{"id":2277,"date":"2020-12-30T21:20:14","date_gmt":"2020-12-30T19:20:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2277"},"modified":"2020-12-31T15:46:56","modified_gmt":"2020-12-31T13:46:56","slug":"kriisi-ihmisen-ja-yhteiskunnan-mittarina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2020\/12\/30\/kriisi-ihmisen-ja-yhteiskunnan-mittarina\/","title":{"rendered":"Kriisi ihmisen ja yhteiskunnan mittarina"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Walter Runebergin Laki-veistos on suomalaisen oikeusvaltion keskeinen symboli. Alunperin se tehtiin Aleksanteri II:n patsaaseen Senaatintorille. Toinen versio on presidentin linnassa. T\u00e4ss\u00e4 S\u00e4\u00e4tytalon portaikko. Kuvaaja Kari Hakli. Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Syyskuussa 1943 k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Gestapo aikoi kuljettaa kaikki Tanskan juutalaiset tuntemattomaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n eli keskitysleirien \u201dlopulliseen ratkaisuun\u201d. Kun tieto asiasta levisi, syntyi vastarintaliike, jossa olivat mukana kirkot ja yliopistot, yritysel\u00e4m\u00e4 ja kaikki, my\u00f6s tavalliset ihmiset. Parin p\u00e4iv\u00e4n aikana seitsem\u00e4ntuhatta juutalaista vietiin pienill\u00e4 kalastajaveneill\u00e4 Juutinrauman yli Ruotsiin. L\u00e4hes 99 prosenttia Tanskan juutalaisista pelastui.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 meill\u00e4 Suomessa? Yhdysvaltalainen sotakirjeenvaihtaja Martha Gellhorn oli Helsingiss\u00e4, kun talvisota alkoi. H\u00e4n n\u00e4ki Kampin linja-autoaseman palavat autot ja naisten ja lasten ruumiit. Mutta h\u00e4n n\u00e4ki my\u00f6s helsinkil\u00e4isten j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n rauhallisuuden. He luottivat j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4, katastrofinkin keskell\u00e4. Katsoessaan t\u00e4t\u00e4 Gellhorn oli varma, ett\u00e4 Suomi tulee voittamaan sodan \u2013 eik\u00e4 h\u00e4n siin\u00e4 kokonaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ollutkaan.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 esimerkit kertovat, ett\u00e4 vakava kriisi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda yhteiskunnan romahtamiseen ja sekasortoon vaan p\u00e4invastoin. Kun ihmiset kohdistavat tarmonsa ongelmien ratkaisemiseen, kaaos j\u00e4\u00e4 syntym\u00e4tt\u00e4. N\u00e4in erityisesti niiss\u00e4 yhteiskunnissa, jotka ovat hyvin j\u00e4rjest\u00e4ytyneit\u00e4 ja joissa on korkea luottamussuhde.<\/p>\n\n\n\n

Suomi on perinteisesti ollut yhteiskunta, jossa luottamus on kohdistunut sek\u00e4 valtioon ja julkiseen hallintoon ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ett\u00e4 kanssakulkijoihin. T\u00e4ll\u00e4 on vankka perustansa. Ihmisten osalta luottamus ja rehellisyys ovat kuin sisar ja veli. Maaseudulla ovet olivat pitk\u00e4\u00e4n auki y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 siit\u00e4 riippumatta, oliko is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ki kotona vai kyl\u00e4ss\u00e4. Ihmisten rehellisyytt\u00e4 mitattiin joku vuosi sitten kansainv\u00e4lisell\u00e4 testill\u00e4, jossa kaksitoista lompakkoa j\u00e4tettiin satunnaisiin paikkoihin eri puolilla maailmaa. Helsinki oli testin ylivoimainen voittaja; siell\u00e4 lompakoista palautettiin yksitoista. Toisena oli Intian Mumbai, jossa palautui yhdeks\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Valtioon kohdistuvan luottamuksen vanha tunnus on ollut vahva luottamus hallitsijaan, oli t\u00e4m\u00e4 sitten Ruotsin kuningas, Suomen suuriruhtinas tai Tasavallan presidentti.<\/p>\n\n\n\n

