{"id":2346,"date":"2021-01-29T12:56:19","date_gmt":"2021-01-29T10:56:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2346"},"modified":"2021-02-01T15:58:08","modified_gmt":"2021-02-01T13:58:08","slug":"tutkimattomia-ovat-muovin-tiet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2021\/01\/29\/tutkimattomia-ovat-muovin-tiet\/","title":{"rendered":"Tutkimattomia ovat muovin tiet"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Muovia ainakin viidelt\u00e4 eri vuosikymmenelt\u00e4. Kuva: Aura Colliander.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4tin \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 lompakollani muovin tuotantoa vastaan ja ostaa 2-vuotiaalle lapselleni lahjaksi potkupy\u00f6r\u00e4n, jossa ei ole lainkaan muovia. Muistelin n\u00e4hneeni jossakin verkon sy\u00f6vereiss\u00e4 tai leikkipuistossa puisia malleja, joten oletin muovittomia potkupy\u00f6ri\u00e4 olevan markkinoilla. Metallirunkoiset py\u00f6r\u00e4t ovat yleens\u00e4 maalattuja, joten niiden joukosta en uskonut l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ni muovittomia kappaleita.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoitus: kun teet mit\u00e4 tahansa hankintaa, kokeile etsi\u00e4 siit\u00e4 muoviton versio. Se ei ole ihan helppoa.<\/p>\n\n\n\n

Materiaalit ja niiden ominaispiirteet ovat aina olleet l\u00e4sn\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ne ovat vaikuttaneet siihen, millaista materiaalista kulttuuria ihmiset ovat luoneet ja omaksuneet vuosituhansien ajan. Materiaalinen kulttuuri on muovautunut, kun materiaaleja on opittu ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n eri ty\u00f6kaluilla ja tekniikoilla. Muovit ovat ihmisen luomia materiaaleja, ja ne ovat 1900-luvun alun j\u00e4lkeen mahdollistaneet lukemattomia uusia keksint\u00f6j\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Muovia on kaikkialla. Ei ainoastaan negatiivisessa mieless\u00e4, kuten mikromuoveina ravintoketjussa tai j\u00e4telauttoina valtameress\u00e4, vaan kaikessa muovisessa materiaalisessa kulttuurissa, jota on tuotettu erityisesti 1950-luvun j\u00e4lkeen. Kun ryhdyt tarkastelemaan muovista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4si, saatat huomata, ett\u00e4 muovista pakkausj\u00e4tett\u00e4 syntyy p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 melkoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Muovia on my\u00f6s kodissa pidemp\u00e4\u00e4n viipyviss\u00e4 esineiss\u00e4 ja pinnoissa, talojen rakenteissakin.  Vaikka muovi ymp\u00e4r\u00f6i arkista materiaalista todellisuutta, se onnistuu usein pysyttelem\u00e4\u00e4n piilossa imitoimalla muita materiaaleja.<\/p>\n\n\n\n

Materiaaleilla on ominaishajuja ja -tuntumia, mutta my\u00f6s paino ja \u00e4\u00e4ni voivat paljastaa materiaalin. Olen viritt\u00e4nyt aistinvaraista muovintunnistustaitoani katselemalla, koputtelemalla, silittelem\u00e4ll\u00e4, nuuhkimalla ja raapimalla erilaisia muoveja monen vuoden ajan, mutta silti muovilajien tunnistaminen toisistaan on haastavaa. Ihmiskehoa ei voi ohjelmoida tunnistamaan muovia tai varsinkaan eri muovilajeja toisistaan yht\u00e4 tarkasti kuin teknist\u00e4 laitteistoa, joka mittaa materiaalien kemiallista koostumusta. Omaa aistilaitteistoani voin pyrki\u00e4 herkist\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta minun ja muiden aisteja ei ole mahdollista standardisoida tai kalibroida samoille mitta-asteikoille. Haastavaa on my\u00f6s sanoittaa aistihavaintoja niin, ett\u00e4 toinen henkil\u00f6 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ne samalla tavoin.<\/p>\n\n\n\n

