{"id":2448,"date":"2021-04-14T14:21:15","date_gmt":"2021-04-14T12:21:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2448"},"modified":"2021-04-14T17:21:53","modified_gmt":"2021-04-14T15:21:53","slug":"yhteistyota-ja-yhteistoiminnallista-oppimista-hackathonissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2021\/04\/14\/yhteistyota-ja-yhteistoiminnallista-oppimista-hackathonissa\/","title":{"rendered":"Yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhteistoiminnallista oppimista hackathonissa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Hackathon on tapahtuma, jossa oppijat ratkovat ennalta asetettuja haasteita. Kuvassa Turun normaalikoulun Workshop Greenhack 1.3.2019.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Turun normaalikoululla<\/a> on pitk\u00e4t perinteet ideoida, toteuttaa ja tutkia erilaisia oppimisen prosesseja. Yksi viimeisimmist\u00e4 oppimisen ty\u00f6tavoista on yliopisto- ja yritysmaailmasta tullut hackathon. Mielenkiintoista t\u00e4ss\u00e4 oppimisen tavassa on yhdist\u00e4\u00e4 erilaiset toimijat, esimerkiksi yliopisto-opiskelija ja liike-el\u00e4m\u00e4. Miksei siis ulottaa lukiolaiset ratkomaan annettua teht\u00e4v\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Hackathon on tapahtuma, jossa oppijat ratkovat ennalta asetettuja haasteita, tehden sen annetussa aikataulussa. Ty\u00f6muotona hackathon soveltuu kaikille luokka-asteille, sill\u00e4 se muovautuu eri-ik\u00e4isten ja erilaisten oppijoiden k\u00e4siss\u00e4 aina omaksi oppimisymp\u00e4rist\u00f6kseen. Haasteen voi asettaa opettaja, yritys tai jokin muu taho, jolla on oikea ongelma, johon tarvitaan uudenlainen ratkaisu.<\/p>\n\n\n\n

Hackathon on yhteistoiminnallinen ty\u00f6skentelymuoto, jossa ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n ryhmiss\u00e4, ja kilpaillaan kesken\u00e4\u00e4n – paras lopputulos (idea, tuote tai vaikka tietokonesovellus) palkitaan tapahtuman p\u00e4\u00e4tteeksi j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 finaalissa. Finaalissa jokainen ryhm\u00e4 esittelee oman ratkaisunsa n. 2-3 minuutin pitcheill\u00e4, <\/em>eli myyntipuheilla. Kyseess\u00e4 on prosessi, jonka lopputulemaa kukaan – edes haasteenasettaja – ei tied\u00e4 ennen tapahtuman loppuhuipennusta.<\/p>\n\n\n\n

Hackathon on prosessina intensiivinen osallistujalle. Teht\u00e4v\u00e4n aikana tulee ottaa jokin annetuista teht\u00e4v\u00e4rooleista, oppia mahdollisesti roolin asettamia taitoja ja tietoja. Hackathon toteutetaan ryhm\u00e4ss\u00e4, joten vuorovaikutustaidot ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n myyntipuheessa, pitchiss\u00e4, jota tulee my\u00f6s harjoitella. Uusia taitoja ja tietoja karttuu runsaasti teht\u00e4v\u00e4n tekemisen aikana. Hackathonin ideana on, ett\u00e4 ammattilaiset jakavat osaamistaan teht\u00e4v\u00e4n ratkomiseen osallistuville ryhmille. Hackathonin pituudesta riippuu, kuinka tiiviisti prosessi toteutetaan, mahdollisuuksia on kuuden tunnin sessiosta useampaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Useammin on kuitenkin niin, ett\u00e4 mit\u00e4 vaativampi teht\u00e4v\u00e4nanto, sit\u00e4 pidempi hackathon ajallisesti.  <\/p>\n\n\n\n