Luottamuksen viimek\u00e4tinen perusta on kuitenkin oikeusvaltio. Se tarkoittaa luottamusta siihen, ett\u00e4 valtion toiminta perustuu lakiin ja oikeuteen ja siihen, ett\u00e4 valtio ei puutu ihmisen oman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon alaisiin asioihin. Oikeusvaltioon ei kuulu mielipidepelko ja sananvapaus on oikeusvaltion ytimess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oikeusvaltion perustana puolestaan on demokratia. Siin\u00e4 kansalaiset voivat vapaasti ja vailla uhkaa valita haluamansa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n lakeja ja ohjaamaan yhteiskuntaa. He voivat my\u00f6s luottaa siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuvat oikeusvaltion periaatteisiin ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin. Kriisin aikana luottamus on edellytys sille, ett\u00e4 kriisin vaikutukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isiksi. Koronakriisiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tullut hyvin konkreettiseksi. Suomalaiset ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti pit\u00e4neet valtioneuvoston ja viranomaisten asettamia rajoituksia perusteltuina ja ovat niit\u00e4 my\u00f6s kohtuullisesti noudattaneet. Muulla tavoin Suomen erinomaista tilannetta ei voi selitt\u00e4\u00e4, vaikka et\u00e4isyyksill\u00e4 ja v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 jonkinlaista selitysarvoa onkin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pommisuojan rauhallista arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 sota-ajan Suomessa. Kuva: Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

On ollut ja on my\u00f6s yhteiskuntia, joissa luottamuksen taso on niukka.<\/p>\n\n\n\n

Neuvostoliiton suuren terrorin vuodet olivat 1936 ja 1937. Silloin miljoonat syytt\u00f6m\u00e4t katosivat vankileirien nieluun tai kuolivat teloittajien laukauksiin. Mit\u00e4 tekiv\u00e4t tavalliset neuvostoihmiset? Pelon lamaannuttamina he k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t selk\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 karkotetuille ett\u00e4 heid\u00e4n l\u00e4heisilleen. Monet my\u00f6s hy\u00f6tyk\u00e4yttiv\u00e4t karkotettujen talot ja tavarat, aivan samoin kuin Saksan valtaamilla alueilla anastettiin surmattujen juutalaisten omaisuus. Neuvostoliitossa t\u00e4m\u00e4n h\u00e4pe\u00e4llisen n\u00e4yt\u00f6ksen toinen kierros koettiin 1950-luvun j\u00e4lkipuoliskolla, kun karkotettuja alkoi palata kotiseuduilleen. Heid\u00e4n kotiensa uudet asukkaat olivat raivoissaan: \u201dMit\u00e4 te t\u00e4nne tulette? Olisitte pysyneet Siperiassa.\u201d Kansanvihollinen ja h\u00e4nen l\u00e4heisens\u00e4 olivat kansanvihollisia el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun, syyllisyydest\u00e4 tai syytt\u00f6myydest\u00e4 riippumatta. Natsien ry\u00f6st\u00e4m\u00e4st\u00e4 juutalaisomaisuudesta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n palautusoikeudenk\u00e4yntej\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 n\u00e4m\u00e4 erot esimerkiksi Tanskaan ja Suomeen johtuvat? Huomion voi kiinnitt\u00e4\u00e4 valtaet\u00e4isyyteen ja luottamukseen. Neuvostoliitossa ja Hitlerin Saksassa valtaet\u00e4isyys oli eritt\u00e4in suuri ja yhteiskunta voimakkaasti hierarkkinen. Erityisesti Neuvostoliitossa t\u00e4t\u00e4 h\u00e4mmensi tasa-arvoa korostavan ideologian ja yhteiskunnan tosiasiallisen hierarkkisuuden jyrkk\u00e4 ristiriita. Kansallissosialismissa hierarkkisuus oli itse aatteen ytimess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luottamus puolestaan oli sek\u00e4 Neuvostoliitossa ett\u00e4 Saksassa l\u00e4p\u00e4isev\u00e4sti ideologisoitu. Sen ansaitsivat vain oikeaa ajattelua edustavat, mutta todellista luottamusta sek\u00e4\u00e4n ei tuottanut. Neuvostoliitossa putoaminen kansanvihollisen kategoriaan saattoi olla kenen tahansa kohtalona. Saksassa ensisijalla olivat juutalaiset, mutta luottamuksen menett\u00e4minen oli my\u00f6s kansallissosialististen aateveljien oikeus niin kuin SA:n joukkoteloitus hein\u00e4kuussa 1934 kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Molemmissa maissa vihollisenmets\u00e4styksen taustalla oli pitk\u00e4\u00e4n jatkunut ihmisarvon ja el\u00e4misen oikeudenkin kiist\u00e4minen. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 pettureiden nime\u00e4minen oli vallankumouksellisten liikkeiden arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 jo 1800-luvulla. Saksassa niin kuin laajemminkin Euroopassa antisemitismi oli ikiaikaista historiaa.<\/p>\n\n\n\n

