{"id":2607,"date":"2021-09-01T11:37:06","date_gmt":"2021-09-01T09:37:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/?p=2607"},"modified":"2021-09-01T11:58:14","modified_gmt":"2021-09-01T09:58:14","slug":"historian-kaleidoskooppi-ja-fyysisen-yhteisollisyyden-paluu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/2021\/09\/01\/historian-kaleidoskooppi-ja-fyysisen-yhteisollisyyden-paluu\/","title":{"rendered":"Historian kaleidoskooppi ja fyysisen yhteis\u00f6llisyyden paluu"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Tervetuloa uuteen lukuvuoteen, uudet ja vanhat opiskelijat!
Kuva: Anna Sivula.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Espanjantaudista ei tullut maailmanhistoriallisen juonen k\u00e4\u00e4nnekohtaa. Maaliskuussa 1918 levi\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4htenyt pandemia kesti v\u00e4hemm\u00e4n aikaa kuin t\u00e4m\u00e4 nykyinen, mutta oli monin verroin murhaavampi. Espanjantauti tappoi kymmeni\u00e4 miljoonia ihmisi\u00e4 ja katosi lopulta, koska siihen sairastuneille oli joko kehittynyt immuniteetti tai he olivat kuolleet. Samoin k\u00e4y t\u00e4m\u00e4n meid\u00e4nkin aikamme pandemian kanssa. T\u00e4h\u00e4n nyt riehuvaan tautiin on toistaiseksi kuollut vasta 4.5 miljoonaa ihmist\u00e4. Voimme seurata kuolleisuutta muutaman p\u00e4iv\u00e4n viiveell\u00e4 p\u00e4ivittyvist\u00e4 laskureista.<\/p>\n\n\n\n

Skotlantilainen fysiikan ja optiikan tutkija Sir David Brewster<\/a> (1781-1868) patentoi vuonna 1817 kaleidoskoopin. Keksint\u00f6 on periaatteessa yksinkertainen ja levisi nopeasti ymp\u00e4ri maailmaa. Patentista huolimatta keksij\u00e4 ei rikastunut, sill\u00e4 keksint\u00f6 on varsin yksinkertainen. Piraattikopion saattoi valmistaa mink\u00e4 tahansa pajan takahuoneessa. Kaleidoskooppiin riitt\u00e4\u00e4 putki, kaksi tai kolme peili\u00e4, pari putkeen sopivaa lasilevy\u00e4 sek\u00e4 levyjen v\u00e4liss\u00e4 ravisteltaessa liikkuvia pieni\u00e4 v\u00e4rillisi\u00e4 lasinkappaleita, jotka peileist\u00e4 heijastuessaan muodostavat symmetrisen kuvion. Kuvio muuttuu, kun putkea ravistetaan tai kierret\u00e4\u00e4n. Keksinn\u00f6n nimi tulee kreikan sanoista kalos (kaunis), eidos (muoto) ja scopos (tarkkailija).<\/p>\n\n\n\n

Historioitsijoita moititaan joskus putkin\u00e4k\u00f6isiksi, mutta se putki, jonne historioitsija tuijottaa, ei ole mik\u00e4 tahansa hylsy. Se on kaleidoskooppi. Historioitsija py\u00f6r\u00e4ytt\u00e4\u00e4 menneisyyden v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 sirpaleita ja antaa niiden peilautua kauniiksi, symmetriseksi ja toisinaan liiankin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi muodoksi ja kuvioksi. H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntelee putkea ja tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 samat v\u00e4rillisen lasin kappaleet asettuvat kerta toisensa j\u00e4lkeen loogiseksi kuvaksi. Kuvien keskin\u00e4inen kaltaisuus on huomattava, vaikka kahta samanlaista asetelmaa ei ole. Ratkaisevaa ei olekaan se, miten v\u00e4rilliset kappaleet asettuvat, vaan peilien kulma. Kulman on oltava sellainen, ett\u00e4 katsojalle muodostuu kuva 360 asteen n\u00e4kym\u00e4st\u00e4: 30 asteen kulma tuottaa py\u00f6re\u00e4\u00e4n n\u00e4kym\u00e4\u00e4n symmetriset kaksitoista sektoria. Yhdess\u00e4 sektorissa ovat alkuper\u00e4iset kappaleet, mutta yksitoista sektoria ovat heijastuksia.<\/p>\n\n\n\n