Lukiomaailmassa hackathonia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s arviointiin. Toisaalta t\u00e4ss\u00e4 on haasteensa: miten arvioida ty\u00f6, johon ei ole olemassa oikeaa vastausta? Hackahtonissa arvioidaan enemm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n tekemisen prosessia, ty\u00f6skentely\u00e4. Prosessiin kuuluvat osallistujien monet kysymykset, oivallukset, ep\u00e4toivon kuin onnistumisen kokemukset, tiedon oppimista ja soveltamista sek\u00e4 ennen kaikkea uusien taitojen oppimista ja itsens\u00e4 ylitt\u00e4mist\u00e4. Turun normaalikoulun lukiossa olemme k\u00e4ytt\u00e4neet kriteeripohjaista arviointia palautteen avaamiseen. Yleens\u00e4 arviointi annetaan koko ryhm\u00e4lle yhdess\u00e4, sill\u00e4 hackathonin tuotos on ryhm\u00e4n yhteinen lopputulos. Mahdollista yksil\u00f6llist\u00e4 arviointia varten tulee kehitt\u00e4\u00e4 omat mittarit ja kriteerit. Arvioinnin laatua parantaa se, ett\u00e4 hackathoniin osallistuva yhteisty\u00f6yritys osallistuu my\u00f6s pitchausten arviointiin. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei siis arvioida vain opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta vaan siihen tuodaan mukaan oikean el\u00e4m\u00e4n vaatimukset.<\/p>\n\n\n\n

Turun normaalikoulu toimii opettajan pedagogisten opintojen<\/a> harjoittelukouluna. Aineenopettajan p\u00e4tevyyteen vaadittavissa pedagogisissa opinnoissa p\u00e4\u00e4paino on toki harjoitustunneissa, mutta opetusharjoitteluun kuuluu jonkin verran vapaavalintaista toimintaa. Tavoitteena on tarjota opetusharjoittelijoille monipuolisia mahdollisuuksia harjoitella niin omaa opettajuutta kuin yhteisopettamista.  Opettajaksi opiskeleva Laura<\/strong> kuvaa hackathonia seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

\u201dMinulle annettiin vinkiksi kulkea avoimin silmin ja korvin suorittaessani aineenopettajan pedagogisiin opintoihini kuuluvaa opetusharjoittelua Turun normaalikoululla. Tein t\u00f6it\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4 ja tartuin tilaisuuteen ilmoittautuessani mukaan Norssin Well-being -Hackathoniin. En ollut aikaisemmin kuullut vastaavanlaisesta ty\u00f6skentelytavasta, mutta oltuani mukana muutamassa suunnitteluryhm\u00e4n palaverissa, kokonaiskuva alkoi hahmottua.  Meille on opinnoissamme painotettu opetuksen suunnittelemista oppijan aktiivista ja osallistuvaa roolia painottaen. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman huomioonottavasta ty\u00f6skentelytavasta on yhteistoiminnallinen oppiminen ja sen tunnettuna toteuttamistapana on palapelitekniikka. Palapelitekniikassa oppilaat jaetaan kotiryhmiin, joista jakaudutaan asiantuntijaryhmiin opiskelemaan aihesis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen palataan opettamaan kotiryhm\u00e4\u00e4n muille j\u00e4senille juuri opittua asiantuntijasis\u00e4lt\u00f6\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hackathon-ty\u00f6skentelytavan pohjalla on ajatus, jonka mukaan ryhm\u00e4 on enemm\u00e4n kuin osiensa summa. Kuva: Turun normaalikoulun Well Being -hackathon 3.12.2020.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

”Hackathon sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 palapelitekniikalle ominaisia ty\u00f6skentelymenetelmi\u00e4, mutta lis\u00e4ksi Norssin hackathon-konseptiin kuuluu intensiivinen ty\u00f6skentely kotiryhmiss\u00e4 koko p\u00e4iv\u00e4n ajan. Tavoitteena on yhteisty\u00f6n avulla luoda uusia ratkaisuja oikean el\u00e4m\u00e4n ongelmiin. Hackathon-ty\u00f6skentelytavan pohjalla on ajatus, jonka mukaan ryhm\u00e4 on enemm\u00e4n kuin osiensa summa.”<\/p>\n\n\n\n