Demokraattisessa Suomessa, merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s luterilaisuuden perint\u00f6n\u00e4, valtaet\u00e4isyys on pieni. Valtaet\u00e4isyydell\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4 tunteenomaista et\u00e4isyytt\u00e4, joka eliitill\u00e4 ja kansalla, johtajilla ja johdettavilla on toisiinsa. Suomalaisten v\u00e4linen vuorovaikutus on suoraa ja osallistavaa. Ihmisk\u00e4sityksess\u00e4 korostuu tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Hierarkia on matala. Yrityksiss\u00e4kin suhde esimiehiin on usein ep\u00e4muodollinen, johtajat luottavat alaisiinsa, ja heid\u00e4n asiantuntemustaan arvostetaan. Valvonnasta ja kontrollista ei pidet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4h\u00e4isell\u00e4 valtaet\u00e4isyydell\u00e4 on kuitenkin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa. 1800-luvun alun her\u00e4tysliikkeiss\u00e4 kuka tahansa saattoi k\u00e4yd\u00e4 kertomassa papille, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli harhautunut v\u00e4\u00e4r\u00e4oppisuuden polulle. Samalla tavoin nyt moni some-maailman ja kommenttipalstojen jokamies ja -nainen tiet\u00e4\u00e4 ministeri\u00e4 ja professoria paremmin, miten koronan kanssa tulee menetell\u00e4 ja voiko valtio velkaa ottaa. Kritiikki sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ei ole ongelma, p\u00e4invastoin, se on toimivalle yhteiskunnalle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Ongelmaksi se tulee silloin, kun kyseenalaistamisesta tulee itsetarkoitus. N\u00e4in tapahtuu silloin, kun hyv\u00e4n tavoittelemisesta tehd\u00e4\u00e4n hyvesignalointia, tai kun sovittuja journalistisia periaatteita noudattavia toimittajia ja tieteen menetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 tutkijoita pilkataan itsens\u00e4 jalustalle nostaneeksi papistoksi ja heid\u00e4n tekstins\u00e4 ja tutkimuksensa kyseenalaistetaan perusteettomin kriteerein. Silloin kysymys on luottamuksen h\u00e4vitt\u00e4misest\u00e4 ja instituutioiden arvon kiist\u00e4misest\u00e4. Silloin kysymys on my\u00f6s demokratialle rakentuvan, eduskuntakeskeisen oikeusvaltion kyseenalaistamisesta, ja arviovallan siirt\u00e4misest\u00e4 myyttiselle \u201dkansan oikeustajulle\u201d \u2013 aivan kuin kansallissosialismissa.<\/p>\n\n\n\n

Jos t\u00e4m\u00e4 yhteiskunnan perustaan ulottuva kyseenalaistaminen nousee merkitt\u00e4v\u00e4ksi, kyky kriisien kohtaamiseen heikkenee. Jos instituutioiden \u2013 olivat n\u00e4m\u00e4 sitten valtioneuvostoja, yliopistoja, oikeuslaitoksia tai tiedotusv\u00e4lineit\u00e4 \u2013 kiist\u00e4misest\u00e4 tulee valtavirtaa, Suomenkin sijoitusta kansanv\u00e4lisiss\u00e4 menestysvertailuissa saa hakea aivan muista kohdista kuin ykk\u00f6sriveilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kari Immonen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on kulttuurihistorian emeritusprofessori.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syyskuussa 1943 k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Gestapo aikoi kuljettaa kaikki Tanskan juutalaiset tuntemattomaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n eli keskitysleirien \u201dlopulliseen ratkaisuun\u201d. Kun tieto asiasta levisi, syntyi vastarintaliike, jossa olivat mukana kirkot ja yliopistot, yritysel\u00e4m\u00e4 ja kaikki, my\u00f6s tavalliset ihmiset. Parin p\u00e4iv\u00e4n aikana seitsem\u00e4ntuhatta juutalaista vietiin pienill\u00e4 kalastajaveneill\u00e4 Juutinrauman yli Ruotsiin. L\u00e4hes 99 prosenttia Tanskan juutalaisista pelastui. Ent\u00e4 meill\u00e4 Suomessa? […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2277","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2277","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2277"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2277\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2289,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2277\/revisions\/2289"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2277"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2277"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2277"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}