Omat aistini ja niiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6 eiv\u00e4t nek\u00e4\u00e4n ole tasalaatuisia mittausinstrumentteja, joiden tuloksia voisin arvioida objektiivisesti. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on tuntoaisti. Muovia ja maalattua metallia on toisinaan vaikea erottaa toisistaan ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 perusteella, jolloin melko hyv\u00e4 tekniikka on tunnustella materiaalin l\u00e4mp\u00f6tilaa. Metalli tuntuu kylm\u00e4lt\u00e4 maalipintansakin alta, muovi taas ei.<\/p>\n\n\n\n

Kaikesta tunnustelukokemuksestaan huolimatta \u2013 tai kenties juuri sen takia \u2013 sormenp\u00e4\u00e4t eiv\u00e4t ole kovin herkk\u00e4tuntoisia. Poski puolestaan tuntee paljon paremmin niin l\u00e4mp\u00f6tiloja kuin muitakin pintojen ominaisuuksia. Nostanpa siis keinonahkakantisen kalenterin poskeani vasten. Keinonahka tuntuu yht\u00e4 aikaa vaahtomaiselta ja sile\u00e4lt\u00e4, eik\u00e4 nahkealta ja napakalta kuin nahka. Se my\u00f6s haisee \u2013 muoviselta.<\/p>\n\n\n\n

Posken tuntoaisti toimii yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin yhdess\u00e4 hajuaistin kanssa \u2013 poskea vasten tunnustellessa minulle syntyy materiaalista jonkinlainen mielikuva. Minun on kuitenkin vaikea erottaa mihin aistiin mielikuva perustuu. Samalla tavoin sy\u00f6dess\u00e4 voi olla vaikea erottaa, onko jokin maku sittenkin haju vai p\u00e4invastoin. <\/p>\n\n\n\n

Muovien ominaisuudet ja valmistus ovat kemiaa. Polymeerirakenteiden ja lis\u00e4aineiden vaikutus muovien ominaisuuksiin ja hajoamiseen n\u00e4kyy muoveissa, jos n\u00e4it\u00e4 merkkej\u00e4 osaa tulkita. Muovien kanssa el\u00e4minen on kemian sijaan sekoitus kokemus- ja yleistietoa. Mututuntumaa. Harvalla ihmisell\u00e4 on mahdollisuutta tai varsinkaan kiinnostusta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muovin kemiallisia kiemuroita. Siit\u00e4 huolimatta muovin kanssa on elett\u00e4v\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuluttajana muovin kanssa el\u00e4ess\u00e4si joudut jatkuvasti tekem\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Mit\u00e4 muoveja voit kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja miten? Millaisia purkkeja k\u00e4yt\u00e4t ruoan s\u00e4il\u00f6miseen ja millaisia mieluummin et? Miten voit v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 housujen kuminauhat risahtavat muodottomiksi?<\/p>\n\n\n\n

Kuten n\u00e4ist\u00e4 esimerkeist\u00e4 ilmenee, ik\u00e4v\u00e4\u00e4 muovissa on, ett\u00e4 se jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tulee k\u00e4ytt\u00f6elinkaarensa p\u00e4\u00e4h\u00e4n. K\u00e4ytt\u00f6elinkaaren<\/em> p\u00e4\u00e4ttyminen ei viel\u00e4 tarkoita muovin elinkaaren<\/em> p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4. Muovista on sen k\u00e4ytt\u00f6elinkaaren p\u00e4\u00e4tteeksi viel\u00e4 hankkiuduttava eroon, ellei sit\u00e4 halua j\u00e4tt\u00e4\u00e4 oleilemaan esimerkiksi kaapin tai varaston per\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa pakkausmuoveille on olemassa kierr\u00e4tysj\u00e4rjestelm\u00e4, mutta suuri osa muovia sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 tuotteista on kierr\u00e4tykseen kelpaamattomia. Sen lis\u00e4ksi maapallo on suljettu systeemi, jossa syntyv\u00e4 aines ei varsinaisesti katoa mihink\u00e4\u00e4n. Sen sijaan ainesta kertyy ja se muuttaa muotoaan. Muovi voi muuttaa muotoaan nopeasti esimerkiksi j\u00e4tteen poltossa tai kierr\u00e4tysmuovina, mutta muovin kemiallinen hajoamisprosessi on pitk\u00e4. Ensimm\u00e4iset merkit muovin hajoamisesta voivat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 joidenkin vuosien tai vuosikymmenten j\u00e4lkeen esimerkiksi s\u00e4r\u00f6ytymisen\u00e4, tahmaisuutena tai kellastumisena. Muovisen esineen olemassaolon lakkaaminen \u2013 orgaanisen aineksen maatumiseen verrattavissa oleva prosessi \u2013 voi puolestaan kest\u00e4\u00e4 vuosisatoja.  <\/p>\n\n\n\n