”Ty\u00f6skentelytapa vaatii my\u00f6s paljon rajoja rikkovaa, lateraalia kyky\u00e4 ajatella. Think outside the box <\/em>-ajattelutapaa kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, jotta uudenlaisia ratkaisuja syntyisi. P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi ryhm\u00e4t esitt\u00e4v\u00e4t muutaman minuutin mittaiset esitykset omasta tuotoksestaan ensin semifinaaleissa ja lopulta asianomaisten kohdalla finaalissa tavoitteenaan hurmata tuomarit innovatiivisella keksinn\u00f6ll\u00e4\u00e4n.”<\/p>\n\n\n\n

”Opetusharjoittelijana minun roolini hackathon-tapahtuman mahdollistamisessa oli suunnitella ja toteuttaa yksi ty\u00f6paja eli yhden asiantuntijaryhm\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6 teemoineen ja aiheineen. Oma ty\u00f6pajani k\u00e4sitteli omia kokemuksiani lukioajalta. Olen hy\u00f6dynt\u00e4nyt aktiivisesti lukioaikanani koulun kuraattoria ja terveydenhoitajaa eli oppilashuollon palveluita ja sain hyvin hy\u00f6dynnetty\u00e4 ajatuksiani ja kokemukseni n\u00e4ist\u00e4 aiheista t\u00e4m\u00e4n tapahtuman tarkoituksiin. Toimin my\u00f6s tuomarina hackathonin semifinaaleissa ja finaalissa.”<\/p>\n\n\n\n

”Hackathon-konsepti on mielest\u00e4ni mahtava oppimistilaisuus paitsi kilpailijoille itselleen, niin my\u00f6s minulle opetusharjoittelijana. Sain sopivan verran vastuuta t\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 hackathonissani ja olenkin nyt innokkaasti mukana kev\u00e4\u00e4n Norssi-Hackathonin suunnitteluryhm\u00e4ss\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n

Eevastiina<\/strong> taas kertoo hackathoniin osallistuneen opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n\n\n\n

”Olen ollut itse hackathonissa sek\u00e4 osallistujana ett\u00e4 mentorina. Osallistuessani opettajille j\u00e4rjestettyyn iltap\u00e4iv\u00e4n pituiseen hackathoniin koko ty\u00f6tapa oli itselleni t\u00e4ysin uusi, mutta kokemus oli opettavainen. Erilaiseen tiimity\u00f6skentelyyn tutustuminen ja intensiivinen ty\u00f6skentely itsess\u00e4\u00e4n toivat mukavaa vaihtelua ”normaaliin” ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ajatusten virratessa aika kului liiankin nopeasti, kun taas v\u00e4lill\u00e4 ideat loppuivat kuin sein\u00e4\u00e4n ja seuraavaa ty\u00f6pajaa sai odottaa ikuisuudelta tuntuvan ajan. Oli hienoa n\u00e4hd\u00e4 alkuper\u00e4isen idean kehittyv\u00e4n ja kasvavan lopulliseksi tuoteideaksi myyntipuheeseen. Kokemus oli my\u00f6s hy\u00f6dyllinen, kun olin mukana suunnittelemassa hackathonia lukiolaisillemme.”<\/p>\n\n\n\n

”Koulullamme j\u00e4rjestetyt hackathonit ovat olleet muutaman tunnin pituisia. Lyhyempi hackathon voi olla hyv\u00e4 ponnahduslauta opiskelijoille erilaiseen ty\u00f6tapaan. Sellainen on my\u00f6s helpompi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 koulumaailmassa. Lyhyt hackathon ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole paras ratkaisu. Jos hackathon ei ole tuttu opiskelijoille etuk\u00e4teen ty\u00f6tapana, oikeanlaiseen ajatusmaailmaan p\u00e4\u00e4seminen vie huomattavasti aikaa. Kokonainen hackathon alusta loppuun k\u00e4ytyn\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ty\u00f6pajoja (workshop), aivoriihi\u00e4 (brainstorming) ja myyntipuheiden pit\u00e4mist\u00e4 (pitching). N\u00e4iden lis\u00e4ksi olisi hyv\u00e4 luoda oman tiimin yhteishenke\u00e4 samalla, kun jokainen tiimin j\u00e4sen omaksuu oman roolinsa tiimiss\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 on paljon pieness\u00e4 ajassa.”<\/p>\n\n\n\n

