{"id":2559,"date":"2021-06-10T11:31:15","date_gmt":"2021-06-10T09:31:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2559"},"modified":"2021-06-10T11:31:17","modified_gmt":"2021-06-10T09:31:17","slug":"jalkapallotaktiikoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2021\/06\/10\/jalkapallotaktiikoista\/","title":{"rendered":"Jalkapallotaktiikoista"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Vuoden 2018 maailmanmestarijoukkue Ranska kaatoi loppuottelussa Kroatian lukemin 4\u20132. Ranskan valmentaja Didier Deschamps luotti 4\u20132\u20133\u20131-ryhmitykseen. Taktisesti \u00e4lykk\u00e4iden ranskalaispelaajien k\u00e4sittelyss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 muoto muuntui monentyyppisiin hy\u00f6kk\u00e4yskuvioihin.

Artikkelin kuvitus: Pentti Otsamo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Miesten jalkapallon EM-kisat<\/a> pelataan kes\u00e4-hein\u00e4kuussa 2021. Suomalaiskatsojien n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4m\u00e4 eri puolilla Eurooppaa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t kisat ovat kutkuttavat, sill\u00e4 Huuhkajat<\/a> eli Suomen maajoukkue on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mukana. Katsomiskokemusta voi viritt\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n ottamalla selv\u00e4\u00e4 jalkapallotaktiikoiden perusteista.<\/p>\n\n\n\n

Jalkapallossa huomio keskittyy usein poikkeuksellisiin yksil\u00f6ihin, ja hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. Jalkapallo on kuitenkin joukkuepeli, jossa valitulla taktiikalla on suuri merkitys. <\/p>\n\n\n\n

Hallitseva maailmanmestari Ranska on suosinut 4\u20132\u20133\u20131 -peliryhmityst\u00e4 (ks. kuva). Sen avulla Lionel Messin kaltaisten pelaajien eli hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 keskikent\u00e4lle tippuvien kuljetus- ja sy\u00f6tt\u00f6taitureiden pys\u00e4ytt\u00e4minen helpottuu. Ranskan maajoukkueessa t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ovat loistaneet N\u2019Golo Kant\u00e9 ja Paul Pogba eli peliryhmityksen \u201dkakkoset\u201d, joiden p\u00e4\u00e4asiallinen pelipaikka sijaitsee toppareiden edess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Englannin kieless\u00e4 \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 toppareiden edess\u00e4 pelaavia keskikentt\u00e4pelaajia ei yleens\u00e4 kutsuta puolustaviksi (defensive midfielder<\/em>), koska sana viittaa ensisijaisesti taklaavaan katkojatyyppiin. Puolustavan keskikentt\u00e4pelaajan sijaan puhutaan tasapainottavasta keskikentt\u00e4pelaajasta (holding midfielder<\/em>), jolle on ominaista poikkeuksellinen kyky ennakoida pelin virtausta ja sijoittua oikein \u2013 entisaikojen liberon tapaan. Kant\u00e9n pelinlukutaito ja kyky pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vastahy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 mahdollistaa my\u00f6s rohkean hy\u00f6kk\u00e4yspelaamisen. Ranska saattaakin laittaa juoksuvoimaisen Kant\u00e9n yksin pelaamaan alimman puolustuslinjansa eteen ja muuttaa peliryhmityksens\u00e4 vaivihkaa 4\u20134\u20132 tai 4\u20133\u20133 -muotoon.<\/p>\n\n\n\n

Itse asiassa 4\u20132\u20133\u20131 muuttuu usein hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4 totaalisesta eli kokonaisvaltaisesta jalkapallossa tuttuihin 4\u20133\u20133 tai 3\u20134\u20133 muotoihin. Totaalisen jalkapallon mallimaajoukkueita ovat olleet Hollanti ja Espanja. Kyse on ajan ja tilan hallinnasta. Puolustusvaiheessa joukkue antaa vastustajalle vain v\u00e4h\u00e4n aikaa rakentaa peli\u00e4\u00e4n minimoimalla pelitilan. Kun joukkue menett\u00e4\u00e4 pallon, se pr\u00e4ss\u00e4\u00e4 sit\u00e4 takaisin koko joukkueen voimin. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 vastustaja pakotetaan h\u00e4t\u00e4isiin purkupalloihin kent\u00e4n sellaisiin tiloihin, jotka puolustajat osaavat ennakoida ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Toisaalta vastustajan halutaan menett\u00e4v\u00e4n pallon omalla kentt\u00e4puoliskollaan, mink\u00e4 j\u00e4lkeen joukkue iskee nopeasti vastaan. Heti riiston j\u00e4lkeen vastustaja on haavoittuvaisin, sill\u00e4 se ei ole ehtinyt organisoida puolustustaan.<\/p>\n\n\n\n

Hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa puolestaan luodaan aikaa ja tilaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hyv\u00e4ksi kent\u00e4n leveytt\u00e4 ja syvyytt\u00e4. Pelin rakentelussa luodaan liikkuvia kolmioita ja eteenp\u00e4in edet\u00e4\u00e4n diagonaali- eli viistosy\u00f6tt\u00f6jen voimin. Pallolliselle pelaajalle tulee tarjota v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi sy\u00f6tt\u00f6suuntaa. Jotta siirtyminen puolustuksesta hy\u00f6kk\u00e4ykseen ja p\u00e4invastoin onnistuisi sulavasti koko joukkueelta, olennaisia ovat pelaajien v\u00e4liset et\u00e4isyydet ja siten heid\u00e4n sijoittumisensa kent\u00e4ll\u00e4. Keskikent\u00e4n keskustassa tulee olla taitureita, jotka eiv\u00e4t palloa hevill\u00e4 menet\u00e4. Taktiikka vaatii puolustajia, jotka osaavat antaa avaavia sy\u00f6tt\u00f6j\u00e4 \u2013 n\u00e4in toki on useissa muissakin nykyfutiksen peliryhmityksiss\u00e4, kuten Suomen maajoukkueen viime aikoina k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 5\u20133 \u20132 \u2013systeemiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Johan Cruyff <\/strong>(1947\u20132016) edusti Ajaxia ja Barcelonaa niin pelaajana kuin valmentajanakin. H\u00e4nen pelik\u00e4sityksens\u00e4 ytimess\u00e4 oli ajan ja tilan hahmottaminen. Pelaajan tuli oikea-aikaisella liikkumisellaan luoda itselleen ja oman joukkueen muille pelaajille tilaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomi on Ruotsin tavoin k\u00e4ytt\u00e4nyt my\u00f6s 4\u20134\u20132 -ryhmityst\u00e4. Taktiikassa on monenlaisia etuja. Ensiksikin vastustajan pit\u00e4\u00e4 murtaa kaksi nelj\u00e4n linjaa. Toiseksi kent\u00e4lle muodostuu parivaljakkoja, kuten laitapuolustaja ja laitimmainen keskikentt\u00e4pelaaja, jotka voivat auttaa toisiaan niin puolustus- kuin hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa. Kolmanneksi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4pari voi saada paljon vahinkoa aikaan, jos heid\u00e4n aivoituksensa kohtaavat. Toisaalta kaksi keskikent\u00e4n keskimm\u00e4ist\u00e4 pelaajaa joutuu kamppailemaan ylivoimaa vastaan, jos vastustajalla on keskikent\u00e4n keskustassa kolme pelaajaa. T\u00e4ll\u00f6in toinen k\u00e4rki tippuu keskikent\u00e4n avuksi. Siksi k\u00e4rkipari ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pelaa etenk\u00e4\u00e4n puolustusvaiheessa rinnakkain vaan per\u00e4kk\u00e4in. T\u00e4ss\u00e4 ryhmityksess\u00e4 on monia tyylej\u00e4. Kun pelaajat eiv\u00e4t ole keskikent\u00e4ll\u00e4 timanttimuodostelmassa vaan nelj\u00e4n linjassa, laidoissa vilist\u00e4v\u00e4t usein nopeat laitajuoksijat eli wingerit<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Peliryhmityksi\u00e4 on toki monia muitakin kuin edell\u00e4 on esitetty. Lis\u00e4ksi pelin aikana muodostelmat alati muuttuvat \u2013 etenkin hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa. Televisiokuvissa ennen ottelun alkua esitetyt ryhmityskuviot antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kent\u00e4n vastakkaisilla laidoilla olevat pelaajat liikkuvat samatahtisesti kuin koneen sylinterit. Katsoja voi kuitenkin pelin virtauksen aikana havaita muutoksia t\u00e4ss\u00e4 symmetriassa. Esimerkiksi vasen laitapakki osallistuu aktiivisesti hy\u00f6kk\u00e4yksiin, kun taas oikea laitapakki harvoin nousee vastustajan rangaistusalueelle. Tai oikean laidan keskikentt\u00e4pelaaja liikkuu toistuvasti kent\u00e4n keskiosiin, kun taas vasemman laidan keskikentt\u00e4pelaaja liikkuu enimm\u00e4kseen sivurajaa my\u00f6t\u00e4illen.<\/p>\n\n\n\n

