u00e4j\u00e4n\u00e4 #CountdownToMars \u2013 ja tarjosivat osallistavaa ja reaaliaikaista seurantaa ymp\u00e4ri maapalloa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yleis\u00f6n mielenkiinto on pitk\u00e4lti rauhoittunut, mutta korkeimman seurantapiikin aikaan 30. hein\u00e4kuuta paikallista aikaa some-postauksia tehtiin eri kanavilla tuhansittain yhden minuutin aikana. Yleis\u00f6n huolellinen aktivoiminen oli tietenkin aloitettu hyviss\u00e4 ajoin ennen varsinaisen Mars-lennon alkua. Tunnetuimpia v\u00e4livaiheita olivat kulkijan nimen valinta koululaisille suunnatussa essee-kilpailussa sek\u00e4 Send Your Name to Mars -kampanja, jonka aikana ker\u00e4ttiin rekister\u00f6ityneit\u00e4 nimi\u00e4 l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi punaiselle planeetalle. Lopulta nimi\u00e4 kertyi l\u00e4hes 11 miljoonaa kappaletta, ja ne tallennettiin erilliselle mikrosirulle, joka kiinnitettiin Perseverance-kulkijan runkoon. Mediatempaukset loivat n\u00e4in operaatiolle NASA:n kaipaamaa inhimillist\u00e4 ja arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ulottuvuutta.<\/p>\n\n\n\n

Inhimillinen ulottuvuus n\u00e4kyi my\u00f6s ajankohtaisessa kriisiviestinn\u00e4ss\u00e4. Medial\u00e4hetysten aikana NASA:n edustajat k\u00e4yttiv\u00e4t kasvomaskeja, ja he antoivat kannanottoja, miten korona-aika vaikutti avaruustutkimukseen. Kriisin huomioiminen rakensi laajemmin my\u00f6nteist\u00e4 kuvaa avaruusj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4, joka suhtautui riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vakavuudella maailmalla riehuvaan epidemiaan. Viesti\u00e4 korostaakseen NASA asensi Perseverance-kulkijan runkoon maailman l\u00e4\u00e4ketieteen ty\u00f6ntekij\u00f6ille osoitetun kunnianosoituslaatan.<\/p>\n\n\n\n

NASA:lle globaali pandemia oli hyvin konkreettinen uhka. Varsinkin asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6skennelleiden laajamittainen sairastuminen kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n aikana olisi johtanut teht\u00e4v\u00e4n siirtymiseen tuleville vuosille. Uhka perustui siihen, ett\u00e4 Maan ja Marsin v\u00e4liset kiertoradat ovat onnistuneiden laukaisujen kannalta optimaalisia vain noin 2 vuoden ja 2 kuukauden v\u00e4lein. Siksi Cape Canaveralin k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 kului valtoimenaan k\u00e4sidesi\u00e4 ja turvav\u00e4lej\u00e4 valvottiin kameroilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
NASA:n ty\u00f6ntekij\u00e4t sonnustautuvat maskeihin live-l\u00e4hetyksen aikana. L\u00e4hde: NBC News \/
YouTube.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Asentaja ruuvaamassa epidemiaan viittaava kunnianosoituslaattaa luotaimeen. NASA:lla on pitk\u00e4t perinteet t\u00e4ss\u00e4 toiminnassa, esimerkiksi Apollo-lentojen yhteydess\u00e4 Kuuhun j\u00e4\u00e4neiden laskeutujien alustoihin kiinnitettiin muistolaattoja. Luotainten matkassa avaruuteen on l\u00e4hetetty useita vastaavia terveisi\u00e4 Maasta. L\u00e4hde: NASA \/ YouTube.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mediaseurannan perinteet ulottuvat pitk\u00e4lle NASA:n historiaan. Nykyisin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien some-kanavien perusta luotiin jo 1980-luvulla, kun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin yh\u00e4 toiminnassa oleva NASA TV, joka aloitti aluksi analogisena televisiokanavana ja laajentui my\u00f6hemmin digitaaliseksi verkkol\u00e4hetysformaatiksi. Pr-toiminnan merkitys ymm\u00e4rrettiin NASA:ssa jo siin\u00e4 vaiheessa, kun j\u00e4rjest\u00f6 perustettiin kylm\u00e4n sodan aikakaudella vuonna 1958 kilpailemaan Neuvostoliiton kanssa. Varsinkin 1960-luvulta alkaen NASA tarjosi systemaattisesti eri maiden viestint\u00e4v\u00e4lineille k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n media-aineistoja, joissa perusinformaation tarjoamisen lis\u00e4ksi rakennettiin my\u00f6nteist\u00e4 kuvaa avaruusj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4. NASA-vetoisen globaalin mediahuomion tunnetuimpia tapauksia olivat vuosina 1968-1972 toteutetut miehitetyt kuulennot. N\u00e4ilt\u00e4 osin j\u00e4rjest\u00f6 osasi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 aikansa huipputeknologiaa. Saturn V -rakettien laukaisuja seurattiin suorissa televisiol\u00e4hetyksiss\u00e4, joista osa v\u00e4litettiin my\u00f6s Yhdysvaltojen ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin vastaavaa medianostetta rakennettiin erityisesti avaruussukkula-ohjelman aikana (1971\u20132011). Some-nosteissa n\u00e4kyy edelleen v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 avaruuskisan aikaisesta ideologisesta tarpeesta korostaa Yhdysvaltojen roolia tieteen ja teknologian johtavana suurvaltana. On kuitenkin korostettava, ett\u00e4 NASA:lle intensiivisest\u00e4 ja reaaliaikaisesta mediaseurannasta ja -tarjonnasta rakentui kaksiter\u00e4inen miekka. Tunnetuimmat mediakatastrofit olivat Challenger-sukkulan r\u00e4j\u00e4ht\u00e4minen nousukiidon aikana vuonna 1986 sek\u00e4 Columbia-sukkulan hajoaminen laskeutumisen yhteydess\u00e4 vuonna 2003. Onnettomuudet vaativat 14 astronautin hengen, ja johtivat laajoihin, julkisiin syyt\u00f6ksiin.<\/p>\n\n\n\n