Historia ei olisi ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mik\u00e4li sit\u00e4 katsoisi kaukoputkella. Siin\u00e4 n\u00e4kyisi liikaa yksityiskohtia. Tapahtumasarjat vaikuttaisivat kaoottisilta. Historian maisemassa olisi liikaa h\u00e4ly\u00e4. Historioitsija ei voi rekister\u00f6id\u00e4 kaikkea havainnoimaansa. H\u00e4nen on my\u00f6s kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota siihen, miten n\u00e4it\u00e4 yksityiskohtia omana aikanaan ymp\u00e4r\u00f6inyt kulttuuri peilaa niit\u00e4. Juuri t\u00e4m\u00e4 heijastuminen ja heijastusten muodostama symmetria tekev\u00e4t menneisyyden tulkinnasta kiinnostavan. Sama v\u00e4rillisen lasin kappale toistuu kerta toisensa j\u00e4lkeen eri puolilla kokonaiskuvaa. Historian juoni on kuin kaleidoskoopin n\u00e4kym\u00e4. Se saa muotonsa vasta kun tutkija on valinnut ne kappaleet, joiden heijastuksia tarkastelee.<\/p>\n\n\n\n

Kertomuksen ymm\u00e4rrett\u00e4vyyteen kuuluu, ettei menneisyydest\u00e4 kerrota kaikkea, mit\u00e4 siit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n. Jotkut faktat putoavat kupletin juonen ulkopuolelle. Toiset faktat saavat moninkertaisen, kertautuvan roolin kun niiden heijastukset ilmaantuvat kulttuurin eri sektoreille. Kaleidoskoopissa yhdest\u00e4 p\u00e4\u00e4ryn\u00e4nmuotoisesta helmest\u00e4 voi tulla kokonaisen aikakauden tunnus.<\/p>\n\n\n\n

Espanjantauti ei ole ennen t\u00e4t\u00e4 nykyist\u00e4 pandemiaa l\u00f6yt\u00e4nyt kunnolla paikkaansa historiassa. Aikalaiset eiv\u00e4t halunneet ajatella sit\u00e4 historiansa k\u00e4\u00e4nnekohtana. Historiankirjoittajat eiv\u00e4t valinneet sit\u00e4 kaleidoskooppiinsa, eik\u00e4 espanjantaudin j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa nimitet\u00e4 espanjantaudin j\u00e4lkeiseksi ajaksi. Siit\u00e4 tuli meid\u00e4n historiatietoisuudessamme maailmansotien v\u00e4linen aika, ja 1920-luvusta tuli Yhdysvalloissa ja Euroopassa per\u00e4ti iloinen 1920-luku, sodaton ja suhteellisen v\u00e4h\u00e4tautinen ajanjakso. Tuberkuloosi tietysti tappoi sill\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 Suomessakin yksil\u00f6n tunnissa, ja tappaa edelleenkin maailmalla kolmisen miljoonaa ihmist\u00e4 vuodessa, mutta eip\u00e4s sotketa aikakauden iloista ja symmetrist\u00e4 kokonaiskuvaa. 1920-luku etenee mielikuvissamme charlestonin askelin, ei keuhkotautisena raahustaen.<\/p>\n\n\n\n