”Oli kuitenkin hienoa huomata, ett\u00e4 lukiolaisille j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme hackathonissa tiimien toiminta l\u00e4hti hyvin k\u00e4yntiin alusta asti. Vaikka teht\u00e4v\u00e4nannon l\u00e4hestymistyyli ei ollutkaan aina nopeasti selvill\u00e4, tiimit jatkoivat ty\u00f6skentely\u00e4 ja ideointia hyv\u00e4ss\u00e4 yhteishengess\u00e4. Hackathonin p\u00e4\u00e4tavoite ei tarvitse olla vain voittaminen, vaan uusien ty\u00f6tapojen kokeileminen ja oppiminen. Tiimity\u00f6skentely ja ty\u00f6pajoissa k\u00e4yminen ovat nykyajan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja, joita nuorien on opittava.<\/p>\n\n\n\n

”Kokonaisuutena hackathon on hieno mahdollisuus nuorille oppia erilaisia ty\u00f6tapoja ja n\u00e4hd\u00e4, miten lyhyess\u00e4kin ajassa voi saada paljon aikaan ilman etuk\u00e4teist\u00e4 suunnittelua. Tyhj\u00e4st\u00e4 ei ole aina paha nyhj\u00e4st\u00e4. Hackathon on my\u00f6s opettavainen mentorina. Erilaisia tiimej\u00e4 saa auttaa idean kehityksen eri vaiheissa ja on hieno kokemus, kun pienell\u00e4 sys\u00e4isyll\u00e4 tiimi saa ajatukset ja ideat virtaamaan.”<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 pohditaan yhdess\u00e4 — toisinaan apua kysyt\u00e4\u00e4n esim. workshopin pit\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Sparraaja Juhani teht\u00e4viens\u00e4 tasalla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Juhani<\/strong> on yksi Eduhack<\/em>-konseptin kehitt\u00e4jist\u00e4 ja toiminut t\u00e4n\u00e4 lukuvuonna Business Management<\/em> -opettajana Turun norssin IB-lukiossa. H\u00e4nell\u00e4 on kokemusta hackathonista niin koulun sis\u00e4- kuin ulkopuolelta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dProsessina hackathon on kuin uuden yrityksen aloittaminen pienoiskoossa. Ensin on idea ja sen taakse kootaan tiimi. Alussa on intoa ja kaikki vaikuttaa sujuvan hyvin. Sitten saadaan kriittist\u00e4 palautetta tai ehk\u00e4 ideat tai resurssit loppuvat, ja tuntuu, ettei meid\u00e4n juttu l\u00e4hde koskaan lentoon. Joku haluaisi ehk\u00e4 luovuttaa. Kokemukseni kuitenkin on, ett\u00e4 99% tiimeist\u00e4 kokoaa itsens\u00e4 ja puristaa oman ratkaisunsa esitett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon \u2013 vaikka sitten aivan viime hetkill\u00e4. Finaalissa on ollut upeaa aistia tiimien ylpeys omasta lopputuotoksestaan.” <\/p>\n\n\n\n