NASA:n johdon kannalta toistaiseksi 2 miljardia euroa maksanut Mars 2020 on valtaisa riski. Laukaisussa k\u00e4ytetty Atlas V -raketin hajoaminen kappaleiksi Atlantin valtamereen oli ep\u00e4todellinen, mutta mahdollinen vaaratekij\u00e4. Toistaiseksi onnistuneesta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 revit\u00e4\u00e4n kaikki julkisuushy\u00f6ty irti, mutta avaruusj\u00e4rjest\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on viel\u00e4 paljon j\u00e4nnitett\u00e4v\u00e4\u00e4 ennen kuin luotain ja droonikopteri ovat onnistuneesti Mars-planeetan pinnalla. Avaruustutkimuksen l\u00e4hihistoria muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vasta 2000-luvulla Mars-teht\u00e4viss\u00e4 on saavutettu riitt\u00e4v\u00e4 toimintavarmuus \u2013 varsinkin ennen 1990-lukua l\u00e4hetyist\u00e4 luotainteht\u00e4vist\u00e4 valtaosa on ep\u00e4onnistunut.<\/p>\n\n\n\n

NASA:n saavuttama medianoste on j\u00e4tt\u00e4nyt ainakin l\u00e4nsimaissa pitk\u00e4lti varjoonsa sen, ett\u00e4 Kiina on nousemassa vauhdilla uudeksi avaruustutkimuksen suurvallaksi. Viikkoa ennen Mars 2020 -lentoa l\u00e4hetty Tianwen-1 -luotain kantaa mukanaan laskeutumiseen suunnitellun laskeutujan ja kulkijan. Uusimpana toimijana mukana on my\u00f6s Arabiemiirikuntien Hope-luotain, jonka tarkoituksena on asettua Marsia kiert\u00e4v\u00e4lle radalle. Varsinkin l\u00e4nsimaissa n\u00e4ihin operaatioihin on kiinnitetty huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n huomiota.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Mars 2020 on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten NASA on onnistunut rakentamaan my\u00f6nteist\u00e4 mediajulkisuutta, avaruustutkimuksen historia muistuttaa meit\u00e4 my\u00f6s kritiikist\u00e4, joita huippukalliit avaruushankkeet ovat nostaneet eri vuosikymmenin\u00e4. Esimerkiksi vuosina 1961\u20131972 toteutettua Apollo-hanketta on systemaattisesti esitetty julkisuudessa NASA:n ja Yhdysvaltojen suurena teknologisena riemuvoittona. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 valtaosa amerikkalaisista suhtautui hankkeeseen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti tai kriittisesti. Vasta vuosina 1968 ja 1969 mielipiteiss\u00e4 tapahtui liikahdusta my\u00f6nteisemp\u00e4\u00e4n suuntaan ennen kuin suosio taittui uudelleen 1970-luvulla. Kritiikki n\u00e4kyi suoraan poliittisella tasolla, ja se vaikutti NASA:n laajoihin budjettileikkauksiin.<\/p>\n\n\n\n

