{"id":2577,"date":"2021-06-22T08:57:52","date_gmt":"2021-06-22T06:57:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2577"},"modified":"2021-06-22T08:57:53","modified_gmt":"2021-06-22T06:57:53","slug":"kesa-suomalaisuus-ja-lavatanssit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2021\/06\/22\/kesa-suomalaisuus-ja-lavatanssit\/","title":{"rendered":"Kes\u00e4, suomalaisuus ja lavatanssit"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Tanssityylien kirjo on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lavatansseissa laaja. Perinteisten valssin, tangon, humpan ja jenkan rinnalle ovat tulleet latinalaistanssit ja ns. k\u00e4den ali-tanssit. Kuva: Vesa-Matti V\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Juhannus, keskikes\u00e4n suloinen juhla, l\u00e4hestyy kovaa vauhtia. Ainakin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsirannikolla alkaneen kes\u00e4n s\u00e4\u00e4 on ehdottomasti suosinut. Aurinko on paistanut ja helteet ovat hellineet. Juhannuksena suomalaiset vet\u00e4ytyv\u00e4t m\u00f6keilleen luonnon helmaan juhlimaan y\u00f6t\u00f6nt\u00e4 y\u00f6t\u00e4. Ja, ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4, my\u00f6s humaltumaan ja hukkumaan. Tai he viett\u00e4v\u00e4t sen kaupungissa nauttien katujen hiljaisuudesta ja rauhasta. 2020-luvun suomalaiset viett\u00e4v\u00e4t juhannusta yh\u00e4 monipuolisemmin. Yhten\u00e4iskulttuuri on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa kadonnut vuosikymmenien saatossa.<\/p>\n\n\n\n

Jos pit\u00e4isi nimet\u00e4 yksi asia, mik\u00e4 liittyy yh\u00e4 suomalaiseen juhannusjuhlintaan, se on ehdottomasti lavatanssit. Juhannuskoivut, tyyni j\u00e4rvenpinta, naiset kes\u00e4mekoissaan, haitari soi vienosti kes\u00e4y\u00f6ss\u00e4. Mik\u00e4 olisi suomalaisempi mielikuva juhannuksesta? Se on todellisuutta my\u00f6s nykyajassa, vaikka moni ehk\u00e4 ajattelee lavatanssien kuuluvan menneiden vuosikymmenien nostalgiaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa toimii yh\u00e4 noin 250 tanssipaikkaa, joista osa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tansseja ymp\u00e4ri vuoden, osa vain muutaman kerran kes\u00e4ss\u00e4. Pieninkin tanssipaikka j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuoden ainoat tanssinsa nimenomaan juhannuksena. Tanssiharrastajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tasaisesti kasvanut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. He k\u00e4yv\u00e4t tansseissa useana kertana viikossa. <\/p>\n\n\n\n