Nykyfutiksen peliryhmitykset ja pelityylit erikoistilannekuvioineen my\u00f6s osoittavat, ett\u00e4 niiss\u00e4 on hy\u00f6dynnetty aiemmin hyv\u00e4ksi havaittuja toimintatapoja. Esimerkiksi kahden tasapainottavan keskikentt\u00e4pelaajan rooli muistuttaa ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4sti 1930-luvulla k\u00e4ytetyn WM-ryhmityksen (3\u20132\u20132\u20133) alempia keskikentt\u00e4pelaajia.<\/p>\n\n\n\n

Ottelut voitetaan yleens\u00e4 keskikent\u00e4ll\u00e4 ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kent\u00e4n sektorilla on hyvin peli\u00e4 ennakoivia, peli\u00e4 sy\u00f6t\u00f6ill\u00e4\u00e4n taitavasti rakentavia ja maalinteon osaavia pelaajia. T\u00e4rkeimm\u00e4t taito-ominaisuudet koskevat sy\u00f6tt\u00e4misen ohella peliasentoa ja ensimm\u00e4ist\u00e4 kosketusta. Yksil\u00f6lliset taito-ominaisuudet mahdollistavat taktiikoiden onnistumisen. K\u00e4\u00e4nt\u00e4en: hyvin rakennettu taktiikka mahdollistaa pelaajan taidon kukoistamisen.<\/p>\n\n\n\n

Sami Kolamo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston mediakulttuurin dosentti, lukion aineenopettaja ja tietokirjailija, joka on erikoistunut jalkapallotutkimukseen. Vastapaino on \u00e4skett\u00e4in julkaisut kuvitetun jalkapallotaktiikoiden perusteoksen <\/em>Jalkapallotaktiikat \u2013 ymm\u00e4rr\u00e4 futista paremmin. Kirjan tekij\u00e4kaartiin kuuluvat Sami Kolamon ohella Tommi Wallenius, Pauli Kallio ja Pentti Otsamo.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Positiivisessa peliasennossa pelaajan vartalo on auki pallon sy\u00f6tt\u00e4j\u00e4n suuntaan niin, ett\u00e4 saadessaan pallon h\u00e4n kykenee viem\u00e4\u00e4n peli\u00e4 eteenp\u00e4in esimerkiksi k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ll\u00e4 sivulle. Positiivisessa peliasennossa pelaaja hahmottaa asemansa pelikent\u00e4ll\u00e4 suhteessa vastustajan ja oman joukkueen pelaajiin. N\u00e4in h\u00e4n kykenee n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sen, mit\u00e4 muut pelaajat omista asemistaan n\u00e4kev\u00e4t.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miesten jalkapallon EM-kisat pelataan kes\u00e4-hein\u00e4kuussa 2021. Suomalaiskatsojien n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4m\u00e4 eri puolilla Eurooppaa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t kisat ovat kutkuttavat, sill\u00e4 Huuhkajat eli Suomen maajoukkue on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mukana. Katsomiskokemusta voi viritt\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n ottamalla selv\u00e4\u00e4 jalkapallotaktiikoiden perusteista. Jalkapallossa huomio keskittyy usein poikkeuksellisiin yksil\u00f6ihin, ja hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. Jalkapallo on kuitenkin joukkuepeli, jossa valitulla taktiikalla on suuri merkitys. Hallitseva maailmanmestari Ranska […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2559","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2559","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2559"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2559\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2571,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2559\/revisions\/2571"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2559"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2559"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2559"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}