”T\u00e4llainen vaellus \u201cl\u00e4pi kuolemanlaakson\u201d on tuttua kaikille aloittaville yrityksille. Monet firmat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t matkan kesken liian suurten haasteiden takia. Hackathon tarjoaa mahdollisuuden kokea turvallisesti vastaava prosessi. Toivon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 osallistujien intoa ja my\u00f6s k\u00e4sityst\u00e4 yritt\u00e4jyydest\u00e4, sek\u00e4 sen haasteista, ett\u00e4 mahdollisuuksista.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dUutta ty\u00f6tapaa voidaan tehd\u00e4 tutuksi esim. infotilaisuuksilla, videoilla tai pre-eventeill\u00e4 ennen varsinaista tapahtumaa. Pre-eventiss\u00e4 voidaan esim. tiimiyty\u00e4 tai kokeilla joitain muotoiluajattelun ty\u00f6kaluja. T\u00e4m\u00e4 pohjustaa ty\u00f6skentely\u00e4 varsinaisessa hackathonissa. Koulujen olemassa olevia prosesseja voidaan pyrki\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Esim. ryhm\u00e4nohjaajan tunnit, teema- tai retkip\u00e4iv\u00e4t voisivat sopia hackathonin pohjustamiseen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dKumppanien mukanaolo rikastaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja -kokemusta. Kumppanit voivat tuoda mukanaan monia eri resursseja: omaa osaamistaan valitusta haasteesta tai ty\u00f6pajan aiheesta, tai erilaista v\u00e4lineist\u00f6\u00e4 (teknologiaa, kanvaksia tai muita ty\u00f6kaluja). Hackathon on alusta, joka tuo yhteen eri sidosryhmi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 voivat olla koulun alueelta tai kauempaakin, jos hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n et\u00e4yhteyksi\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dOlen n\u00e4hnyt, ett\u00e4 hackathon soveltuu uudenlaisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n ja toimintakulttuurin kehitt\u00e4miseen. Osallistujilla on vapaus ja vastuu. Heit\u00e4 tuetaan monipuolisesti (eri alojen asiantuntijat, ty\u00f6pajat ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat v\u00e4lineet). Hackathonissa on riitt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4t raamit (tiimikoko, haaste(et), aikataulu, esitykseen liittyv\u00e4t vaatimukset), jotta osallistujat kokevat olonsa turvalliseksi heitt\u00e4yty\u00e4 ideoimaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jotain uutta. Oppilaitos\u2013ty\u00f6el\u00e4m\u00e4-yhteisty\u00f6h\u00f6n hackathon luo p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 arjesta poikkeavan tilan, jossa molemmat osapuolet sek\u00e4 antavat ett\u00e4 saavat.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dKehotan oppilaitoksia tutustumaan hackathonin mahdollisuuksiin ja ottamaan Turun norssin ja\/tai Educraftorin tiimiin yhteytt\u00e4. Autamme mielell\u00e4mme!\u201d, toteaa Juhani<\/strong> lopuksi.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Anu Waltari-Grundstr\u00f6m<\/strong>, aineenopettajaharjoittelun koordinaattori, historian ja yhteiskuntaopin lehtori, Turun normaalikoulu.<\/p>\n\n\n\n

Laura Hamdi<\/strong>, kasvatustieteen opiskelija, Turun yliopisto.<\/p>\n\n\n\n

Eevastiina Haavisto<\/strong>, matematiikan opettaja ,Turun normaalikoulu.<\/p>\n\n\n\n

Juhani Koivuviita<\/strong>, Business& Management -opettaja, Educraftorin yksi perustaja ja tiimivalmentaja, Educraftor Oy Ab.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Yhteystiedot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Anu Waltari-Grundstr\u00f6m, Turun normaalikoulun lukio, anuwal@utu.fi<\/a>  <\/p>\n\n\n\n

Juhani Koivuviita, Educraftor Oy Ab, juhani@educraftor.com<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pitchaus kest\u00e4\u00e4 enint\u00e4\u00e4n kolme minuuttia \u2013 ehtiik\u00f6 siin\u00e4 ajassa sanoa kaiken? Kuva Tampereen Eduhackist\u00e4 syksylt\u00e4 2018.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun normaalikoululla on pitk\u00e4t perinteet ideoida, toteuttaa ja tutkia erilaisia oppimisen prosesseja. Yksi viimeisimmist\u00e4 oppimisen ty\u00f6tavoista on yliopisto- ja yritysmaailmasta tullut hackathon. Mielenkiintoista t\u00e4ss\u00e4 oppimisen tavassa on yhdist\u00e4\u00e4 erilaiset toimijat, esimerkiksi yliopisto-opiskelija ja liike-el\u00e4m\u00e4. Miksei siis ulottaa lukiolaiset ratkomaan annettua teht\u00e4v\u00e4\u00e4? Hackathon on tapahtuma, jossa oppijat ratkovat ennalta asetettuja haasteita, tehden sen annetussa aikataulussa. Ty\u00f6muotona […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2448","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2448","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2448"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2448\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2475,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2448\/revisions\/2475"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2448"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2448"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2448"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}