Juhannus on silti ajankohta, jolloin my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n aktiiviset tanssijat her\u00e4\u00e4v\u00e4t. Jos k\u00e4y vain kerran kes\u00e4ss\u00e4 tanssimassa, se tapahtuu yleens\u00e4 juuri juhannuksena. Juhannustanssit kruunaavat keskikes\u00e4n juhlan. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s naistenlehtien sivuilla. Juuri juhannuksen alla lehdiss\u00e4 ilmestyy juttuja tyylill\u00e4: N\u00e4in toimit lavatansseissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Juhannuksena pieninkin tanssipaikka j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 lavatanssit. Uittamon lavalla tanssitaan kes\u00e4isin kahtena iltana viikossa. Kuva: Vesa-Matti V\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 juuri juhannustanssien perinteisyys ja siihen liitetyt vahvat mielikuvat v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s lavatanssien \u201dbr\u00e4ndi\u00e4\u201d. Vahva nostalgiapainotus ja ehk\u00e4 jopa vanhanaikaisuus leimaavat lavatansseja. On totta, ett\u00e4 lavatanssien maailmassa on paljon vanhaa, esimerkiksi tanssietiketti on s\u00e4ilynyt hyvin samankaltaisena vuosikymmenest\u00e4 toiseen. Sen sijaan tanssilajeja on tullut lis\u00e4\u00e4. Perinteiseksi lavatanssien lajeiksi mielletyt valssi, humppa, jenkka, polkka ja tango ovat saaneet rinnalleen keinuvia latinalaisia rytmej\u00e4, kuten cha chaata, rumbaa, salsaa ja bachataa sek\u00e4 vauhdikkaita rock \u2019n swing tansseja eli k\u00e4den-ali-tansseja fuskua ja buggia. Silti my\u00f6s aivan perinteisell\u00e4 foksilla tanssilavoilla yh\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tanssityylien moninaistuminen n\u00e4kyy my\u00f6s orkesterien ohjelmistossa. Vaikka henkil\u00f6kohtaisesti olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 tanssib\u00e4ndist\u00e4 l\u00f6ytyy aina haitari, se taipuu my\u00f6s muuhunkin kuin Kes\u00e4illan valssiin<\/a>. Suomalainen lavatanssikulttuuri el\u00e4\u00e4 ajassa, aivan kuten suomalaisuuskin. <\/p>\n\n\n\n

Vuosi 2020 oli tietenkin monelle tanssipaikalle, ilmeisest\u00e4 syyst\u00e4, suuri koettelemus. Juhannustansseja ei juuri pidetty miss\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4kin meni v\u00e4h\u00e4n niin ja n\u00e4in. T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa tanssikes\u00e4 2021 alkaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo lupaavalta. Monet tanssij\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t uskaltavat, ainakin varovaisesti, ilmoitella j\u00e4rjestett\u00e4vist\u00e4 juhannustansseista sek\u00e4 loppukes\u00e4n riennoista. Toivottavasti n\u00e4m\u00e4 toiveet toteutuvat. <\/p>\n\n\n\n

Viimeksi Suomessa n\u00e4htiin n\u00e4in laaja tanssikielto viime sotien aikana. Kun tanssiminen lopulta vapautui, alkoi suoranainen tanssihurmos. Samanlaisia oireita on jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 2020-luvun versiossa. Artistit, orkesterit ja tanssin yst\u00e4v\u00e4t ovat odottaneet puoli vuotta, vuoden ja ylikin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t j\u00e4lleen lavojen ihanaan ilmapiiriin ja el\u00e4v\u00e4n musiikin viet\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Henna Karppinen-Kummunm\u00e4ki<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on filosofian tohtori, kulttuurihistorioitsija ja lavatanssien yst\u00e4v\u00e4, joka on julkaissut tietokirjan <\/em>Lavatanssien hurma. Keinu kanssani (SKS 2020).<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tanssilavat huokuvat nostalgiaa. Rajavaaran lava Kiteen Kes\u00e4lahdella.
Kuva: Henna Karppinen-Kummunm\u00e4ki.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juhannus, keskikes\u00e4n suloinen juhla, l\u00e4hestyy kovaa vauhtia. Ainakin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsirannikolla alkaneen kes\u00e4n s\u00e4\u00e4 on ehdottomasti suosinut. Aurinko on paistanut ja helteet ovat hellineet. Juhannuksena suomalaiset vet\u00e4ytyv\u00e4t m\u00f6keilleen luonnon helmaan juhlimaan y\u00f6t\u00f6nt\u00e4 y\u00f6t\u00e4. Ja, ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4, my\u00f6s humaltumaan ja hukkumaan. Tai he viett\u00e4v\u00e4t sen kaupungissa nauttien katujen hiljaisuudesta ja rauhasta. 2020-luvun suomalaiset viett\u00e4v\u00e4t juhannusta yh\u00e4 monipuolisemmin. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2577","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2577","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2577"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2577\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2589,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2577\/revisions\/2589"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2577"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2577"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2577"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}