Jos en itse halua osallistua muoviaineksen kerrytt\u00e4miseen, olisi minun oltava osallistumatta muovin tuotannon tukemiseen tai muovituotteiden k\u00e4ytt\u00e4miseen. Kuinka sen muovittoman potkupy\u00f6r\u00e4n ostoyritykseni siis k\u00e4vi?<\/p>\n\n\n\n

Eri verkkokauppoja selatessani l\u00f6ysin kaksi muovitonta potkupy\u00f6r\u00e4\u00e4. Niiden lis\u00e4ksi useissa puurunkoisissa malleissa oli n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4 yrityst\u00e4 muovittomuuteen, mutta hylk\u00e4sin ne maalin, vanerin liimojen tai muovisten kahvojen tai satulan vuoksi. Lopulta hylk\u00e4sin my\u00f6s koko ajatuksen muovittomasta potkupy\u00f6r\u00e4st\u00e4. Aloin pohtia, haluanko sittenk\u00e4\u00e4n osallistua muovin tuotannon tukemiseen sijaan puiden kaatamiseen, jotta lapseni voisi potkia uudella py\u00f6r\u00e4ll\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4dyin dyykkaamaan lapsuudenkotini rojuvarastoista lapselleni lahjaksi satukirjoja, joita minulle on lapsena luettu. Saaja oli kirjoista ikionnellinen, eik\u00e4 tiennyt, ett\u00e4 j\u00e4i potkupy\u00f6r\u00e4st\u00e4 paitsi. Tosin eiv\u00e4t ne kirjatkaan olleet muovittomia. Donna Harawayta lainaten, jatkan ongelman kanssa viipyily\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Muovipinnoitettuja kirjoja 1980- ja 1990-luvuilta. Kuva: Aura Colliander.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aura Colliander<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on valmistunut filosofian maisteriksi kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksesta kes\u00e4ll\u00e4 2020. H\u00e4n jatkaa muoviaiheisen gradunsa j\u00e4lkeen muovin kanssa mietiskely\u00e4 kohti jatko-opintoja, ja opettaa kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen Presence of Cultural Heritage -kurssilla kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/em>:
Haraway, Donna. Staying with the Trouble: Making Kin in the Chthulucene<\/em>. Duke University Press, 2016.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4tin \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 lompakollani muovin tuotantoa vastaan ja ostaa 2-vuotiaalle lapselleni lahjaksi potkupy\u00f6r\u00e4n, jossa ei ole lainkaan muovia. Muistelin n\u00e4hneeni jossakin verkon sy\u00f6vereiss\u00e4 tai leikkipuistossa puisia malleja, joten oletin muovittomia potkupy\u00f6ri\u00e4 olevan markkinoilla. Metallirunkoiset py\u00f6r\u00e4t ovat yleens\u00e4 maalattuja, joten niiden joukosta en uskonut l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ni muovittomia kappaleita. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoitus: kun teet mit\u00e4 tahansa hankintaa, kokeile etsi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2346","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2346","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2346"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2346\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2358,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2346\/revisions\/2358"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2346"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2346"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2346"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}