Arvostelijat nostivat toistuvasti esiin kysymyksen siit\u00e4, ett\u00e4 miksi suurvalta k\u00e4ytti valtaisia taloudellisia resursseja avaruuden valloittamiseen, kun vastaavat summat olisi voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muiden ongelmien ratkaisemiseen. Pontta n\u00e4kemyksille ruokki my\u00f6s se, ett\u00e4 Yhdysvallat oli samaan aikaan sekaantunut Vietnamin konfliktiin ja muut yhteiskunnalliset vastakkainasettelut k\u00e4rjistyiv\u00e4t 1960-luvun loppua l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4. Erityisesti afroamerikkalaisilla oli hyv\u00e4 syy nostaa esille r\u00e4ikeit\u00e4 ep\u00e4kohtia. Apollo 11 -lennon aattona, hein\u00e4kuussa 1969, afroamerikkalaiset etuj\u00e4rjest\u00f6t korostivat, ett\u00e4 samaan aikaan kun huippukallista teknologiaa l\u00e4hetettiin matkalle kohti kuuta, miljoonilta amerikkalaisilta puuttuivat edelleen kunnolliset asuinolosuhteet ja terveydenhuolto.<\/p>\n\n\n\n

Apollo-lentojen aikana esitetyn kritiikin perusteet eiv\u00e4t ole oikeastaan h\u00e4vinneet minnek\u00e4\u00e4n. P\u00e4invastoin maailman tilannetta seuraamalla monet t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t kriisit ovat k\u00e4rjistyneet ja aiheuttavat yh\u00e4 laajempia ongelmia. Valtaisista teknologisista harppauksista huolimatta, joista avaruustutkimus edustaa mediakent\u00e4ll\u00e4 hyvin n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 osa-aluetta, ihmiskunta on edelleen monissa ongelmissa aivan peruskysymysten \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mars-tutkimuksen uutta vaihetta k\u00e4sitteleviss\u00e4 Zoom-konferensseissa maskien takana esiintyv\u00e4t avaruus-asiantuntijat ilment\u00e4v\u00e4t globaalien kriisien jatkuvaa l\u00e4sn\u00e4oloa. NASA:lle mediakuvastolla on tietenkin suora linkki ydintoiminnan jatkuvuuteen. Vahvoille osallistavuuden symboleille on siis todellista tarvetta, kun jatkossa poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t pohtivat avaruusj\u00e4rjest\u00f6n rahoituksen reunaehtoja.<\/p>\n\n\n\n

Petri Saarikoski<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/p>\n\n\n\n

NASA TV, https:\/\/www.youtube.com\/user\/NASAtelevision.<\/p>\n\n\n\n

Kesti-Helia, Jere: \u201dOur program is moving with rapid momentum\u201d. <\/em>Sanomalehtikeskustelu liittyen NASAn edistymiseen Apollo-avaruusohjelmassa vuosina 1967\u20131969<\/em>. Pro gradu -tutkielma, digitaalinen kulttuuri, Turun yliopisto 2019.<\/p>\n\n\n\n

Holzmann, Gerard J: Landing a Spacecraft on Mars. IEEE Software<\/em> (30) 2\/2013, 83\u201386, https:\/\/ieeexplore.ieee.org\/abstract\/document\/6470593\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Saarikoski, Petri: Avaruutta kuvittamassa. WiderScreen<\/em> 2019, http:\/\/widerscreen.fi\/numerot\/ajankohtaista\/avaruutta-kuvittamassa\/.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hein\u00e4kuussa ymp\u00e4ri maailmaa avaruustutkimuksesta kiinnostunut yleis\u00f6 oli ker\u00e4\u00e4ntynyt some-kanaville seuraamaan Mars 2020 -luotaimen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Floridasta. Operaatio on toistaiseksi onnistunut hyvin, ja suunnitelmien mukaan luotaimen Perseverance-kulkijan ja Ingenuity-droonikopterin pit\u00e4isi laskeutua Mars-planeetan pinnalle 18. helmikuuta 2021. Mars 2020 -operaatioon tiivistyy monia unelmia ja toiveita, joita on kohdistunut punaisen planeetan valloittamiseen viimeisten vuosikymmenien aikana. Yhten\u00e4 kunnianhimoisimmista tulevaisuuden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1051,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1983","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1983","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1051"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1983"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1983\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2004,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1983\/revisions\/2004"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1983"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1983"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1983"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}