Yksik\u00e4\u00e4n pandemia ei ole antanut nime\u00e4\u00e4n yleishistorialliselle aikakaudelle. Ennen t\u00e4t\u00e4 nykyist\u00e4 pandemiaa eiv\u00e4t kulkutaudit ole juurikaan kelvanneet yleisen historian kaleidoskoopin v\u00e4rillisiksi lasinpaloiksi. Ne ovat tietysti historiassa l\u00e4sn\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t ole se tulkinnan elementti, joka kertautuu yhten\u00e4toista heijastuksena. Maailmanhistoria ei heilahtele rutosta isorokkoon ja isorokosta uuteen ruttoon. T\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n aikamme pandemia saa meid\u00e4t kuitenkin kiinnostumaan my\u00f6s aiemmista pandemioista uudella tavalla. Tartumme niihin ja kiinnostumme niiden heijastuksista. N\u00e4in menneisyydenhallinta toimii. Se on nykyisyyden haltuunottoa. T\u00e4t\u00e4 tarkoittaa se, ett\u00e4 historiakulttuuri on aina oman aikansa nykykulttuuria. Historiamme kertoo enemm\u00e4n meist\u00e4 kuin menneisyydest\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n

Milt\u00e4 mahtaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 symmetrinen ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 menneisyys katsottuna sellaisesta kaleidoskoopista, jonka lasinpaloina ovat n\u00e4m\u00e4 taudit ja jonka symmetrisess\u00e4 kokonaiskuvassa kertautuvat n\u00e4iden elementtien heijastukset? Nimitt\u00e4\u00e4k\u00f6 joku tuleva historioitsija joskus 2400-luvulla vuosien 1919 ja 2020 v\u00e4list\u00e4 vuosisataa pandemioiden v\u00e4liseksi ajaksi? Se n\u00e4kee, joka n\u00e4kee. Me emme sit\u00e4 n\u00e4e.<\/p>\n\n\n\n

Erist\u00e4ytymisen aika on kohta ohi. Pidin t\u00e4n\u00e4\u00e4n pitk\u00e4st\u00e4 aikaa luennon salissa oikeille ihmisille, ja se oli ihan jotain muuta kuin puhua mustaa taustaa vasten loistaville valkoisille nimille. Turun yliopistossa on syyslukukaudella 2021 otettu tavoitteeksi fyysisen yhteis\u00f6llisyyden palauttaminen. Mit\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4t\u00e4 ajatusta py\u00f6rittelee, sit\u00e4 paremmalta se tuntuu. Ratkaisussa on kyse rohkeudesta aloittaa uudestaan el\u00e4m\u00e4 tietoa tuottavana ja kasvokkain kohtaavana tiedeyhteis\u00f6n\u00e4. Nyt katsotaan, miten osaamme sopeutua. Kulttuurinen resilienssi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 mukaudumme el\u00e4m\u00e4\u00e4n uusissa olosuhteissa. Korona j\u00e4tt\u00e4\u00e4 meihin j\u00e4lkens\u00e4 sek\u00e4 vastustuskykyn\u00e4 ett\u00e4 kulttuurisina heijastuksina. Joustamme, koska joustamalla voimme palauttaa sen yhteis\u00f6n, jota ilman olemme joutuneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n jo liian pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Tervetuloa uudet ja vanhat opiskelijat!<\/p>\n\n\n\n

Laitetaan kaleidoskooppiin j\u00e4lleenn\u00e4kemisen ilo ja annetaan sen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Anna Sivula<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen professori sek\u00e4 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman<\/a> johtaja. H\u00e4nell\u00e4 oli lapsena tapana purkaa ja koota kaleidoskooppeja<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Espanjantaudista ei tullut maailmanhistoriallisen juonen k\u00e4\u00e4nnekohtaa. Maaliskuussa 1918 levi\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4htenyt pandemia kesti v\u00e4hemm\u00e4n aikaa kuin t\u00e4m\u00e4 nykyinen, mutta oli monin verroin murhaavampi. Espanjantauti tappoi kymmeni\u00e4 miljoonia ihmisi\u00e4 ja katosi lopulta, koska siihen sairastuneille oli joko kehittynyt immuniteetti tai he olivat kuolleet. Samoin k\u00e4y t\u00e4m\u00e4n meid\u00e4nkin aikamme pandemian kanssa. T\u00e4h\u00e4n nyt riehuvaan tautiin on toistaiseksi kuollut […]<\/p>\n","protected":false},"author":1217,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2607","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2607","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1217"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2607"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2616,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2607\/revisions\/2616"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ktmt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}